Suomen uusi talouden kivijalka
Minulle on aina ollut päämääränä tehdä jotain sellaista, jolla voisin kehittää ja parantaa yhteiskuntaamme. Kantaa korteni kekoon hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi.
Olen valtavan kiitollinen kotimaastamme. Se on tarjonnut jokaiselle meistä yhtenäiset mahdollisuudet mennä elämässä eteenpäin. Lähtökohdat ovat voineet olla hyvinkin erilaiset, mutta se polku, jonka olemme lapsena saaneet ja nuorena voineet valita on voinut olla yhtenevä, olivat vanhempamme mitä tahansa.
Jokaisesta meistä on voinut tulla mitä tahansa. Se on pienen kansakunnan elinehto. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Suomi on edelleenkin valtavan hyvä maa.
Meillä on turvallista, koulutus kaikkien ulottuvilla ja sosiaaliset turvaverkkomme ovat verrattain hyvät.
Siltikin jotain on muuttunut. Erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet ja valtion budjetti ollut alijäämäinen jo toistakymmentä vuotta.
Meidän on uskallettava ottaa uusi hyppy elinkeinoelämän kehittämiseksi.
Emme välttämättä tarvitse yhtä uutta Nokiaa. Se voi muodostua esimerkiksi sadasta uudesta sadan miljoonan liikevaihdon yrityksestä seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Mitä laajempi pohja, sen varmempaa on, että uusia isoja Supercellin tai Woltin kaltaisia menestystarinoita syntyy.
Olemme kolmannen teknologisen vallankumouksen kynnyksellä. Tämä rakentuu yrittäjyyden ja teknologian ympärille. IT-alan koulutuspaikat ovat Suomessa vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana ja asenteissa yrittäjyyteen olisi parannettavaa.
Näihin on satsattava tulevaisuudessa.
Suomi voi hyvin olla kymmenen vuoden päästä maailman kiinnostavin paikka kasvuyrittäjyydelle.
Kiinnostavampi kuin Kalifornian Piilaakso. Kyllä.
Meidän on rohkeasti kyettävä luomaan metsä- ja metalliteollisuuden rinnalle uusi suomalainen menestyksen kivijalka.
Se syntyy suomalaisen startup- eli kasvuyrittäjyyden ympärille. On realistista, että jo pelkästään nykyisellä kasvulla seuraavan kymmenen vuoden kuluessa nämä kasvuyritykset tuovat Suomelle vähintäänkin 10 miljardia vientiä, nykyisen reilun parin miljardin sijaan.
Vertailun vuoksi, metsäteollisuuden vienti on tällä hetkellä juuri se 10 miljardia.
Jotta tämä saavutetaan, tarvitsemme ensinnäkin osaajia niin Suomesta kuin ulkomailta. Lupaprosesseja ulkomailta tuleville työntekijöille on sujuvoitettava ja suomalaista koulujärjestelmää kehitettävä entistä enemmän kohti alustatalouden vaatimuksia.
Minulle soitettiin viime keväänä ihan yllättäen kesken perjantaisen kauppareissun. Soittaja edusti viime viikolla lanseerattua Suomen startup-yhteisöä.
He kysyivät, voisinko harkita yhteisön toimitusjohtajan tehtävää. Olin juuri ehtinyt työskennellä vajaan vuoden valtiovarainministeri Matti Vanhasen erityisavustajana.
Pidin valtavasti työstäni ja olen aina arvostanut Mattia suunnattomasti. Tämän vuoksi halusin puhua asiasta Matin ja myös tulevan valtiovarainministerin Annika Saarikon kanssa ennen kuin vastaisin yhtään mitään tai tekisin päätöksiä.
Molemmat kannustivat kovasti uuteen haasteeseen. Itse koin, että tässä toimitusjohtajan työssä voin yhdistää yhteiskunnallisen tavoitteen hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamisesta konkreettisiin toimiin ja uuden luomisen.
Vaikka ansiotyöni tosiaan vaihtuikin, se ei vaikuta luottamustoimiini puolueessa.
Jatkan totta kai normaalisti puolueemme varapuheenjohtajana sekä kaupunki- ja Eurooppa-työryhmän vetäjänä.