Keskusta on ollut aina uudistaja
Olemme tehneet kolme vuotta hartiavoimin töitä Suomen kuntoon laittamiseksi.
Tuloksia ei kukaan kiistä. Suomen talouden ja työllisyyden tilanteen sanotaan olevan nyt paras lähes kolmeen vuosikymmeneen.
Erityisen iloinen olen siitä, että talouden ja työllisyyden näkymät ovat valoisat tasaisesti koko Suomessa. Suomi ei pysy kunnossa, ellemme uudista jatkuvasti.
Uudistushenki ja siltojen rakentaminen ovat aina olleet Keskustan tekemisen kantavat voimat.
Toiminnan pohjaksi tarvitaan vahva aatteellinen maaperä.
Tätä pohjaa olemme vahvistaneet valmistelemalla uuden periaateohjelman puoluekokoukselle. Keskustassa asioiden sanoitus on elänyt sadassa vuodessa.
Emme puhu enää maahengestä, vaan ihmisen ja luonnon kumppanuudesta.
Uudessa periaateohjelmassa todetaan:
”Viljelijä varjelee. Kestävä maatalous jättää maan tuleville sukupolville vuosi vuodelta paremmassa kunnossa. Suosimme kotimaista ruokaa. Arvostamme sen tuottajaa ja kuluttajaa.”
Tänäänkin Keskusta on ihmisen vapautta ja vastuuta puolustava kansanliike.
Rakennamme luottamusta. Se on kaiken ihmisten välisen kanssakäymisen, myös demokratian perusta.
Keskusta kunnioittaa luonnon asettamia rajoja ihmisen toiminnalle, kuten myös sata vuotta sitten.
Ymmärrämme sivistyksen voiman.
Sotien jälkeen Maalaisliitto vei läpi korkeakouluverkon laajentamisen, jota voidaan edelleen pitää aluepolitiikan yhtenä onnistuneimpana saavutuksena.
Puolustamme kaikkien suomalaisten oikeutta työhön. Se on kestävin keino torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä:
”Työ on oikeus, työ on velvollisuus. Työllä on arvo itsessään, mutta työ ei määrittele ihmisen arvoa.”
Historiamme on uudistumisen historiaa.
Siitä kertovat nimenmuutokset. Valtioneuvos Johannes Virolaisen sitkeän työn tuloksena Maalaisliitto vaihtoi nimensä Keskustapuolueeksi vuonna 1965.
Näinä päivinä on kulunut tasan 30 vuotta siitä, kun Keskustapuolue muuttui Suomen Keskustaksi Kajaanissa pidetyssä puoluekokouksessa.
Nyt käsiteltävä periaateohjelma on yksi etappi Keskustan uudistumisen historiassa.
Uudistumisen välttämätön ehto on, että tunnemme historian, jotta voimme rakentaa tulevaa. Maalaisliitto-Keskusta on näyttänyt esimerkkiä oman historiansa tutkimisessa.
Tohtori Tytti Isohookana-Asunmaan kirjoittama viimeisin eli viides osa päättyi vuoteen 1981: Kekkosen presidenttikauden loppumiseen ja Kuopion ylimääräiseen puoluekokokseen.
Keskustan historian kirjoittamista on päätetty jatkaa.
Uusi teos alkaa vuoden 1981 presidentinvaalikampanjasta ja päättyy vuoden 1991 vaalivoittoon. Puoluehallitus on nimittänyt työtä ohjaamaan toimikunnan, joka valitsee kirjoittajan.
Palaan vielä sadan vuoden taakse.
Sisällissota oli päättynyt laillisen hallituksen voittoon. Maalaisliiton Kyösti Kallio oli lausunut sovintopolitiikan syntysanat.
Kallion tavoin Alkio ymmärsi eheyden ja sovinnon merkityksen. Alkio kirjoitti Ilkassa sata vuotta sitten, 8. kesäkuuta 1918:
”Veljessotaa meille ei saa enää ikinä tulla! Suomessa pitää nyt kaikkien kyetä kasvattamaan itsessään ja ympäristössään sellaisen keskinäisen ymmärryksen ja lujan kansallishengen läpitunkema elämänkatsomus, että se kykenee ehkäisemään kaikki tällaiset mahdollisuudet.”
Tätä Alkion ohjelmajulistusta olemme noudattaneet sata vuotta. Niin myös tulevaisuudessa. Uudistamisen ja eheyden voimaa olemme taas täältä Sotkamosta hakemassa.
Hyvää puoluekokousta kaikille.
Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja