Vaihtoehdoista

Puheenvuoro

Viime viikon välikysymyskeskustelu ja eilen alkanut budjettikeskustelu osoittavat, mitkä asiallisesti ottaen ovat suomalaisen politiikan päävaihtoehdot. Eivät ne ole vihreät ja perussuomalaiset.

Päävaihtoehdot ovat politiikka, jota nyt ennen muuta keskustan ja SDP:n johdolla toteutetaan, ja politiikka, jota oikeisto-oppositio ajaa. Pohjimmiltaan kyse on siitä, luodaanko politiikalla ihmisille toivoa ja varmuutta. 

Linjatasolla kaikista isoin ero on siinä, pidetäänkö kaikki suomalaiset ja koko maa mukana. Keskusta katsoo, että vakava terveys- ja talouskriisi ei saa johtaa ihmisten ja maan eri osien eriarvoistumiseen. 

Oikeisto-oppositio ei edes tavoittele Suomen selviytymistä sosiaalisesti ja alueellisesti ehyenä. Kokoomus vie, perussuomalaiset tukee. Silti oikeisto-opposition muodostama hallitus olisi Halla-ahon hallitus.

Keskusta katsoo, että kun yritykset pärjäävät, ihmiset saavat töitä ja Suomi pärjää. Vastakkainasettelun rakentelua yrittäjien ja työntekijöiden välille on vaikea ymmärtää. 

Vielä vaikeampaa on ymmärtää isänmaallisuuden käyttämistä leimakirveenä, kuten puheenjohtajamme Annika Saarikko oivallisesti sen viime viikolla totesi. Ehkä viime päivinä käyty keskustelu toisaalta alleviivaa, miksi Keskustaa tarvitaan hallituksessa. 

Seuraava vaihtoehtojen todellinen kannatusmittaus on ensi kevään kuntavaalit. Se on myös keskustalle myönteinen näyttämisen paikka. Ensin niin, että saamme kasaan enemmän kuntavaaliehdokkaita kuin meillä vuoden 2017 kuntavaaleissa oli. 

Toinen näyttämisen paikka on hyvä kuntavaalitulos. Siihen ehdokashankinnassa onnistumisella on olennainen vaikutus.

Monessa kunnassa keskustalla on vahva lähtötilanne. Meillä on kaikista puolueista eniten valtuutettuja ympäri Suomen: olemme vaikuttavin kuntapuolue. 

Suomalaiset ovat perinteisesti tutkimuksissa osoittaneet tyytyväisyyttään kuntapalveluihin. Tämä osoittaa, että Keskusta on ollut vahvoissa kunnissa hyvä vaihtoehto. Ehdokashankinnassa tätä kannattaa pitää esillä.

Kunnissa, joissa emme ole tähän asti olleet vastuupaikoilla, voimme taas asemoida itsemme vaihtoehdoksi.

Esimerkiksi suurissa kaupungeissa keskustan tarjoama vaihtoehto voi sisältää tavoitteen lähiluonnosta kaikkien kaupunkilaisten perusoikeutena, lähidemokratian vaatimisen kaupunginosiin tai vaikkapa yhteisöasumisen lisäämisen ikääntyneille kaupunkilaisille. Keskustan pitää esittää oma vaihtoehtonsa.

Kuntavaalien ehdokashankinta ratkaisee, voiko keskusta olla suomalaisille äänestyshetkellä vaihtoehto. Siksi nyt kannattaa innostua ehdokkaiden kysymisestä.

Aiemmin ehdolla olleet ovat sydämellisesti tervetulleita keskustan listoille uudelleen. Uusia ihmisiä kannattaa rohkeasti pyytää mukaan Suomen suurimman kuntapuolueen ehdokkaaksi. 

Ajattelen niin, että nyt kaikista tärkeintä on, että me kaikki itse uskomme ja luotamme siihen, että keskusta on paras vaihtoehto niin omassa kunnassa kuin koko valtakunnan asioiden hoitamisessa suomalaisille.

Kun itse luotamme itsemme ja toisiimme, kaikki on meille mahdollista. 

Riikka Pirkkalainen Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri.