Olen keskustalainen
Nelson Mandela on todennut: ”Maailmamme ei ole jakautunut rodun, ihonvärin, sukupuolen tai uskonnon mukaan. Maailmamme on jakautunut viisaisiin ja hölmöihin ihmisiin. Ja hölmöt jaottelevat ihmisiä rodun, ihonvärin, sukupuolen tai uskonnon perusteella.”
Lukiessani keskustan periaateohjelmaa ”Tasapainossa, eteenpäin” löydän sieltä teemoja, jotka kokoavat meitä yhteen, tuovat erilaisuuden kirjon yhteisen sateenvarjon alle.
Siksi, olen keskustalainen.
Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen vapaata, avointa keskustelua, mutta vapauden rinnalla kulkee aina vastuu. Olemme vastuussa sanoistamme ja ajatuksistamme, vastuussa itsestämme ja lähimmäisistämme.
Politiikka perustuu kyvylle tehdä kompromisseja, sillä yhteiskuntaa rakennetaan sopimalla, ei repimällä.
Erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen ja halu pitää kaikki mukana kertovat sydämen sivistyksestä, samalla meillä kuitenkin on myös oikeus edellyttää kaikilta yhteiskunnan lakien ja pelisääntöjen mukaan toimimista.
Siksi, olen keskustalainen.
Ekologisuus, vastuullisuus ja ympäristötietoisuus eivät ole pelkkiä muotisanoja, keskustalle ne ovat erottamaton osa ohjelmaamme.
Sukupolvien ketjussa on siirretty tietoa ja vastuuta, ymmärretty metsien vaikutus sekä taloudelle että ihmiselle ja nähty oman elintarviketuotannon merkitys.
Biotalous ja uudet innovaatiot tuovat työtä ja toimeentuloa ja avaavat mahdollisuuksia myös uusille vientituotteille. Vihreytemme tunnustaa taloudelliset realiteetit samalla, kun säilytämme ikimetsiä tuleville sukupolville.
Siksi, olen keskustalainen.
Tämän päivän arjessa perheen ja työelämän sovittaminen yhteen on monelle vaikea rasti.
Kiire vie voimat, taloudellinen toimeentulo askarruttaa, lasten koulunkäynti ja harrastukset vaativat osuutensa ja omasta jaksamisestaankin pitäisi huolehtia.
Keskusta on halunnut helpottaa pienituloisimpien pärjäämistä, antaa nuorille harrastusmahdollisuuksia ja tarjota yhteiskunnan turvaa silloin, kun omat voimat eivät riitä.
Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen on satsausta tulevaan, samoin eurot jotka tänään käytämme esim. oppilaiden jaksamisen tukemiseen.
Jokainen meistä voi joskus tarvita apua ja yhteiskunnan tehtävä on kantaa huomiseen.
Siksi, olen keskustalainen.
Jokainen meistä voi joskus tarvita apua.
John Donnen runo alkaa sanoilla ”Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään”.
Santeri Alkio korosti ihmisen vastuuta kehittää itseään, tulla parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään. Kuulostaako ristiriitaiselta?
Kuitenkin lauseet täydentävät toisensa, sillä yksin emme täällä pärjää, mutta yhdessä voimme rakentaa yhteiskunnasta parhaan mahdollisen version.
Olemme jokainen osa kokonaisuutta, tarpeellisia yhteiskunnan osasia omalla paikallamme ja meillä jokaisella on merkitystä.
Siksi, olen keskustalainen.