Hattu päästä
Mauri Pekkarinen, Seppo Kääriäinen, Timo Kalli, Kauko Juhantalo, Markku Rossi, Mikko Alatalo, Tapani Tölli ja Niilo Keränen.
Heille tämä vaalikausi eduskunnassa on jäämässä viimeiseksi.
Vaan tuskinpa tässäkään asiassa kannattaa sanoa, että tämä oli tässä. Uskon ja toivon, että he antavat jatkossakin panostaan Suomen ja keskustan hyväksi, tavalla tai toisella.
Pitkäaikaisten kansanedustajien ratkaisut luovat keskustalle eittämättä uuden tilanteen.
Henkilökohtaisesti ne ovat kuitenkin kaikin puolin ymmärrettäviä.
Herrat ovat tehneet jopa vuosikymmenten mittaisen uran politiikassa eri tehtävissä. Ikääkin alkaa olla kunnioitettavasti. Viikot ovat pitkään menneet poissa kotoa.
Mikko Alatalo sanoi ratkaisuaan perustellessaan myös, että ”annetaan nuoremmille mahdollisuus”. Tätä on elämän kiertokulku.
Toden totta, latu on nyt useammassa vaalipiirissä aidosti auki uusille nimille. Samalla kun menetämme osaamista ja kokemusta, on tämä tilanne myös keskustalle iso mahdollisuus.
Puolue on pärjännyt, kun se on ymmärtänyt antaa vaikuttamisen paikkoja myös nuorille ja uusillekin kasvoille. Nyt jos koskaan tulevaisuudelle on tehtävä tilaa.
Eduskunnan jättäviä on myös muissa puolueissa, esimerkiksi Lenita Toivakka ja Pertti Salolainen kokoomuksessa sekä Lauri Ihalainen SDP:ssä.
Moni konkareista on todennut, että politiikkaan pesiytyneet pinnallistuminen ja tahallinen väärinymmärtäminen ovat vaikuttaneet heidän ratkaisuihinsa.
”Politiikan hulihumppa riittää”, Timo Kalli ja Kauko Juhantalo sanoivat.
Pitkäaikaiset kansanedustajat ovat tuntemuksineen oikeassa. Parantamisen varaa on, jokaisella meistä. Tiedän, että myös moni politiikkaa kauempaa seuraava on turhautunut nykymenoon.
Itse toivoisin politiikkaan ennen muuta lisää kykyä kuunnella ja halua ymmärtää toista. Tervetullutta olisi myös erilaisten näkemysten aito hyväksyminen – puolin ja toisin.
Se ei tarkoita, että joka asiasta pitäisi olla samaa mieltä.
Toivottavasti voimme syysistuntokauden nyt alettua eduskunnassa osoittaa, että eroista huolimatta pystymme sittenkin hakemaan yhdessä ratkaisuja ja asettamaan Suomen edun muun edelle.
Minulle konkareiden tärkein opetus on aina ollut, että politiikassa on viime kädessä kyse luottamuksesta.
Kun luottamusta on, voi saada jotain aikaan, mutta silloinkin yhdessä muiden kanssa. Jos sitä ei ole, tie nousee nopeasti pystyyn – ja jää yksin.
Keskustalaiset ja muiden puolueiden pitkäaikaiset kansanedustajat ovat tehneet työtä Suomen eteen sielullaan ja sydämellään. Siitä he ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen.
Hattu päästä.
Kirjoittaja on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja