Toinen aste uudistusten myllerryksessä
Hallitusohjelmasta löytyy yllättävän paljon hyvää koulutuksesta. Mutta samalla osa suunnitelmista herättää kysymyksiä.
Suurimmat avoimet kysymykset löytyvät toisen asteen koulutuksen uudistuksista.
Maksuton toinen aste, pakollinen toinen kotimainen kieli yo-kirjoituksiin, pidennetty oppivelvollisuus. Kaikki nämä kaadetaan samaan aikaan toisen asteen oppilaitosten sekä opiskelijoiden niskaan.
Suomen työmarkkinoilla saattaa tapahtua pieni häiriö, kun osa nuorista saapuukin pidennetyn oppivelvollisuuden takia työmarkkinoille vasta vuosia myöhemmin kuin aikaisemmin on totuttu, eivätkä he välttämättä palaa sinne, mihin heitä odotetaan.
Voi olla, että jatkossa nähdään matalamman osaamisen työpaikoilla enemmän korkeasti koulutettuja kuin mihin olemme tottuneita, tai jopa tilanteita, joissa työpaikat eivät täytykään korkean koulutuksen takia.
Työntekijöiden saatavuuspulaa ei ole vain korkean osaamisen aloilla.
Pakkokouluttautuminen voi myös aiheuttaa tilanteita, joissa koulut täyttyvät epämotivoituneista oppilaista, jotka heikentävät muiden oppimista.
Muistan lukion parhaita puolia olleen sen, että kaikki olivat siellä omasta tahdostaan, toisin kuin yläasteella.
Joidenkin koulujen kapasiteetti saattaa olla koetuksella, ja ryhmäkoot kasvavat entisestään, kun oppilaitoksiin tulee paljon lisää oppilaita. Koulukyytejä pitää myös järjestää enemmän.
Oppilaitoksilla on myös velvoite hankkia materiaalit jatkossa itse, se vie aikaa ja resursseja muusta. On myös seurattava, että oppilaitokset saavat tarvitsemansa rahoituksen ja ohjeistuksen materiaalin hankintaan.
Osa oppilaista on tuohtunut toisen pakollisen kielen kirjoittamisesta, ja syystä. Opiskelijoiden jo ennestään raskas työtaakka kirjoituksissa kasvaa teoriassa noin 20 prosentilla.
Toinen pakollinen kieli voi hidastaa valmistumista, aivan kuten se tekee yliopistoissa. Erityisen haastavaa se on kaksoistutkinnon suorittaville ja maahanmuuttajille.
Huoli nuorten ruotsin kielen osaamisesta on todellinen. Mutta tämä ei ole oikea keino sitä parantaa.
Kirjoittaja on Keskustaopiskelijoiden liittohallituksen varajäsen