Tärkeämpää kysymystä ei olekaan
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta luetteli hetki sitten Ylen tv-uutisten päälähetyksessä liudan tavoitteita meneillään olevalle perhevapaaudistukselle.
Haastattelusta mieleeni jäi yksi asia: yksikään SAK:n tavoitteista ei ollut syntyvyyden lisääminen! Suomessa vallitsee 1860-luvun nälkävuosien jälkeen alhaisin syntyvyys, samaan aikaan yli 60-vuotiaita on enemmän kuin koskaan.
Suomessa ei kertakaikkiaan ole yhtään toista merkittävämpää yhteiskunnallista kysymystä kuin syntyvyyden alhainen taso.
Jotta voimme huolehtia hyvin ikääntyvän väestön tarpeista, ilman että työikäisen väestön on merkittävästi tingittävä omasta hyvinvoinnistaan kuten nyt on jo käynyt, tarvitsemme lisää lapsia.
Tämä on ollut tiedossa jo kymmeniä vuosia. Lapsilisän korotus ja muiden perhe-etuuksien kuten vanhempainpäivärahan korotus tämän vuoden alusta ovat hyvä alku.
Perhevapaauudistus on aivan välttämätön, jotta pystymme paremmin sovittamaan vaativan työelämän ja perheiden vapauden valita kuinka aivan pienten lasten hoitovastuu perheissä jaetaan.
Uudistuksen on toki oltava perheitä tukeva ja mahdollistava. Myös isovanhempien on saatava kotihoidontukea, jos halua ja terveyttä hoitaa lapsia löytyy.
Loppujen lopuksi kyse inhimillisistä, erittäin henkilökohtaisista ja herkistä asioista: voinko minä saada lapsen ja toivoa lasta ovat monelle todella arkoja kysymyksiä.
Kun yhteiskunta on individualisoitunut eli suomeksi sanottuna tullut yksilökeskeisemmäksi moni voisi sanoa itsekeskeisemmäksi, on perheenlisäyksestä tullut myös aiempaa arempi keskustelunaihe.
Luin hiljattain herättävän kirjan, ”Lasinen lapsuus – Kasvutarinoita pullon juurelta”, jossa käsitellään alkoholiongelmaisissa perheissä kasvaneiden aikuisten kokemuksia lapsuudestaan.
Huomionarvoisin asia, joka mieleeni jäi, oli se kansallinen asennevamma, mikä meillä suomalaisilla alkoholiongelman vähättelyn suhteen on. Tätä olivat lähes kaikki lapsuudessaan kokeneet.
Kuvaavaa on se, että alle 18-vuotiaiden pelaaminen pelikoneilla tuomitaan helpommin kuin asiaankuuluviksi koetut alaikäisten alkoholikokeilut.
Liikaa juovat lapsen vanhemmat on esimerkki tabusta, joka on onneksi hiljalleen murtumassa ja alkoholiongelmaisen vanhemman syvät vaikutukset lapseen on aihe, josta on vähitellen helpompi puhua ääneen ja reagoida. Lapsen suojeleminen ei ole yksityisasia.
Samanlainen tabu on muodostunut viime vuosina perheenlisäyksen ympärille. Jotta voimme tehdä oikeasti perheiden ja lasten elämään myönteisesti vaikuttavia päätöksiä meidän tulee murtaa tämä tabu.
Se on myös avain siinä, jotta voimme ottaa ison askeleen kohti lapsi- ja perhemyönteisempää yhteiskuntaa. Jos emme voi keskustella syntyvyydestä, emme voi myöskään puhua avoimesti lapsista tärkeänä osana yhteiskuntaamme.
Tarvitaan rohkeampaa otetta kaikilta yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisilta tahoilta.
Petri Honkonen
Vesaisten keskusliiton puheenjohtaja
kansanedustaja