"Kyllä tuohon mahaan kaljaa mahtuu"
Kuulin kesällä, kuinka hoikahko mies lausahti rotevalle miehelle otsikon mukaisesti ja ajatteli olevansa vitsikäs. Joku voi sivuuttaa toteamuksen näppärällä lohkaisulla, toinen saattaa jäädä miettimään asiaa pitkään.
Miesten keskustelukulttuuri perustuu usein ronskiin huumoriin, naljailuun tai suoranaiseen leikilliseen kiusaamiseen, jossa osana on toisen ulkonäön kommentointi. Miehen pitäisi kestää naljailu ilman itkua, koska ”pojat ovat poikia”.
Tällä hetkellä tutkimustietoa miesten ulkonäköpaineista on hyvin vähän. Väestötasolla ja sosiaalisessa mediassa kyse on yhä hyvin sukupuolittuneesta ilmiöstä: nuorista naisista 70 prosenttia kokee ulkonäköpaineita, kun taas miehistä vain 15 prosenttia. Todellista määrää on vaikea arvioida, koska aiheesta ei puhuta.
Ulkonäköpaineista kärsivät miehet saattavat luulla olevansa ainoita niiden kanssa kamppailevia, eivätkä siksi halua puhua niistä kavereiden kanssa.
Toteamus: ” Se on ollut ruoka-aikaan kotona”, on myös monille meille tuttu.
Sukupuolesta riippumatta laihdutusvinkkien jakaminen, toisen painosta huomauttaminen tai lihavuuden kuin laihuudenkin esille tuominen eivät auta ketään tai lisää kenenkään terveyttä. Jokainen kommentti toisen ulkonäöstä, kehon koosta tai painosta kumpuaa ihmisen omasta arvomaailmasta.
Kannattaa tarkkaan miettiä, milloin toisen ulkonäöstä vitsailu on tahdikasta.
Joskus ihmisen keho voi muuttua nopeasti. Aina emme tiedä, mitä muutoksen taustalla on.
Muutoksen voi aiheuttaa sairaus tai sen hoitoon käytettävä lääkitys. Esimerkiksi kortisoni voi heikentää elimistön sokeri-, rasva- ja proteiiniaineenvaihduntaa ja heilauttaa suolatasapainoa. Ihmistä voi turvottaa ja hikoiluttaa. Ruokahalu saattaa kasvaa ja elimistöön kertyä rasvaa. Lääkitys voi myös aiheuttaa laihtumista, johon ihminen ei voi itse vaikuttaa.
Tästäkin syystä kannattaa tarkkaan miettiä, milloin toisen ulkonäöstä vitsailu on tahdikasta.
Kenenkään ei pitäisi joutua miettimään, kelpaako tai riittääkö yhteiskunnalle ja ympäristölle sellaisenaan.