Juna liikkeelle Kouvolasta
Tätä kirjoittaessani hyppäsin juuri junaan Kouvolasta. Sain juontaa kahden puheenjohtajaehdokkaan paneelin hyvänkokoiselle ja Keskustan tulevaisuudesta kiinnostuneelle yleisölle. Juna, johon hyppäsin, ei kuitenkaan päässyt heti liikkeelle. Tuli tekninen vika ja jäätiin jo alkumetreillä jälkeen aikataulusta. Lopulta piti vaihtaa veturi.
Keskusta saapuu joukolla Kouvolaan kahden viikon päästä. Moni odottaa, että puolueen veturinvaihdon jälkeen vauhti on automaattisesti kovaa. Muiden etumatka huolestuttaa, mutta väitän, että vaunuja kannattaa lastata huolellisesti. Ehdimme kyllä kuroa aikataulut kiinni.
Itse rakentaisin kuvitteellisen Keskustajunan näin:
Heti veturin perässä kulkevassa vaunussa jalkautettaisiin periaateohjelmaa. Sotkamossa hyväksytty Tasapainossa eteenpäin-ohjelma pitää junan raiteillaan ja porukan koossa.
Ohjelmassa esitettyjen periaatteiden varaan rakentuvat kaikki muut puolueen ohjelmat ja linjaukset. Jokaisen Keskustan junassa olevan pitäisi siksi päästä tutustumaan ja syventymään tuoreimpaan aatejulistukseemme.
Jo pian periaateohjelmaa seuraavissa vaunuissa pitäisi kokoontua väen, joka haluaa kehittää keskustalaista rataverkostoa eli järjestöämme. Yhtenä asiana muiden joukossa on pystyttävä varmistamaan, että jokaisella matkustajalla on maksettu lippu.
Tasa-arvoisessa puolueessa ei voi olla vapaamatkustajia. Toisekseen olisi mietittävä, miten saadaan nuoret kyytiin. Suoraviivainen, projektimainen toiminta ehkä houkuttelisi heitä, radikaalitkin ideat voisivat joskus toimia.
Jokaisen Keskustan junassa olevan pitäisi siksi päästä tutustumaan ja syventymään tuoreimpaan aatejulistukseemme.
Tässä vaiheessa on syytä todeta, että Keskustan junassa ei ole ykkös- ja kakkosluokkaa. Jokainen on tasavertainen ja jokaisen ääni tai ajatus samanarvoinen. Keskusta ei menesty, jos se luo kouralliselle kuiskuttelijoita muun järjestöväen ohittavia ohituskaistoja.
Ravintolavaunussa on ilman muuta tarjolla politiikan ruisleipää, syvälle porautuvia aiheita maatalouspolitiikasta perheiden asioihin ja sivistyskysymyksistä kaikkiin niihin seikkoihin, jotka vahvistavat suomalaisten tunnetta turvallisuudesta.
Annosten pitää olla ihmisten kokoisia. Jokainen pääsee luonnollisesti myös vaikuttamaan siihen, mitä tarjoillaan. Keskustalainen politiikka valmistetaan yhdessä.
Yksi vaunu keskittyy viestinkulkuun. Sen pitää kulkea junan päästä päähän ja kumpaankin suuntaan. Käytävällä muistutetaan, että jokainen on vastuussa viestin eteenpäin saattamisesta.
Tässä vaunussa myös tarvitaan eniten tsemppausta: aika monet antavat palautetta, etteivät kuulleet kuulutuksia tai ne olivat epäselvästi muotoiltuja. Viestintävaunu kuitenkin kehittyy koko ajan ja keskustalaista sanottavaa saa pian kaikilla mahdollisilla välineillä.
Yhden vaunullisen tehtävänä on miettiä koko matkan ajan vaalityötä. Siihen vaunuun pitäisi koko ajan saada uutta väkeä, koska vaalien kautta väki siirtyy myös muihin tehtäviin. Vaalit eivät saa nousta tärkeimmäksi vaunuksi, mutta ilman vaalimenestystä koko junan vauhti hiipuu.
Tämän tarinan päätteeksi voin todeta, että minun junani Kouvolasta lähti lopulta liikkeelle. Niin lähtee Keskustakin eteenpäin. On kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan sitä, ettei pelkkä veturi tee koko junaa.
Tarvitaan monenlaisia tekijöitä ja sinnikästä työtä, että juna ja sen vauhti ovat sitä, mitä tavoitellaan. Pahoistakin teknisistä vioista pystytään selviämään, kun jokainen tekee osana. Veturi näyttää suunnan, kaikki muu on kiinni meistä yhdessä.
Kirjoittaja on keskustan puoluesihteeri.