Keskusta – kaupunkimyönteisin puolue
Suomen Keskusta on Suomen kaupunkimyönteisin puolue. Tuon väittämän kuullessaan monella saattaa mennä aamulatet väärään rööriin, mutta väitän, että totta se on.
Miksi rohkenen väittää näin? Helsingissä asuvana keskustalaisena kuulee usein poliittisilta kilpakumppaneilta, että eihän keskusta aja kaupunkien asiaa. Ainoastaan maaseudun. Koskaan en ole kuitenkaan kuullut järkiperusteita tuolle hokemalle. Argumentointi on aina tasoa ”kun ne maataloustuet”. Itse olen jotenkin ymmärtänyt, että niillä maataloustuilla tuetaan suomalaista ruoantuotantoa. Kotimaista ruokaa meille suomalaisille.
Vastapelureiden toripuheita kuunnellessa voisi kuvitella, että ne tuet menevät lyhentymättöminä jonkun toisessa universumissa asuvan avaruuskansan kolonian tukemiseen. Vaan kun eivät mene. Myönnän, että keskustalla on tietynlainen poliittinen fetissi maataloudesta. Mielestäni se on kuitenkin syntynyt järjen sanelemasta pakosta, ei omasta tahdosta.
Mutta se kaupunkimyönteisyys. On ensisijaisen tärkeää muistaa, että Suomessa on useita kaupunkeja. Vielä enemmän on alueita, jotka ovat määritelmältään kaupunkimaisia. Tässä pienessä maassa iso osa väestöstä asuu jo nyt tällaisilla alueilla. Moniin läntisen Euroopan maihin verrattuna prosenttiosuus on vielä matala, mutta tässä tullaan ratkaisevaan näkemyseroon kaupunkimyönteisyydestä.
Mainitsemieni poliittisten kilpakumppaneiden mielestä kaupunkiväestön osuus saa kasvaa vain, jos se keskittyy pariin isoimpaan kaupunkiin. Kaikki muu ajattelu halutaan maalata kaupunkivastaisuudeksi ja maaseudun hyysäämiseksi. Tätä kyllä yritetään peitellä mitä kummallisimmin selityksin ja ulostuloin unohtamatta hienosti koreografioituja ja suurieleisiä kaupunginjohtajakonferensseja.
Keskustalle kaupungistuminen ei ole mörkö – päinvastoin. Suomessa saa ja pitääkin olla elinvoimaisia kaupunkeja. Niissähän me asumme, mutta niitä on huomattavasti enemmän kuin kaksi tai kolme. Itseasiassa niitä on kymmeniä – ympäri Suomea. Ja jokaisella niistä on oikeus olla olemassa ja kehittyä asukkaidensa tarpeiden mukaisesti. Siksi keskusta on puolustanut väsymättä laajan korkeakouluverkoston ylläpitämistä, kaupunkien välisten rata- ja tieverkkojen kehittämistä, yrittämisen edellytysten turvaamista, sekä kaupungeista löytyvän erikoissairaanhoidon saatavuutta läpi maan.
Kaupunkimyönteisyys näkyy myös siinä, että kaupunkeja ja kaupunkilaisia ei arvoteta maantieteellisen sijainnin, äänestyskäyttäytymisen, 50 000 asukkaan rajapyykin tai minkään muunkaan epätasa-arvoisen kriteerin mukaan. Keskustalle kaikkien suomalaisten kaupunkien elinvoimaisuus ja niiden asukkaiden tasa-arvoisuus on tärkeämpää kuin ”globaalien megatrendien” mukaisiin muotteihin istuminen.
Ja jos ei minua ole uskominen, niin ehkäpä kaupungeissa keskustaa äänestäneet tietävät jotain keskustalaisuuden ja kaupungin yhteensovittamisesta. Heikosta kokonaistuloksesta huolimatta kevään 2019 eduskuntavaaleissa äänensä keskustalle antoi 141 180 kaupunkilaista niissä 21:ssä suurimassa kaupungissa (asukasluku yli 50 000), joita vastaan keskustan uskotellaan käyvän ideologista sotaa.