Ilmastotekoja – nyt
Viime perjantaina seisoimme eduskuntatalon portailla ottamassa vastaan nuorten ilmastomarssia, mielenilmaisua, johon otti osaa yli 3000 nuorta. Nuoret vaativat välittömiä ilmastotekoja.
Kolme vuotta sitten maaliskuussa olimme Senaatintorilla viljelijöiden mukana, kun he osoittivat mieltään yli 5 000 ihmisen ja yli 700 traktorin voimin.
Maaliskuun traktorimarssi oli näkyvä ja samalla esimerkillisesti toteutettu mielenilmaus kertoen tuottajien ahdingosta. Tilaisuudessa päättäjille välitetyt useat hyvät toimenpide-ehdotukset otettiin päätöksissä huomioon.
Päättäjä on monta kertaa vaikeassa intressien ristipaineessa. Päättäjän pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja, jotka edesauttavat vastakkaisten tahojen toiveita tai ovat hyödyksi molemmille tahoille.
Ilmastonmuutoksen ratkaisuksi on esitetty metsien hakkuiden pienentämistä sekä maito- ja lihatuotteiden käytön vähentämistä. Juuri niitä asioita, jotka hankaloittaisivat suomalaisen maa- ja metsätalouden asemaa ja veisivät suomalaisilta työtä ja toimeentuloa.
Oman ruokatuotantomme heikentäminen voisi johtaa päästöjen kasvuun muualla maailmassa. Jos meillä ei hoideta metsiä tehokkaasti ja tuoteta puupohjaisia raaka-aineita, tuotteet tehdään vastuuttomimmissa maissa tai fossiilisista raaka-aineista.
Suomalaista puhdasta, lähellä tuotettua ruokaa sekä uusiutuvaa energiaa ja puurakentamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
Nuorten ilmastoviesti pitää ottaa vakavasti. Ruokavalinnoissaan ihmiset voivat pienentää hiilijalanjälkeään lisäämällä lähiruuan ja villiruuan osuutta ja välttämällä hävikkiä.
Realiteetti myös on, että joka puolelle Suomea ei saada ympäristöystävällistä raideliikennettä, joten esimerkiksi Kuusamon kairoilla pitkillä automatkoilla voi suosia biopolttoaineita.
Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät valinnat tekee jokainen meistä aivan itse liikenteessä, asumisessa ja ruuassa. Kun jokainen tekee pienenkin vastuullisen muutoksen ilmastotavoitteen suuntaan, olemme matkalla parempaan.
Kirjoittaja on keskustanaisten puheenjohtaja