Vahva valtakirja
Sunnuntain vaalit olivat poikkeukselliset. Istuva tasavallan presidentti valittiin heti ensimmäisellä kierroksella ylivoimaisella äänten enemmistöllä. Tämä on historiallista.
Ehdokkaamme Matti Vanhanen teki pitkän ja onnistuneen kampanjan. Matti toimi ehdokkaana niin, että me kaikki saamme olla hänestä ylpeitä. Tunnustusta hänen vahvalle asiaosaamiselleen ja rakentavalle tyylilleen tuli yli puoluerajojen.
Me keskustalaiset teimme hienon kampanjan ympäri maan. Haluan kampanjapäällikkönä kiittää koko jäsenistöämme ja kaikkia niitä lukuisia muita vapaaehtoisia, jotka olivat tekemässä näistä vaaleja. Erityiskiitokset saa luonnollisesti ehdokkaamme Matti Vanhanen.
Presidentti Niinistö ansaitsee suuret onnittelut. Samalla on syytä toivottaa voimia tuleville kuudelle vuodelle, jotka nykyisissä oloissa tulevat olemaan vaativia ja raskaita.
Presidentin kansalta saama vahva valtakirja on hyvä lähtökohta haasteiden kohtaamiseen. Myös monet keskustan kannattajat olivat rakentamassa tuota valtakirjaa.
Matti Vanhanen onnistui nostamaan vaalityössä esiin sellaisia teemoja, joita istuva presidentti ei tulevina vuosina voi sivuuttaa. Ilmastonmuutos, Afrikan tilanne ja globaalit kysymykset on nostettava tehtävälistan kärkeen. Suomen on oltava entistä aktiivisempi kansainvälisillä areenoilla.
Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Presidentti Niinistön ja keskustajohtoisen hallituksen saumattomasti toiminut yhteistyö jatkuu vaalien jälkeenkin. Valtiosäännön mukainen työnjako presidentin ja pääministerin välillä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä EU-politiikassa on tarpeellinen ja säilyy entisellään.
Presidentin ja hallituksen yhteistoiminnalla on ollut myös Suomen sisäistä kehitystä vakauttava vaikutus. Presidentti Niinistö on tukenut hallitusta vaikeissa paikoissa.
Nyt menemme kohti parempia päiviä erityisesti talouden ja työllisyyden käänteen ansiosta. Suotuisan kehityksen jatkuminen edellyttää Suomen ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden säilymistä ja vahvistumista. Ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei voi erottaa toisistaan.
Presidentinvaalin jälkeen keskusta katsoo eteenpäin, kohti syksyn 2018 maakuntavaaleja sekä vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaaleja. Niissä haemme äänestäjiltä lupaa jatkaa työtämme hallituksessa ja sen johdossa Suomi kuntoon -sitoumuksemme mukaisesti. Työ on kesken, mutta suunta on monilla mittareilla mitaten oikea.
Vaikka presidentinvaalit olivat poikkeukselliset ja Niinistöllä ennennäkemätön ylivoima, on syytä muistuttaa, miten Suomen kansalla on taipumus tasapainottaa valtaa puolueiden ja myös valitsijayhdistysten kesken.
Mauno Koiviston ylivoimaiset voitot 1980-luvulla eivät johtaneet SDP:n hegemoniaan Suomen sisäpolitiikassa. Tarja Halosen kaksi valintaa saivat jatkokseen keskustajohtoiset hallitukset. Sauli Niinistön ensimmäisen valinnan jälkeen kokoomus sukelsi kohti suurta vaalitappiota vuoden 2015 vaaleissa.
Vallan tasapaino voi toteutua nytkin. Kaikki puolueet ovat samalla viivalla, kun Suomi siirtyy Sauli Niinistön toiselle kaudelle.
Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri.