Lapsiystävällisempi maailma
Uutiset kertovat lasten syntyvyyden olevan alhaisimmillaan sataan vuoteen.
Perheissä lapset saadaan yhä myöhäisemmällä iällä, ja lapsiluku jää usein yhteen, ehkä kahteen. Yksineläjätalouksien määrä on myös koko ajan nousussa.
Yleinen trendi suosii aikuisten harrastuksia ilman lapsia: esimerkiksi lapsivapaat matkat ja häät ovat yleistyneet.
Työelämän sovittaminen lapsiperheen arkeen on hyvin kaavamaista. Jos haluat pitää työpaikkasi, laita lapsi päivähoitoon ja mene töihin.
Perhevapaiden suunnittelu oman perheen sisällä tuntuu myös olevan poliittisesti vaikea asia.
Toisaalla vaaditaan äitejä osallistumaan enemmän työelämään ja isiä osallistumaan perhevapaisiin, ja tämä kaikki säädettäisiin lailla.
Kodinhoidontuki ja eri asteiset kuntalisät eivät tunnu saavan kaikkien poliittisten ryhmien tukea, ja niitä ollaankin ainakin joissain kunnissa kuntalisien osalta karsimassa.
Kotona lastaan hoitavan vanhemman katsotaan helposti ansaitsevan vähemmän arvostusta kuin työssä käyvän.
Mitä sitten voitaisiin tehdä, jotta lapset ja lasten saaminen saisivat ansaitsemansa arvostuksen ja erityisesti tarvitsemansa tuen?
Lapsi- ja perhejärjestöjäkin on huudettu asiassa apuun. Järjestöjen tuki voi enimmillään olla päättäjien kannustaminen laatimaan kehittämisohjelmia, joilla ensinnäkin helpotetaan lapsiperheiden arkea ja toisaalta kannustetaan lasten hankintaa.
Jo nyt ollaankin käynnistämässä hallituskaudet ylittävää pitkän ajan lapsistrategiaa, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen.
Ministeri Annika Saarikon ja kollegoiden nyt julkistama rohkea lapsistrategia tuleekin asettaa tulevien hallitusohjelmien keskeisimmäksi ohjenuoraksi laadittaessa perhepoliittisia ohjelmia.
Lapsi- ja perhejärjestö Vesaiset tuntee vastuunsa tämän koko yhteiskuntaamme koskevan ongelman edessä.
Kannustamme siis päättäjiä jatkossakin säilyttämään lasten aseman huomioimisen yhteiskunnan tärkeänä osana.
Kirjoittaja on Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja