Hallituksen vientivetoinen palkkamalli aiheuttaa ongelmia
Keskusta ja koko muu oppositio olivat mukana välikysymyksessä, joka koski vientivetoista palkkamallia. Hallitus sai äänestyksen jälkeen eduskunnan luottamuksen.
Miksi hallituksen esitys vientivetoisesta palkkamallista on sitten keskustan mielestä niin ongelmallinen?
Missään vertailumaista ei samalla tavalla työmarkkinajärjestelmää kehitetä laki edellä kuten hallitus nyt yrittää Suomessa tehdä.
Ruotsi on monta kertaa nostettu esimerkiksi. Siellä järjestelmää kehitetään ja muutetaan työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöllä.
Ruotsissa lainsäätäjät eivät ole valinneet työmarkkinaosapuolten väliltä puolta, vaan lakiin on vahvistettu aina se, mitä työmarkkinaosapuolet ovat itse neuvotelleet, kokeneet järkeväksi ja toimivaksi.
Ruotsissa työmarkkinajärjestöt ovat perinteisesti sopineet tavasta, jolla myös vientialat huomioidaan.
Näin meidän pitäisi myös Suomessa sopia. Ja onkin sovittu aina Kekkosen ajoista lähtien.
Nyt kuitenkin Orpon–Purran hallituksen linja on saneleva ja jyräävä. Me keskustassa olemme korostaneet aina neuvottelun ja sopimisen tietä rikkirepivän riitelyn sijaan.
Me hyväksyisimme Ruotsin mallin mukaisen palkkamallin, jota tämänhetkinen hallituksen esitys ei edusta.
Hallituksen esitys heikentää luottamusta ja hankaloittaa entisestään kiristynyttä ilmapiiriä. Se ei ole kenenkään etu. Ei varsinkaan Suomen etu.
Hallituksen linja sitoo niin sairaanhoitajat, opettajat, poliisit, sotilaat kuin myyjät ja siivoojatkin palkkakuoppaan.
Pelkään myös, että hallituksen lakiesitys voi heikentää näiden alojen veto- ja pitovoimaa. Tiedämme, että varsinkin hoitoalalla, mutta myös opetuspuolella, on haasteita saada osaavaa työvoimaa.
Monet näistä aloista ovat myös naisvaltaisia, eivätkä hallituksen toimet tule parantamaan palkkatasa-arvoa, johon maassamme on pyritty.
Enkä pidä myöskään hyvänä, että valtakunnansovittelijan kädet sidotaan palkankorotusten suhteen.
Olemme puolueena vaatineet, että työmarkkinoille palautetaan luottamus. Tämä on kiinni kaikista osapuolista.
Nyt, kun elämme kriittisiä aikoja työmarkkinoilla ja palkkaneuvottelut ovat käynnissä, en pidä senkään puolesta järkevänä, että tällainen laki tuodaan eduskuntaan. Hallitus tulee toiminnallaan sotkemaan palkkaneuvotteluja pahanpäiväisesti.
Olen myös huolissani yleisesti hallituksen työelämäpolitiikasta. Työllisyydenhoidon suhteen hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä lisää, mutta saldo on 46 000 lisätyötöntä.
Toivoisin jatkossa hallitukselta koko Suomen etua palvelevia esityksiä ja lakeja. Tarvitsemme kipeästi lisää työllisiä maahamme.
Hallituksen tämänhetkinen politiikka ei ole tähän mennessä ollut oikein palkansaajamyönteistä eikä selvästikään myöskään työllisyystilanne ole parantunut.