Keskustalaiset ovat paljon vartijoina hallitusohjelman toimeenpanossa

Puheenvuoro

Viime viikolla keskustelimme eduskunnassa hallitusohjelmasta kahden päivän täysistunnoissa, joiden päätteeksi äänestimme uuden hallituksen luottamuksesta.

Tuore hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, mutta erityisen tärkeää on, että tuleva hallitusohjelmamme lunastaa myös lupauksensa. Tässä me keskustalaiset olemme paljon vartijoina.

Pidimme hallitusohjelmaa neuvoteltaessa tiukasti kiinni kymmenestä kynnyskysymyksestämme, ja ylpeydellä voi todeta, että ne kaikki myös saimme neuvotteluissa läpi.

Vahva keskustalainen kädenjälki on painettu ohjelmaan. Tämä antaa meille erinomaisen selkänojan valmistella hallituksen esityksiä, joilla pidetään koko Suomen puolta.

Erityisen paljon vartijoina me keskustalaiset olemme puolustaessamme hyvää työllisyyskehitystä sekä sitä, ettei yrittäjien tai omistamisen verotus nouse.

Saavuttaaksemme 75 prosentin työllisyystavoitteen meidän on panostettava työllisyystoimiin, joilla parannetaan esimerkiksi osatyökykyisten nykyistä vahvempaa osallistumista työmarkkinoille.

Myös työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava, sillä menolisäykset ovat sidottu työllisyysasteen nousuun, jota tullaan myös seuraamaan koko ajan.

Yksi kynnyskysymyksistämme oli se, että saavutamme Suomen julkisen talouden tasapainon vuoteen 2023 mennessä, sillä vain kestävän taloudenpidon perustuksille voimme rakentaa uudistuksia.

Samalla on muistettava, että hallitusohjelmaan kirjatut pysyvät menolisäykset kuitenkin vastaavat keskustan vaaliohjelman noin miljardin euron menolisäyksiä.

Hallitusohjelmaa ei siis ole keskustalaisittainkaan rakennettu löysälle taloudenpidolle.

Lisämenoilla rahoitetaan tärkeitä investointeja muun muassa tiestöön, turvallisuuteen, innovaatioihin ja koulutukseen. Niiden rahoittaminen vaatii kuitenkin nykyistä korkeampaa työllisyysastetta.

Kokonaisuutena hallitusohjelma on kunnianhimoinen ja tulevaisuuteen katsova.

Erityisen tyytyväinen olen kirjauksista, joilla edistetään perheiden hyvinvointia, maaseudun elinvoimaisuutta ja maatalouden kannattavuutta sekä sivistystä ja turvallisuutta.

Tämä on mahdollista nyt, koska Sipilän hallitus sai kuluneella vaalikaudella talouden suuren kuvan käännettyä. Ilman tuota käännettä nyt tehtävät panostukset eivät olisi mahdollisia.

Nyt satsataan myös perusturvaan ja huolenpitoon.

Köyhimpien eläkeläisten asema paranee, lapsiperheiden palveluita ja pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan.

Suomeen tehdään lapsistrategia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta lapsiystävällinen yhteiskunta.

Vain kovassa oikeistoretoriikassa voidaan leimata tällaiset panostukset lapsiin ja nuoriin – siis tulevaisuuteemme – talon rakentamiseksi hiekalle.

Perhevapaauudistus tehdään nyt perheitä kuunnellen siten, että isät saavat lisää vanhempainvapaata, mutta kotihoidontuki säilyy.

Perhevapaauudistus on äärimmäisen tärkeä koko yhteiskunnan kannalta ja askel tasa-arvoisempaan suuntaan hoivavastuiden jakaantumisessa.

Hallitusohjelma antaa myös hyvät edellytykset turvata kotimaisen puhtaan ruuan tuottaminen sekä metsiemme kestävä käyttö.

Erityisen iloinen olen siitä, että maatalouden tukitasot turvataan, elintarvikemarkkinoiden reiluuttamista jatketaan, eläinsuojelulaki tullaan nyt saattamaan päivitettynä maaliin eikä metsien käyttöön ole tulossa rajoitteita.

Koko Suomea tasapuolisesti huomioiva, lapsiin ja nuoriin sekä maaseudun elinvoimaan panostava hallitusohjelma on yhteiskunnan rakentamista peruskalliolle.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja

Hannakaisa Heikkinen Kirjoittaja on keskustan varapuheenjohtaja ja kolmannen kauden kansanedustaja Kiuruvedeltä.