EU:n elpymisvarat kasvattavat koko Suomen elinvoimaa

Puheenvuoro

Viime päivinä on keskusteltu paljon EU:n elpymisvälineestä. Elpymisrahoituksella pyritään saamaan eurooppalainen kilpailukyky jälleen jaloilleen.

Keskustelun polttopisteessä on kiinnitetty huomiota niihin kriteereihin, joiden kautta jäsenmaiden allokaatio elpymispaketista määriteltiin. Yksi kriteeri saannon jaoksi on se, kuinka paljon jäsenvaltion BKT on kriisin aikana tippunut.

Viime syksyn talousarvioiden perusteella määriteltiin Suomelle saantoa 2,33 miljardia euroa elpymisvälineestä. Tämän päälle Suomi saa merkittävää rahoitusta pysyvien rahastojen kautta, joissa kriteerit ovat pysyvät.

Viimeisimmät talousennusteet osoittavat Suomen BKT:n pudotuksen olleen syksyn arviota pienempi. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien lukujen valossa myös Suomen saanto elpymisvälineestä tippuisi hieman.

Luvut elävät vielä, mutta totta kai peruslogiikka on tietyllä tapaa epäoikeudenmukainen. Mitä paremmin jäsenvaltio on talouttaan koronakriisin aikana hoitanut, sitä vähemmän tukea tulee. Toki BKT:n kasvu hyödyttää meitä enemmän kuin ulkopuolinen tuki.

Toisekseen keskustelua on käyty paljon siitä, miksi maksamme elpymisvälineeseen enemmän kuin sieltä saamme.

Tämä on totta. Olemme aina olleet unionin nettomaksajia. Maksamme siis Euroopan unioniin hieman enemmän kuin sieltä saamme takaisin. Tämä perustuu puhtaasti maamme bruttokansantuotetasoon. Tätä kautta jäsenvaltioiden elintasoeroja on vähennetty. Tämä on lisännyt unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti ja sitä kautta vaikuttanut positiivisesti myös meidän kansalliseen hyvinvointiin ja kilpailukykyyn.

Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä huomioida, että vertailtaessa muita EU:n nettomaksajia, kuten esimerkiksi Ruotsia, Hollantia, Saksaa, Tanskaa ja Itävaltaa maksamme unioniin kaikkein vähiten. Esimerkiksi naapurimaa Ruotsin maksuosuus on lähes kaksinkertainen.

Tämä pätee myös uuden rahoituskehyksen ja elpymisvälineen osalta. Suomen maksuosuus näistä on pienin nettomaksajien joukossa, jopa pienempi kuin Ranskan.

Miksi Euroopan elpyminen on sitten Suomen etu?

Suomen hyvinvointi ja talouden kehitys ovat täysin riippuvaisia vientimme kehityksestä. Toukokuun 2020 aikana vientimme supistui 31 prosenttia. Esimerkiksi pelkästään Saksaan vienti romahti 50 prosenttia.

EU-jäsenvaltioiden osuus Suomen tavaraviennistä oli puolestaan vuonna 2019 lähes 60 prosenttia (38,5 miljardia).

Saksa oli tärkein vientimaamme (14,6%) ja Ruotsi tuli heti toisena (10,3%).

Suomen viennin elpymisen näkökulmasta elpymisvälineen merkitys on keskeinen. Taloudelliset vaikutukset meille kotimaahan ovat sitä voimakkaammat, mitä nopeammin ja paremmin Suomen vientimarkkinan pääalueet elpyvät.

Elpymisvälineen kanssa samaan aikaan päätettiin Euroopan unionin monivuotisesta budjetista vuosille 2021–2027. Maatalouden rahoitus tulee tulevalla seitsenvuotiskaudella kasvamaan kuusi prosenttia. Potti kasvaa kuudenneksi eniten vertailtaessa muihin jäsenvaltioihin.

Aluekehityksen osalta saantomme niin ikään kasvaa ja onnistuimme ensimmäistä kertaa saamaan ylimääräisen 100 miljoonan euron lisärahoituksen Pohjois- ja Itä- Suomen harvaan asutuille alueille. Nämä neuvoteltiin samassa paketissa elpymisvälineen kanssa.

Loppuun täytyy kuitenkin todeta, etteivät nämä EU:n rahoitukseen liittyvät päätökset ole koskaan olleet meille keskustalaisille yksiselitteisiä.

Elvytysvälineen hyväksyminen, sen hyödyt tiedostaenkin, oli vaikea. Se tehtiin kynsin hampain.

Tässä hetkessä kun päätökset on tehty, tulemme huolehtimaan siitä, että elvytysvarat käytetään koko Suomea ja maakuntien elinvoimaa hyödyttäen.

Suunnitelmat ovat pitkällä ja maakuntien toimijoita on kuultu ja tullaan myös jatkossa kuulemaan laajalti.

Riikka Pakarinen Riikka Pakarinen on keskustan varapuheenjohtaja ja valtiovarainministerin EU-asioiden erityisavustaja.

Kommentit (1)

  • Muskettisoturi

    Kyllä tästä pitää vähintään miljardi sijoittaa turvapaikanhakijoihin ja kehitysavun lisäämiseen. Nyt maahamme tuotu ulkomaalainen työperäinen väestö aiheutta vain n. 1,4 miljardin menon sosialiavustuksiin. Lisää tätä mahtavan ahkeraa työperäistä väkeä, ja lisää pitää palkata myös väkeä hoitamaan ja opettamaan maassa jo oleville ja tuleville työperäiselle väestölle, kuinka sosialietudet toimivat, ja kuinka niitä haetaan. Tämä kaikki työllistää runsaasti ihmisiä ja uusia työpaikkoja syntyy, nyt jo kuntien vajaalle sosialityön osaajille. 400 miljonaa voitaisin käyttää turkistarhojen lopettamiseen, 500 miljonaa turpeen alasajoon, soille tuulivoimaloita ja aurinkopaneleita. Loput voidaan jakaa tukena islamilaisille yhdistyksille tukena, mitä ei tarvitse koskaan maksaa takasin, eikö tämä ole hallitus ohjelman mukaista toimintaa?

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen