Keskusta on taitekohdassa
Politiikan syksy on alkanut puolueiden kesäkokousten myötä. Keskustan työvaliokunnat ja ministeriryhmä kokoustivat Espoossa, eduskuntaryhmä jalkautui Savonlinnaan.
Vaikka Espoon kokous oli paljolti valmistautumista tulevaan budjettiriiheen, puoluetoiminta sai paljon tilaa keskusteluissa. Ongelmakohtien listaamisesta on kuitenkin siirryttävä jo johtopäätöksiin ja tekoihin.
Järjestökoneistomme on aikansa elänyt. Politiikan tekotavat ovat muuttuneet. Vaikka jäsenmäärämme on huomattavasti suurempi kuin muilla, me emme voi nojata pelkästään laajaan paikallisyhdistysverkkoomme. Toteuttamamme koko Suomen kattanut kunnallisjärjestökierros osoitti muutostarpeet. Meidän on löydettävä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Pystyykö organisaatiomme muuttamaan itseään ja vuosikymmeniä vanhoja toimintamalleja uudenlaisessa tilanteessa?
Pääsemmekö eroon pinttyneistä toimintatavoista?
Miten kansanliikkeenä palvelemme jäsenistöämme ja Suomea parhaiten?
Puolueen pitää mahdollistaa ja koota kansalaisia yhteen, ei vain jäseniä. Puolueen järjestämä tapahtuma, seminaari tai kokous pitää olla tilaisuus, jossa osallistuja kokee voivansa vaikuttaa.
Keskustan koulutustoiminta on ollut viime vuosina vaimeaa. Tämä muuttuu nyt. Syksystä alkaen tulemme järjestämään säännöllisesti järjestökoulutusta. Sen lisäksi koulutamme sote- ja maakunta-asioista. Johtavat keskustavaikuttajat tullaan kokoamaan yhteen entistä useammin. Vaikuttajakiihdyttämö aloittaa syyskuussa, kun toista sataa nuorta tapaavat uudet mentorinsa. Joukossa on entisiä ja nykyisiä ministereitä, kansanedustajia, erityisavustajia sekä yksityissektorin toimijoita.
Puoluetoimiston viestintäosaamista vahvistetaan. Poliittista suunnittelua kootaan yhteen, ja eduskuntaryhmän, ministerien erityisavustajien sekä puolueen viestintää koordinoidaan puoluetoimistolta käsin. Myös uusi rekrytointi on tiedossa.
Ohjelmatyöhön sitoutetaan jäsenistöä ja kansanedustajamme. Kyse ei ole vain valmistautumisesta tuleviin vaaleihin, vaan ennen kaikkea osaamisen paremmasta hyödyntämisestä.
Vaikka paljon tehdään, enemmän on tehtävää. Kannatusmittaukset kertovat, että olemme menettäneet monen kansalaisen tuen. Syitä on etsitty ja pohdittu myös tämän lehden palstoilla. Kuntavaalien jälkeen puolueessa ja eduskuntaryhmässä tehtiin laaja analyysi vaalituloksesta.
Asioita me osaamme ajaa, mutta järjestö on saatava tukemaan paremmin poliittisia tavoitteitamme. Kyse ei kuitenkaan ole vain järjestöstä tai viestinnästä. Kyse on ennen kaikkea strategiasta ja keinoista, joilla strategiaa toteutetaan. Viestintä, koulutustoiminta ja ohjelmatyö tukevat näitä tavoitteitamme.
Tärkeintä on, että kykenemme tekemään omintakeista, keskustalaista politiikkaa, joka selkeästi erottuu kokoomuksesta, sdp:stä tai vihreistä. Tämä politiikka pohjautuu arvoihin ja aatteeseen. Se ei ole mitään yksittäisten irtopisteiden keräämistä. Se on pitkäjänteistä työtä, niin kuin on ollut Suomen kuntoon laittaminen Juha Sipilän johdolla. Talous- ja työllisyystilanne on parantunut, yhä useampi suomalainen luottaa tulevaisuuteensa. Tulosta syntyy suunnitelmallisuuden kautta.
Olemme taitekohdassa, jossa kansanliikkeellämme tulee olla vastauksia maailman myllerrykseen. Samalla meillä on oltava ajantasaiset toimintatavat tehdä ja viestiä politiikkaamme. Tämän syksyn aikana tullaan piirtämään suuntaviivat 2020-luvulle.
Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri.