Jossain sentään prosentit nousevat
”Eikö teillä ole muuta tekemistä, kuin vääntää viinasta”, kysyttiin allekirjoittaneelle tulleessa sähköpostissa.
Kysymys on oikeutettu. Alkoholista on viime viikkoina puhuttu tolkuttomankin paljon. Ymmärrän hyvin, että asioiden mittasuhteiden perään kysytään.
Alkoholi voi monen mielestä tuntua mitättömältä muiden ongelmien rinnalla, mutta suomalaiselle yhteiskunnalle sen aiheuttamat kustannukset vuosittain ovat yli miljardi euroa, inhimillisistä seurauksista puhumattakaan.
Keskusta on koko ajan hakenut mahdollisimman tasapainoista ratkaisua, jossa yhdistyvät vastuullisesti ihmisten terveys ja hyvinvointi sekä elinkeinoelämän tarpeet ilman liiallista holhousta ja byrokratiaa.
Eduskuntaryhmämme oli valmis pitämään kiinni aiemmin sovitusta, sillä yhdellä ainoalla tarkistuksella, että ne kansanedustajat, jotka eivät kannata vahvuudeltaan 5,5 %:n alkoholijuomien tuloa ruokakauppoihin, voivat äänestää tätä vastaan ilman seuraamuksia.
Mahdollisen äänestyksen lopputuloksesta huolimatta olimme valmiita tukemaan alkoholiuudistuksen laajaa kokonaisuutta.
Tästä ei kuitenkaan valitettavasti päästy hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken sopuun, vaikka yritystä oli.
Aikanaan selviää, miten asiassa edetään.
Helpointa olisi edetä jokseenkin kiistattomien asioiden suhteen, esimerkiksi ravintolabyrokratian purkamisessa sekä pienpanimoiden suoramyyntioikeuden mahdollistamisessa hallituspuolueet ovat varsin yksituumaisia.
Viime viikkojen keskustelu osoittaa, että kansanvalta on välillä aika haastavaa – etenkin alkoholin kaltaisissa, voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan herättävissä asioissa.
Viinasta vääntäminen ei ole kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kaikki muu seisoo tai muuta tekemistä ei ole, kuten saamassani sähköpostissa kysyttiin.
Keskustan keskeisin lupaus suomalaisille ennen viime eduskuntavaaleja oli saada Suomen talous ja työllisyys uudelleen nousuun. Lupaus on pidetty.
Tilastokeskuksen mukaan maamme talous kasvoi alkuvuonna jo lähes kolme prosenttia ja vienti jopa yli kahdeksan prosenttia. Ohitimme kasvussa ensimmäistä kertaa vuosikausiin naapurimme Ruotsin.
Ennusteiden mukaan taloutemme kasvaa kohisten myös loppuvuoden.
Jossain sentään prosentit nousevat.
Käänne parempaan ei ole tapahtunut itsestään. Sen aikaansaaminen on edellyttänyt päättäväistä uudistuspolitiikkaa hallitukselta ja poikkeuksellista yhteistyötä työmarkkinoilla ja laajemmin.
Maamme talous on nyt aivan eri vedossa kuin Sipilän hallituksen aloittaessa.
Ja mitä paremmassa kunnossa talous on, sitä kestävämmin voidaan turvata tasa-arvoiset palvelut koko Suomessa ja pitää huolta jokaisesta suomalaisesta myös tulevaisuudessa.
Loppuvaalikauden tärkeimpiä tehtäviä on pitkään jyllänneen eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen. Heikommista on huolehdittava.
Tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseksi sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistus on vihdoin vietävä maaliin.
On palautettava mieliin, miksi uudistus tehdään. Tavoite on parantaa nimenomaan perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja, joita tarvitsevat arjessaan etenkin lapsiperheet, työttömät, sairaat ja vanhukset.
Meitä velvoittavat heikompiosaisista huolehtimiseen arvomme ja yli 110-vuotinen aatteemme.
Kirjoittaja on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja