Tulevien sukupolvien sote?

Puheenvuoro

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on ollut vaatimuslistalla, kun kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat ovat kirittäneet hallituksen talouspolitiikkaa. 

Olen arvioitsijoiden kanssa täysin samaa mieltä. Ihmislähtöinen ja sote-menojen kasvua hillitsevä uudistus on tarpeen valmistella ripeästi ja ratkaisuhakuisesti. 

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää kunnilta perustettavien uusien maakuntien vastuulle ja tehtävien rahoitus valtion vastuulle.  Tämä helpottaa myös kuntien talouden ennakoitavuutta. Lakiesityksen tulee olla eduskunnassa ennen joulua.

Hallitus lupasi ohjelmassaan uudistaa päätöksentekoa niin, ettemme elä tulevien sukupolvien kustannuksella – ympäristöllisesti, sosiaalisesti emmekä taloudellisesti. 

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että tulot ja menot tulee saada tasapainoon, vaikka ikärakenteen vanheneminen kasvattaa vääjäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja.

Ikääntymisestä seuraavien sosiaali- ja terveysmenojen kasvuksi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ennakoinut 1,2 prosenttia vuodessa.

Menoja kasvattavat sen lisäksi myös muu kustannusten ja palkkojen nousu. Näistä kertyy helposti noin 4 prosentin vuotuinen julkisten menojen nousupaine. 

Verotulot eivät kasva tuota vauhtia. Viime vuosina olemme nousukaudellakin yltäneet korkeintaan parin prosentin kansantuotteen kasvuun. 

Tästä seuraa se paljon puhuttu julkisten menojen kestävyysvaje. Jokainen ymmärtää, että pitemmän päälle menot eivät voi kasvaa kaksi kertaa nopeammin kuin tulot.  Verotuksen kiristämisellä tulee pää vetävän käteen, saati sitten velkarahoituksella.

Kansalaisten perusoikeudet eivät myöskään ole perustuslaissa tärkeysjärjestyksessä niin, että se turvaisi menojen rajoittamattoman kasvun.  Valtionkin rahapussi on rajallinen.

Rahaa tarvitaan myös sivistyksellisiin oikeuksiin, osaamisen varmistamiseen, sosiaalietuuksiin, turvallisuuteen ja väyliin. 

Lasketaanpa yhdessä! Sote-menot ovat valtion budjetissa noin 20 miljardia euroa vuodessa. Menojen siis voi ennakoida kasvavan ikääntymisen seurauksena noin 250 miljoonaa euroa.

Jos saisimme kasvuvauhtia hillittyä puoleen, se vähentäisi menopaineita kymmenessä vuodessa 1,5 miljardilla eurolla. 

Miten tämä voisi ylipäätään olla mahdollista? Eikö se tarkoita huonompia palveluita?  Mielestäni ei. Ihmiset ovat fiksuja. Uusien maakuntien on kyettävä uudistamaan toimintatapoja yhteistyössä kuntien kanssa.

Se tarkoittaa ihmisen tuomista keskiöön omien ammattialojen ja hallintorajojen yli. Se tarkoittaa budjettien osaoptimoinnin lopettamista. Se tarkoittaa eri ammattilaisten yhteistyötä asiakkaan tarpeiden mukaan. Se tarkoittaa parempaa johtamista ja työhyvinvoinnin osaamista.

Se tarkoittaa verkon kautta lähelle tulevia sujuvia digipalveluita sekä liikkuvia palveluita.  Se tarkoittaa tiedolla johtamista, vaikuttavia ja näyttöön perustuvia menetelmiä.

Se tarkoittaa parempaa hankintaosaamista sekä tilojen tehokasta käyttöä.  Tähän työhön maakunnat saavat rahoitusta jo tänä keväänä. 

Ennen kaikkea tulevien sukupolvien kannalta kestävä talous tarvitsee ihmisten ja perheiden omien voimavarojen ja lähiyhteisöjen vahvistamista.

Hyvä elämä ei synny sotepalveluissa vaan läheisissä ihmissuhteissa ja yhteisöissä. Siihen mukaan tarvitaan järjestöjä, seurakuntia ja myös yrityksiä. 

Tulevaisuuden sote-keskuksen tehtäväksi ei riitä lääkärijonojen purku vaan se, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä ehkäistään jonojen syntyä. 

Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja

Katri Kulmuni Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja ja keskustan toisen kauden kansanedustaja Torniosta. Syksyllä 2019 hän toimi elinkeinoministerinä ja joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2020 valtiovarainministerinä.