Uusi arki

Puheenvuoro

Muutama viikko takaperin hätkähdin viedessäni roskia. Roskakatoksemme pursusi tyhjistä pahvilaatikoista. Aiemmin päivällä lukemani uutinen verkkokaupan läpilyönnistä konkretisoitui edessäni.

Koronaepidemia on mullistanut suomalaisten elämää merkittävällä tavalla. Etätyö ei ole enää tulevaisuuden trendi, vaan osa toimistotyötä tekevien jokapäiväistä arkea. Erilaiset sovellukset ja yhteydenpitovälineet ovat tulleet suomalaisille tutuiksi.

Laitteiden avulla voimme pitää yhteyttä myös perheenjäseniimme ja ystäviimme. Moni on kertonut, miten yhteydenpito tärkeiden ja rakkaiden ihmisten kanssa on lisääntynyt, fyysisestä etäisyydestä huolimatta.

Uskon, että arkemme muuttuu pysyvästi. Emme palaa enää täysin samanlaiseen maailmaan kuin luulimme astuvamme uuden vuosikymmenen alkaessa.

Kaikilta osin muutos ei ole pelkästään huono asia. Vaikka koronaepidemia on aikamme merkittävin inhimillinen kriisi, on meidän keskityttävä viruksen nitistämisen ohella myös uusien mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Koronaepidemian jälkeisessä maailmassa on luotava parempia edellytyksiä ihmisten hyvinvoinnille, toimivammalle arjelle ja luonnonmukaiselle elämälle.

Jokaisella suomalaisella pitää olla nykyistä paremmat mahdollisuudet tehdä omia esimerkiksi työntekoon, asumiseen ja perheen arkeen liittyviä ratkaisuja.

Suomen jälleenrakentaminen edellyttää valtion vahvaa osallistumista. Tulevien elvytysratkaisujen on tuettava uusien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

Tämä tarkoittaa panostuksia esimerkiksi valokaapeleihin ja viidennen sukupolven mobiilidatayhteyksiin sekä koulujen digivalmiuksien kuntoon laittamiseen. Asumisessa ja liikenteessä pitää korvata ulkomailta tuotavia saastuttavia polttoaineita uusiutuvilla kotimaisilla.

Myös ihmisten, yritysten ja muiden yhteisöjen panosta tarvitaan yhteisessä urakassa.

Elinvoiman ja hyvinvoinnin tielle astuminen edellyttää uutta ajattelua koko yhteiskunnassa, myös työelämässä.

Kun työntekemisen luonne muuttuu, tarvitaan enemmän joustoja ja lähempänä ihmistä tapahtuvaa päätöksentekoa. Näin luodaan edellytyksiä uuden työn syntymiselle koko maassa.

Muutosten keskellä on huolehdittava työntekijöiden riittävästä turvasta, toimeentulosta ja koulutusmahdollisuuksista.

Suomalaisten hyvän arjen edellytykset syntyvät panostuksista tulevaisuuteen – uusiin mahdollisuuksiin ja toimivaan työelämään.

Näillä elinvoimaa lisäävillä ratkaisuilla sopeudumme parhaiten myös uuteen tilanteeseen ja aiempaa rajallisempiin taloudellisiin resursseihin.

Meidän on kaikin keinon vältettävä ajautumista näivettymisen tielle, ihmisten toimeentuloa kaventaviin veronkorotuksiin tai heikompiosaisiin iskeviin rajuihin leikkauksiin, surkastumisen tielle.

Meillä keskustalaisilla on erityistä annettavaa Suomen jälleenrakentamiseen. Hajautetun yhteiskuntarakenteen kiistattomat edut sekä kotimaisen ruoantuotannon ja kaikkinaisen huoltovarmuuden merkitys ovat koronakriisin myötä jokaiselle selvää. 

Monipaikkaisuus, joka mahdollistaa etätyön tekemisen, on vahvasti keskustalainen tavoite. Suomi tarvitsee nyt vahvaa Keskustaa.

Katri Kulmuni Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja ja keskustan toisen kauden kansanedustaja Torniosta. Syksyllä 2019 hän toimi elinkeinoministerinä ja joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2020 valtiovarainministerinä.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen