On aika kääntää uusi sivu, keskusta

Puheenvuoro

Keskustan puheenjohtajakiertueella on käyty paljon keskustelua ja ja ehdokkaita on vertailtu.

Kun ilmoittauduin keskustan puheenjohtajakisaan mukaan, totesin ymmärtäväni, jos jotkut kyselevät, eikö kaltaiseni nuori nainen ehtisi joskus myöhemminkin kisaamaan keskustan johtajuudesta.

Ja vastaus on tietysti kyllä – kyllähän minä ehtisin myöhemminkin. Mutta kyse ei ole minusta, vaan keskustasta.

Tarvittaessa on tehtävä rohkeitakin ratkaisuja. Erityisesti keskustan nuorisokannatuksen järkyttävä romahdus vaatii meiltä toimenpiteitä ja tulevaisuususkoa.

Olen valtavan motivoitunut ryhtymään keskustan puheenjohtajaksi, jos puoluekokousväkemme haluaa uskoa luottamuksen minulle.

Upean kansanliikkeemme tarinassa on aloitettava uusi luku, jotta kertomus voi jatkua vahvana vielä seuraavatkin sata vuotta ja pidempään.

Keskusta on aina luottanut seuraavaan sukupolveen. Kun Maalaisliitto perustettiin, annettiin nuorille vastuuta.

Tulevaisuudenuskoiset talonpojat lähtivät rakentamaan edistysmielistä, kotimaisesta maaperästä nousevaa puoluetta.

Maalaisliiton ensimmäinen puheenjohtaja oli liikemies Otto Karhi. Hän oli 30-vuotias, kun hänet valittiin tehtävään vuonna 1906 puolueen perustavassa kokouksessa Oulussa.

Karhi oli innostunut osuustoiminta-aatteesta ja hänestä tulikin suomalaisen osuuskauppatoiminnan uranuurtajia.

Kaksi vuotta myöhemmin uudeksi puheenjohtajaksi Kauhavan puoluekokouksessa valittiin 35-vuotias maanviljelijä ja kansanedustaja Kyösti Kallio.

Myöhemminkin maalaisliitto-keskustan puheenjohtajavaaleissa on luotettu nuoriin.

Se ei ole tarkoittanut vanhojen perusaatteiden hylkäämistä, vaan taustalla on ollut halu uudistaa puolueen toimintaa sekä nuoremman sukupolven ideologinen herääminen.

Esimerkiksi vuonna 1964 puheenjohtajaksi valittiin Johannes Virolainen, joka voitti tiukassa äänestyksessä puoluetta lähes 20 vuotta johtaneen V. J. Sukselaisen. Virolaisen johdolla toteutettiin puolueen nimenmuutos seuraavana vuonna.

Vuonna 1980 Keskustan puheenjohtajaksi valittiin 33-vuotias Paavo Väyrynen, joka voitti äänestyksessä istuvan puheenjohtajan Virolaisen.

Paavo Väyrynen luopui puheenjohtajuudesta 10 vuotta myöhemmin, ja tilalle valittiin reilu kolmekymppinen Esko Aho.

Tämä kansanliike on tiukoissa tilanteissa luottanut nuoriin.

Keskusta on uskaltanut muokata toimintatapojaan ja tarkastella, toteutuuko aate riittävästi sen poliittisessa toiminnassa.

Keskusta on osannut kirjoittaa uuden luvun silloin, kun sitä on tarvittu, eikä vastustajien ennustamaa auringonlaskua ole koittanut.

Kun aikaisemmin vaaleissa ratkaisijana olivat muuttoliikkeen myötä kaupunkeihin tulleet, niin nyt ratkaisevat kaupungeissa syntyneet. Keskustan viestin on toimittava nyt myös heille.

Keskustan on luotava tulevaisuudenuskoa ja toivoa tarjoamalla ratkaisuja. Keskustan täytyy olla toivon puolella epätoivoa vastaan.

Keskusta on upea kansanliike. Uskaltaako se ottaa seuraavan askeleen kohti 2020-lukua? Sinä päätät.  

Kirjoittaja on elinkeinoministeri ja keskustan puheenjohtajaehdokas

Katri Kulmuni Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja ja keskustan toisen kauden kansanedustaja Torniosta. Syksyllä 2019 hän toimi elinkeinoministerinä ja joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2020 valtiovarainministerinä.