Tuntematon keskusta
Puoluehallitus käsitteli viime syksynä analyysin kevään 2019 tappiollisista vaaleista. Keskeisten johtopäätösten tekemiseen hyödynnettiin saatavilla ollutta tutkimustietoa sekä puolueen sisältä laajasti kerättyä palauteaineistoa.
Tilastollisesta aineistosta on nähtävissä, että keskustan kannatus on ollut kaikentyyppisissä kunnissa laskeva koko 2000-luvun ajan.
Kevään 2015 eduskuntavaalit olivat tuosta kehityksestä myönteinen poikkeus. Kannatusosuuksien muutokset maakunnittain olivat suuria eduskuntavaalien 2015 ja 2019 välillä.
Keskustan kannatuksen osalta vahvoissa maakunnissa tappio oli suhteellisesti raju. Tämän vuoksi julkisuudessa on puhuttu niin sanotusta alueiden kostosta.
On kuitenkin selvää, että tappio myös eteläisessä Suomessa oli raju.
Niissä vaalipiireissä, joissa äänestäjien määrä vaali vaalilta kasvaa, hävittiin absoluuttisesti äänimääriä tarkastellen yhtä paljon kuin puolueelle perinteisesti vahvoissa vaalipiireissä. Siksi pelkästään alueiden kosto on analyysina liian suppea.
Vastaisuudessa keskustan menestyksen kannalta on olennaista pystyä nostamaan äänestysaktiivisuutta vahvoilla alueillamme ja petrattua keskustan houkuttelevuutta kaupunkialueilla.
Äänestäjien luottamuksen menetykseen on monia syitä. Julkisesti oli tiedossa, että mielikuva keskustasta oli pitkään huono jo ennen vaalikevättä.
Äänestäjät kokivat, että keskusta oli muita puolueita heikommin heidän kaltaistensa ihmisten asialla.
Työllisyys ja työpaikkojen syntyminen oli äänestäjille tärkeitä aiheita, mutta keskustavetoisen hallituksen onnistuminen odotuksiakin paremmin näissä teemoissa ei kuitenkaan tuonut puolueelle menestystä vaaleissa.
Yksittäisten asioiden sijaan vaalianalyysi painottaa yhtä vaalikautta pidempää trendiä keskustan kannatuksessa.
Keskustan mielikuva ja brändi ovat mitä ilmeisimmin tällä vuosituhannella haalistuneet. Suomalaiset eivät enää tunnista, millä asialla keskusta politiikassa on. Keskustasta on tullut suomalaisille tuntematon.
Pidän tätä itse tärkeimpänä johtopäätöksenä kevään 2019 vaaleista. Puolueessa ryhdyttiin heti vaalien jälkeen tekemään työtä keskustan ydinviestin rakentamiseksi. Keskusta 2030 -uudistusohjelmatyössä luodaan puolueelle uusi missio, visio ja strategia.
Työ on parhaillaan piirikierroksella ja lopullisesti ohjelma hyväksytään Vantaan puoluekokouksessa.
Uudistusohjelmatyö on puolueelle elintärkeä. Meidän on pystyttävä kirkastamaan keskustan ydintehtävä ensin itsellemme, jotta mielikuva kannattajillemme voi olla selkeä.
On myös tärkeää, että meillä on pitkän linjan visio eli ne tavoitteet, jotka haluamme puolueena tällä vuosikymmenellä saavuttaa.
Tällä hetkellä keskustelua puolueen sisällä ja politiikassa laajemminkin hallitsee lyhytkatseisuus ja päivittäin vaihtuvat kohuiksikin kasvavat teemat. Toivon, että keskustalaiset nostavat aktiivisesti katsetta kauemmas, siihen keskustelu visiosta on hyvä työkalu.
Puoluekokouksessa hyväksymme siis keskustalaisten yhdessä rakentaman vision puolueesta. Kevään sisäistä keskustelua vauhdittaakseni kirjoitan oman visioni keskustasta seuraavassa Suomenmaan kolumnissani.
Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri.