Lihapullia Fuengirolassa
Muutama viikko sitten avasin navetan jälkeen iltauutiset telkkarista. En sen tarkemmin niihin keskittynyt, mutta silmääni kuitenkin pisti Espanjan tilanne. Nimittäin siellä suomalaisen turistin unelmien lomakohteessa ruuantuotanto alkaa käydä mahdottomaksi ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden johdosta.
Laittoi ihmettelemään ja pohtimaan sitä, miksi tietyt tahot yrittävät alasajaa ruoantuotantoa alueilla, joissa sitä kyetään edelleen tuottamaan puhtaasti ja eettisesti, hyvänä esimerkkinä tietenkin Suomi.
Haluan, että maataloutta ajatellaan muunakin kuin hiilinieluna tai päästöjen aiheuttajana, sillä minulle tulevaisuuden maatalous on muutakin. Se on niin huoltovarmuutta kuin toisista huolehtimista, sillä jos etelässä ruoantuotanto käy mahdottomaksi on meillä silloin saumaa astua apuun.
Tällä hetkellä Suomessa lopettaa vuodessa useita satoja maatiloja. Tuotetun ruoan määrä ei kuitenkaan vähene vaan se siirtyy kasvaville suuremmille tiloille. En halua, että suomalainen elintarviketuotanto lähtee Amerikan tielle. Meidän elintarvikevientimme ei voi perustua bulkkituotantoon, vaan aidosti laadukkaaseen puhtaaseen tuotekirjoon, joka on sekä tuotettu kestävästi, tuotteistettu ammattitaidolla ja markkinoitu modernisti kuluttajille.
Uskon, että meillä tuotetulle maailman puhtaimmalle ruoalle on kysyntää ympäri maailmaa. Uskon, että suomalainen ruoka oikein markkinoituna voi olla vienti valttimme maihin, joissa ilmastonmuutos tuhoaa hiilineutraalin elintarviketuotannon mahdollisuudet. Ellei ilmastonmuutosta kyetä hillitsemään, voi kriisiytynyt ruokapula olla Euroopassakin todellisuutta.
Ennustan, että se suomalainen turisti ei saa Fuengirolaan Suomi Pubista kymmenen vuoden päästä enää lihapullia ja perunamuusia ilman suomalaista kestävää elintarviketuotantoa.
Kirjoittaja on keskustanuorten liittohallituksen jäsen