Aktiivisella innovaatiopolitiikalla voimaa tulevaisuuteen
Modernit yhteiskunnat ovat valtavan riippuvaisia nykyisen kaltaisesta rahajärjestelmästä ja rahasta. Talous on ihmisten rakentama järjestelmä, jossa on viime kädessä kyse toimintakyvystä ja vallasta.
Ne maat joilla on talous kunnossa voivat itse vaikuttaa siihen että pysyvät kehityksessä kiinni omin panoksin, kun taas ne maat joilla talous ei ole kunnossa ovat menettäneet taloudellisen itsenäisyytensä ja ovat tässä mielessä hyvin riippuvaisia muista maista.
Tästä näkökulmasta erityisesti pienen maan kuten Suomi kannattaa pitää taloutensa kunnossa.
Talous on kuitenkin vain väline kehitykseen. Kehityksessä itsessään on kyse innovoinnista ja uusien asioiden viemisestä käytäntöön. Suomessakin tapahtuu valtavasti innovointia, mutta jos uusia ideoita ei rahoiteta, niitä ei ikinä päästä kokeilemaan eivätkä ne tuo hyötyjä yksittäisille ihmisille eivätkä yhteiskunnille.
Pankista saa kyllä lainaa vanhoille tunnetuille sijoituskohteille jotka varmasti tuottavat tietyn voiton, mutta kehityksessä on kyse nimenomaan uusien ajatusten viemisestä käytäntöön joten siihen tarvitaan monesti riskirahoitusta.
Oleellista on että valtioiden on mahdollista vaikuttaa siihen miten paljon riskirahoitusta on saatavilla, ja miten paljon uusien ideoiden kokeilua tapahtuu niiden alueella.
Menestyvän yhteiskunnan voi tunnistaa ainakin siitä että uusia ideoita pystyy kokeilemaan helposti, riskirahaa on paljon tarjolla, eikä epäonnistumisesta rankaista liioilla veloilla, vaan yhteiskunta aina kannustaa yrittämään uudelleen ja hyödyntämään epäonnistumisista opittua kokemusta menestymisen saavuttamiseksi.
Vaikka kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta, aktiivinen innovaatiopolitiikka voi jo lyhyelläkin tähtäimellä tuottaa merkittäviä tuloksia.
Malleja erinomaisen innovaatioekosysteemin toteuttamiseksi löytyy jo maailmalta. Kyse vain siitä että opitaan muualla tehdyistä menestystarinoista ja sovelletaan opittua Suomessa ja Euroopassa.
Kirjoittaja on keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäsen