Suomalainen ruoka on ilmastoteko
Suomen Keskustanaisten yhtenä toiminnan teemana kuluvana vuonna on suomalainen, lähellä tuotettu ruoka.
Ruoalla on myös merkittäviä ilmastovaikutuksia. Arjen ilmastoteon voi tehdä jo kaupan hyllyjen ääressä ikään katsomatta.
Suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja parasta. Lisäksi se on lähes aina ulkomaista vaihtoehtoa ympäristö- ja ilmastoystävällisempi.
Yksi askel ilmastoviisauteen on valtion ja kuntien elintarvikehankinnat.
Kotimaisilla elintarvikehankinnoilla on kuntalaisten todella vahva tuki.
Tutkimusten mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa, että kunnan elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.
On paljon ympäristöystävällisempää tarjota kouluissa esimerkiksi Suomessa tuotettua viljaa ulkomailla viljellyn riisin sijaan.
Herkullisuutensa lisäksi pohjoisen ruoka-aineilla on monia terveysvaikutuksia.
Pohjolan viljat ovat superruokaa hyvien kasvikuitujensa ansiosta.
Öljykasvit, rypsi ja rapsi, päihittävät muut kasviöljyt erinomaisella rasvakoostumuksellaan. Marjat ja monet kasvikset sisältävät elimistöä suojelevia tehoaineita.
Vesistön kuormituksen näkökulmasta puolestaan on hyödyllisintä suosia luonnonkalojamme, kuten muikkua, särkikaloja ja silakkaa.
Niiden kalakannat ovat runsaat ja niiden kalastaminen poistaa ravinteita vesistöstä eli niiden kulutus vähentää rehevöitymistä.
Kannattava maataloustuotanto ja ympäristön kannalta kestävästi tuotettu ruoka kulkevat käsi kädessä.
Maatalousyrittäjien osoittaminen syyttävällä sormella ympäristön kuormittamisesta vaatii sanojen sijaan kuluttajilta tekoja, joilla pystytään edesauttamaan kotimaisen ruoantuotannon arvostusta.
Joutsenlippu elintarvikepakkauksessa kertoo aina tuotteen olevan suomalaista alkuperää.
Pelottelun sijaan tarvitaan uskoa ja rohkeutta tulevaisuuteen.
Maaseudulla on ratkaisun avaimet ilmaston tilaan. Annetaan kunnia ja kiitos niille, jotka ovat ratkaisujen tekijöitä.