Keskusta laittaa koulutusta kuntoon!
Kuluva vaalikausi lähestyy loppuaan ja katsetta tulee suunnata jo seuraavaa kohti. Tällä kaudella keskusta on vuosikymmenten jälkeen palannut opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Edellisen kerran 1990-luvun alussa ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa käytti keskustalaista koulutusvaltaa. Menneellä vaalikaudella olemme urakoineet koko Suomen korkeakoulutuksen vahvistamiseksi.
Keskustan johdolla on toteutettu merkittävät koulutuspaikkalisäykset yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Myös maakuntien toivomia uusia koulutusvastuita on myönnetty korkeakouluille. Tästä esimerkkeinä ovat muiden muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun rakennusmestarit, Oulun yliopiston psykologit, Turun yliopiston tekniikan alan koulutus, Savonia-ammattikorkeakoulun tradenomit sekä Helsingin yliopiston pitkään odottama terveystieteiden maisterikoulutus.
Kantavana ajatuksena taustalla on ollut periaate oikeudesta koulutukseen kaikille.
Aatteessamme sivistys on kaiken lähtökohta, ja tämän vuoksi koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen vapaasta sivistystyöstä muodollisiin tutkintoihin on yhteiskunnan kannalta tärkeintä politiikkaa. Jo Santeri Alkio ajatteli itsenäisesti ajattelevan sivistysihmisen pärjäävän elämässä parhaiten.
Juuri käynnistyneessä korkeakoulujen rahoitusmallin arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, millaiset ovat korkeakoulujen vaikutukset aluekehitykseen.
Suomen maakunnat ovat heränneet edunvalvonnassaan turhan myöhään koulutuksen merkitykseen. Nyt uudet koulutuspaikat ovat jokaisen maakunnan tavoitteiden kärjessä. Hyvä näin – onhan osaaminen alueen kuin alueen vetovoiman, uusien työpaikkojen ja vaurauden kannalta keskeinen tekijä.
Jo 1990-luvulta lähtien on puhuttu 2020-luvulla koittavasta työvoimapulasta. Syntyvyyden oltua vuosia liian vähäinen, uhkaa työvoimapula pahentua 2030-luvulla.
Koulutusjärjestelmän toimivuus on entistäkin tärkeämpi, jotta pienenevät ikäluokat saavat tarvitsemansa osaamisen ja pääsevät työmarkkinoille tehokkaasti. Korkea osaaminen on kansakuntamme turva. Tällä vaalikaudella toteuttamiemme koulutuslisäyksien tulokset nähdään 2030-luvulla, ja uskon, että jälkipolvet ovat kiitollisia.
Työ ei pääty tähän. Kansanedustaja Hilkka Kempin johdolla valmisteltiin erinomainen sivistyspoliittinen ohjelma keskustalle. Siihen kannattaa tutustua.
Peruskoulu on suomalaisten ylpeyden aihe, mutta viime vuosina tähän on tullut säröjä Pisa-tulosten laskun myötä. Etenkin pojat suoriutuvat alati huonommin.
Tarvitaan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat työrauhan niin opettajille kuin oppilaille. Inkluusion toteuttaminen ilman riittäviä erityisopettajien lisäyksiä on johtanut ongelmiin.
Erityisoppilaatkaan eivät saa kunnolla tukea. Erityisopetuksen tueksi tarvitaan pienryhmiä erityistä tukea kaipaaville oppilaille.
Tämän ohella on kiinnitettävä huomiota toiseen asteeseen. Lukiossa oppilaiden kokemat vaatimukset ja paine ovat kasvaneet liikaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijat eivät saa tarpeeksi opetusta.
Voimme päätellä, että suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole valmis ja työtä keskustalla riittää.
Nyt vaalityöhön koulutusta koskevilla viesteillä!
