Pu­heen­vuo­ro Kes­kus­ta on nyt puo­lu­ee­na erit­täin suur­ten haas­tei­den edes­sä. Puo­lu­een kan­na­tus on ro­mah­ta­nut ja puo­lue on sa­nal­la sa­no­en krii­sis­sä.

Nyt on ihan ai­dos­ti ky­sy­mys sii­tä, on­ko kes­kus­tal­la enää tu­le­vai­suut­ta sa­man­kal­tai­se­na suu­re­na puo­lu­ee­na kuin se Suo­men puo­lu­e­ken­täs­sä on to­tu­tus­ti ol­lut.

Kes­kus­taa on Suo­mes­sa jo pit­kään po­vat­tu au­rin­gon­las­kun puo­lu­eek­si. Ylei­seu­roop­pa­lai­nen tren­di on ol­lut sel­lai­nen, et­tä kes­kus­tan si­sar­puo­lu­eet ovat ny­ky­ään mar­gi­naa­li­puo­lu­ei­ta, joi­den kan­na­tus on 10 pro­sen­tin tun­tu­mas­sa.

Ei tar­vit­se kuin kat­soa län­si­naa­pu­riim­me Ruot­siin, niin siel­tä löy­tyy oi­va esi­merk­ki täs­tä asi­as­ta.

Suo­mi on ajan saa­tos­sa seu­ran­nut po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­te­os­sa mon­ta ker­taa Ruot­sin esi­merk­kiä. Ruot­sin esi­merk­kiä on seu­rat­tu sel­lai­sis­sa­kin asi­ois­sa, jois­sa sitä ei oli­si pi­tä­nyt seu­ra­ta. Minä en ai­na­kaan ha­lua, et­tä kes­kus­ta seu­raa nyt kan­na­tus­lu­vuis­saan ruot­sa­lai­sen si­sar­puo­lu­een­sa ja­lan­jäl­jis­sä.  

Syi­tä kes­kus­tan kan­na­tuk­sen las­kuun on mo­nia.

Kun tar­kas­tel­laan suo­ma­lais­ta po­li­tii­kan kent­tää ko­ko­nai­suu­des­saan, niin kes­kus­te­luil­ma­pii­ri on ki­ris­ty­nyt ja eri­tyyp­pi­set ää­ri­päät ovat saa­neet yhä voi­mak­kaam­min ja­lan­si­jaa.

Kes­kus­tan kal­tai­sel­le puo­lu­eel­le sekä jär­ke­väl­le ja mal­til­li­sel­le kul­tai­sen kes­ki­tien lin­jal­le on eh­dot­to­mas­ti tar­vet­ta. Kes­kus­tan pi­täi­si­kin nyt saa­da yhä pa­rem­min kir­kas­tet­tua suo­ma­lai­sil­le, mik­si kes­kus­ta puo­lu­ee­na on ole­mas­sa ja mitä puo­lu­eem­me ajaa.

Kes­kus­ta ei ole enää ny­ky­ään ag­raa­ri­puo­lue, mut­ta tie­tys­ti mei­dän kes­kus­ta­lais­ten tu­lee muis­taa juu­rem­me, jot­ka ovat suo­ma­lai­sel­la maa­seu­dul­la. Kes­kus­tan tu­lee ol­la yleis­puo­lue, joka erot­tuu muis­ta puo­lu­eis­ta ole­mal­la koko Suo­mea ke­hit­tä­vä koko kan­san puo­lue.

Al­ki­o­lai­suus pi­tää si­säl­lään sel­lai­sia asi­oi­ta ja ar­vo­ja, jot­ka ovat hy­vin tär­kei­tä ja oleel­li­sia yhä tä­nä­kin päi­vä­nä yh­teis­kun­taam­me ke­hi­tet­tä­es­sä. Al­ki­o­lai­suu­den tu­li­si ol­la kai­ken kes­kus­tan te­ke­män po­li­tii­kan kes­ki­ös­sä.  

Kes­kus­ta on lii­kaa­kin ku­mar­rel­lut eri asi­ois­sa mui­den puo­lu­ei­den suun­taan. Meil­lä saa ja meil­lä pi­tää ol­la omia sel­kei­tä lin­jan­ve­to­ja eri asi­ois­sa. Mei­dän on myös roh­jet­ta­va ot­taa kan­taa asi­oi­hin.

Kes­kus­ta­lai­suu­del­le on tie­tys­ti tyy­pil­lis­tä mal­til­li­suus ja se, et­tä ha­lu­am­me säi­lyt­tää hy­vät kes­kus­te­lu­yh­tey­det joka suun­taan. Mei­dän ei kui­ten­kaan tar­vit­se ei­kä mei­dän pidä yrit­tää miel­lyt­tää kaik­kia.

Kes­kus­tan tu­lee­kin ol­la mal­til­li­nen, jär­ke­vä ja re­a­lis­ti­nen vaih­to­eh­to ää­ri­päil­le, mut­ta mei­dän on kui­ten­kin otet­ta­va sel­ke­äs­ti kan­taa asi­oi­hin.

Em­me saa hys­sy­tel­lä em­me­kä myö­täil­lä lii­kaa mui­ta puo­lu­ei­ta esi­mer­kik­si il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­a­si­ois­ta tai maa­han­muu­tos­ta kes­kus­tel­ta­es­sa. Ih­mi­sil­le tu­lee sel­ke­äs­ti vies­tit­tää, mitä lin­jaa kes­kus­ta ajaa muun mu­as­sa näis­sä näi­nä ai­koi­na niin ko­vin polt­ta­vis­sa asi­ois­sa.          

Kes­kus­ta on kan­san­lii­ke ja kan­san­lii­ke elää kes­kus­te­lus­ta. Myös puo­lu­eem­me si­säl­lä pi­täi­si voi­da käy­dä ny­kyis­tä pa­rem­min kes­kus­te­lua eri asi­ois­ta. Eri asi­oi­den kriit­ti­sel­le­kin tar­kas­te­lul­le täy­tyy ol­la puo­lu­ees­sam­me ti­laa.

Meil­tä on löy­dyt­tä­vä ky­kyä mut­ta en­nen kaik­kea ha­lua käy­dä kriit­tis­tä­kin kes­kus­te­lua niin puo­lu­eem­me ti­las­ta kuin eri­lai­sis­ta po­li­tii­kan polt­ta­vis­ta pu­hee­nai­heis­ta, jois­ta jo edel­li­ses­sä kap­pa­lees­sa pari esi­merk­kiä mai­nit­sin­kin.

Kes­kus­tan tu­lee ol­la puo­lue, jos­sa ai­dos­ti hy­väk­sy­tään mo­ni­ää­ni­syys ja eri­lai­set mie­li­pi­teet. Kes­kus­tan tu­lee ol­la puo­lue, joka edis­tää asi­al­lis­ta ja ra­ken­ta­vaa kes­kus­te­luil­ma­pii­riä nyt, kun eri­lai­set ää­ri­päät mel­las­ta­vat yhä voi­mak­kaam­min ja kup­laan­tu­mi­nen, mu­ka­su­vait­se­vai­suus ja mie­len­sä pa­hoit­ta­mi­nen mitä ih­meel­li­sem­mis­tä asi­ois­ta ovat po­li­tii­kan ken­täl­lä ar­ki­päi­vää.

Kes­kus­tan tu­lee ol­la eri­lai­sia ih­mi­siä ja eri­lai­sia ää­nen­pai­no­ja yh­dis­tä­vä puo­lue. Kes­kus­tan tu­lee ol­la puo­lu­ee­na kan­sa­kun­taa ko­ko­a­va lii­ke.

Puo­lu­eel­lem­me on juu­ri va­lit­tu uu­si pu­heen­joh­ta­ja ja uu­si va­ra­pu­heen­joh­ta­ja, joil­la on toki suu­ri vas­tuu näis­tä edel­lä mai­nit­se­mis­ta­ni asi­ois­ta.

Puo­lu­e­joh­to ei kui­ten­kaan yk­sin tätä puo­lu­et­ta pys­ty nos­ta­maan, vaan sii­hen tar­vi­taan kaik­kia mei­tä kes­kus­ta­lai­sia. Mei­dän kes­kus­ta­lais­ten on kun­ni­oi­tet­ta­va toi­si­am­me ja tois­tem­me mie­li­pi­tei­tä.

Mei­dän on syy­tä miet­tiä eri­tyi­ses­ti nii­tä asi­oi­ta, jot­ka mei­tä yh­dis­tä­vät, mut­ta myös erot­ta­vien te­ki­jöi­den ole­mas­sa­o­lo pi­tää pys­tyä hy­väk­sy­mään. Mei­dän on men­tä­vä yh­te­näi­se­nä jouk­ko­na eteen­päin.        
       

Kir­joit­ta­ja on kes­kus­ta­o­pis­ke­li­joi­den liit­to­hal­li­tuk­sen jä­sen.