Suomen poliittisella kartalla on puolueen ment\u00e4v\u00e4 aukko. Meilt\u00e4 puuttuu liberaali keskusta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Puolueiden sijaintia on tavattu mitata nelikent\u00e4ll\u00e4, jossa puolueet asetellaan kahdelle ulottuvuudelle: oikeisto-vasemmisto ja arvokonservatiivisuus-arvoliberaalius.<\/p>\n\n\n\n
Vasemmassa alanurkassa puolueet ovat vasemmistolaisia ja arvoliberaaleja, oikeassa yl\u00e4nurkassa oikeistolaisia ja arvokonservatiivisia.<\/p>\n\n\n\n
Sik\u00e4li<\/span> kuin olen mit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4nyt suomalaisten puolueiden kehityksest\u00e4 viime vuosina, liikennett\u00e4 on ollut l\u00e4hinn\u00e4 kohti vasenta alanurkkaa ja oikeaa yl\u00e4nurkkaa.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Alas keskelle eli liberaaliin keskustaan ei t\u00e4ll\u00e4 kartalla ole juuri ollut tunkua. Kun puolueet pyrkiv\u00e4t nyt vaalitaistelun tuoksinassa t\u00e4ysin palkein profiloitumaan toisistaan erilleen, liberaalin keskustalaisuuden sanoittaminen saattaa kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla jonkin verran vaikeampaa kuin blokkipolitiikkaan liittyv\u00e4 \u00e4rh\u00e4kk\u00e4 retoriikka.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 liberaalin keskustan kokoinen aukko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ihmeellisemm\u00e4lt\u00e4, kun olen varma, ett\u00e4 siihen aukkoon sijoittuu todellisuudessa suomalaisten enemmist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Useimmat meist\u00e4 ajattelevat el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja maailmaa mieluummin sek\u00e4 ett\u00e4 \u2013 kuin joko tai -asetuksella.<\/p>\n\n\n\n Ihmettelyni ei johdu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 itse sijoituin kuntavaalien vaalikoneessa arvoulottuvuudella arvoliberaaliin p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella tasan keskelle, vaikka saattaa se tietysti johtua siit\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n Odotan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n puheenvuoroni luettuaan kaikki tulevat hallituspuolueet rient\u00e4v\u00e4t vakuuttamaan sijoittuvansa nimenomaan t\u00e4h\u00e4n liberaaliin keskustaan. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Mit\u00e4<\/span> arvoliberalismi t\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa? Se on minun n\u00e4hd\u00e4kseni sen kaltaista vapaamielisyytt\u00e4, ett\u00e4 annetaan kaikkien j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 niin kuin parhaaksi n\u00e4kev\u00e4t sik\u00e4li kuin siit\u00e4 ei koidu haittaa muille ja taataan v\u00e4hemmist\u00f6ille samat oikeudet kuin enemmist\u00f6illekin.<\/p>\n\n\n\n Oletan, ett\u00e4 suurin osa suomalaisista ajattelee arjessaan n\u00e4in tekem\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4 sen isompaa numeroa.<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 mit\u00e4 se keskustalaisuus t\u00e4ss\u00e4 tarkoittaa? Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnan budjetin tulo- ja menosarakkeet ovat jossakin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 olevassa tulevaisuudessa jonkinlaisessa tasapainossa samalla huolehtien siit\u00e4, ett\u00e4 peruspalvelut pidet\u00e4\u00e4n kunnossa.<\/p>\n\n\n\n Ei se sen kummallisempaa ole.<\/p>\n\n\n\n On<\/span> h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 valtiontalouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4n esill\u00e4 pit\u00e4minen on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskustelussa oikeistolaisuutta ja velkaantumisen ongelmien v\u00e4h\u00e4tteleminen vasemmistolaisuutta.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kahtiajako ei en\u00e4\u00e4 kovin kauas kanna.<\/p>\n\n\n\n Odotan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n puheenvuoroni luettuaan kaikki tulevat hallituspuolueet rient\u00e4v\u00e4t vakuuttamaan sijoittuvansa nimenomaan t\u00e4h\u00e4n liberaaliin keskustaan. Tulevat oppositiopuolueet taas irtisanoutuvat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti t\u00e4st\u00e4 h\u00f6p\u00f6tyksest\u00e4 ja pit\u00e4ytyv\u00e4t entisiss\u00e4 poteroissaan.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4mme mielenkiintoisia aikoja, yst\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen poliittisella kartalla on puolueen ment\u00e4v\u00e4 aukko. Meilt\u00e4 puuttuu liberaali keskusta.\u00a0 Puolueiden sijaintia on tavattu mitata nelikent\u00e4ll\u00e4, jossa puolueet asetellaan kahdelle ulottuvuudelle: oikeisto-vasemmisto ja arvokonservatiivisuus-arvoliberaalius. Vasemmassa alanurkassa puolueet ovat vasemmistolaisia ja arvoliberaaleja, oikeassa yl\u00e4nurkassa oikeistolaisia ja arvokonservatiivisia. Sik\u00e4li kuin olen mit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4nyt suomalaisten puolueiden kehityksest\u00e4 viime vuosina, liikennett\u00e4 on ollut l\u00e4hinn\u00e4 kohti vasenta alanurkkaa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"20.1.2023 15.33","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":59,"date":"2022-10-31T15:13:16","date_gmt":"2022-10-31T13:13:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=59"},"modified":"2022-10-31T15:13:17","modified_gmt":"2022-10-31T13:13:17","slug":"elinvoima-nousee-avoimuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/elinvoima-nousee-avoimuudesta\/","title":{"rendered":"Elinvoima nousee avoimuudesta"},"content":{"rendered":"\n Nyt on kaksi kuukautta siihen historialliseen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, jona kunnat vihdoin vapautuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden ikeest\u00e4 ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskittym\u00e4\u00e4n sen paljon hehkutetun elinvoiman vahvistamiseen. <\/p>\n\n\n\n Olen kuitenkin ollut aistivinani, ett\u00e4 kansalaisten keskuudessa on havaittavissa jonkinlaista katseen lasittumista, ja mielen perukoilla kalvaa kysymys: Mit\u00e4 se elinvoiman vahvistaminen oikein tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4p\u00e4 kerron.<\/p>\n\n\n\n Kunnan tai mink\u00e4 tahansa yhteis\u00f6n elinvoima on sen j\u00e4seniss\u00e4 eli alueella asuvien ihmisten osaamisessa, ideoissa ja aloitteellisuudessa. Ei sit\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muualla ole. Onneksi Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 on planeetan k\u00e4rke\u00e4, ja ihmisten korvien v\u00e4liss\u00e4 piilee valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa, osaamista ja ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kunnan elinvoiman vahvistaminen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yksitt\u00e4isten ihmisten korvien v\u00e4liss\u00e4 piilev\u00e4 tieto, osaaminen ja ymm\u00e4rrys saadaan yhdistetyksi yhteiseksi tiedoksi, osaamiseksi ja ymm\u00e4rrykseksi. Yksil\u00f6iden kyvykkyys valjastetaan yhteiseksi kyvykkyydeksi.<\/p>\n\n\n\n Yksisuuntainen tiedotteiden l\u00e4hett\u00e4minen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen ei ole avointa viestint\u00e4\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Ja<\/span> mitenk\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 saadaan aikaan?<\/p>\n\n\n\n Se saadaan aikaan viestinn\u00e4ll\u00e4, vuorovaikutuksella, avoimella kaksisuuntaisella kommunikaatiolla. Ellei sosiaali- ja terveyspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 vapautettu kunta t\u00e4ss\u00e4 onnistu, elinvoiman vahvistamiselle saadaan sanoa hyv\u00e4stit jo l\u00e4ht\u00f6telineiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viestint\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n monessa organisaatiossa \u2013 eik\u00e4 ainoastaan kunnissa \u2013 edelleen jonkinlaisena tukipalveluna: hoidetaan ensin organisaation varsinaiset teht\u00e4v\u00e4t ja sitten menn\u00e4\u00e4n viestint\u00e4huoneeseen viestim\u00e4\u00e4n. Viestint\u00e4 on ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen velvollisuus, joka nyt t\u00e4ytyy jotenkin hoitaa kun siit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n niin kovasti touhotetaan.<\/p>\n\n\n\n Mutta. Niin kauan kuin organisaatio kokee viestinn\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi velvollisuudeksi, se ei tule menestym\u00e4\u00e4n mill\u00e4\u00e4n mittarilla. Menestys nimitt\u00e4in edellytt\u00e4\u00e4 avointa ja kaksisuuntaista viestint\u00e4\u00e4. Yksisuuntainen tiedotteiden l\u00e4hett\u00e4minen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen ei ole avointa viestint\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Avoimuus nimitt\u00e4in joko on olennainen osa kunnan kulttuuria tai sitten se ei sit\u00e4 ole. <\/p>\n\n\n\n Avoimuutta<\/span> ei voi hoitaa palkkaamalla kuntaan lis\u00e4\u00e4 viestint\u00e4asiantuntijoita ja vuorovaikutussuunnittelijoita, joille avoimuus sitten delegoidaan.<\/p>\n\n\n\n Avoimuus edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kuntaorganisaatio ja erityisesti sen johtajat \u2013 niin virkajohtajat kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4tkin \u2013 asettuvat avoimeen vuorovaikutussuhteeseen niin kuntalaisiin kuin kunnan ulkopuolisiinkin tahoihin p\u00e4in.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Avoin ja rohkea viestint\u00e4kulttuuri ei ehk\u00e4 yksist\u00e4\u00e4n tuo kunnalle uutta elinvoimaa, mutta varmaa on, ett\u00e4 elinvoima ei vahvistu ilman avointa ja rohkeaa viestint\u00e4kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n Niin yksil\u00f6ill\u00e4 kuin yhteis\u00f6ill\u00e4 avoimuuteen liittyy aina riskinotto: olen avoin my\u00f6s ongelmista enk\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vahvuuksista.<\/p>\n\n\n\n Joudun ottamaan sen riskin, ett\u00e4 avoimuus tuo julki my\u00f6s hankalia asioita. Mutta ne hankalat asiat on tuotava p\u00e4iv\u00e4nvaloon, jotta ne voitaisiin korjata ja parhaassa tapauksessa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vahvuudeksi ja menestykseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nyt on kaksi kuukautta siihen historialliseen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, jona kunnat vihdoin vapautuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden ikeest\u00e4 ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4t keskittym\u00e4\u00e4n sen paljon hehkutetun elinvoiman vahvistamiseen. Olen kuitenkin ollut aistivinani, ett\u00e4 kansalaisten keskuudessa on havaittavissa jonkinlaista katseen lasittumista, ja mielen perukoilla kalvaa kysymys: Mit\u00e4 se elinvoiman vahvistaminen oikein tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? Min\u00e4p\u00e4 kerron. Kunnan tai mink\u00e4 tahansa yhteis\u00f6n elinvoima […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-59","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"31.10.2022 15.13","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":53,"date":"2022-08-05T12:51:12","date_gmt":"2022-08-05T09:51:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=53"},"modified":"2022-08-05T12:52:06","modified_gmt":"2022-08-05T09:52:06","slug":"kunnan-johtaminen-soten-jalkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/kunnan-johtaminen-soten-jalkeen\/","title":{"rendered":"Kunnan johtaminen soten j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"\n T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on tapahtunut: sosiaali- ja terveystoimi siirtyy ensi vuodenvaihteessa kunnilta uusien hyvinvointialueiden vastuulle.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuntien nykyiset velvoitteet, ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja budjetit puolittuvat.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Paljon on pidetty parranp\u00e4rin\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sote-uudistuksen j\u00e4lkeen kunnille aukeaa uusia mahdollisuuksia keskitty\u00e4 \u201celinvoimateht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4it\u00e4 puheita kuunnellessa kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ny\u00f6kyttelev\u00e4t tarmokkaasti, mutta samalla silm\u00e4t lasittuvat: mit\u00e4h\u00e4n se elinvoimateht\u00e4v\u00e4 noin niin kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahtaa tarkoittaa?<\/p>\n\n\n\n Yrit\u00e4n<\/span> vastata. On hy\u00f6dyllist\u00e4 kelata historiaa taaksep\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Aikojen alussa kunnat olivat asukkaidensa yhteis\u00f6j\u00e4. Kirkko oli keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4, ja julkisia velvoitteita hoiti l\u00e4hinn\u00e4 seurakunta.<\/p>\n\n\n\n Tihe\u00e4mmin rakennettuihin yhdyskuntiin perustettiin yleens\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 palveluna palokunta, ja v\u00e4hitellen julkisia palveluja tuli lis\u00e4\u00e4: k\u00f6yhien ja vaivaisten huollosta ja viljamakasiineista rakentui sosiaalitoimi, terveydenhuolto syntyi kunnanl\u00e4\u00e4k\u00e4rien varaan, sivistystoimi kansakoulujen pohjalle ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1875 kuntalaki valoi kehkeytyv\u00e4lle hyvinvointivaltiolle sokkelin.<\/p>\n\n\n\n Puolentoista vuosisadan mittaan hyvinvointivaltio on kehkeytynyt nykyiselleen. Suomalainen hyvinvointimalli on pohjoismaisittainkin ollut poikkeuksellisen kuntavetoinen. <\/p>\n\n\n\n Kun kunta on ollut vastuussa peruspalvelujen tuottamisesta, se on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuttunut kuntalaisten yhteis\u00f6st\u00e4 palveluntuotanto-organisaatioksi.<\/p>\n\n\n\n Kun puhutaan kunnasta, puhutaan kunnantalon py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 palvelukoneistosta. Kuntalaisista on tullut palvelukoneiston asiakkaita ja kunnanjohtajista toimitusjohtajia, joilla on turvanaan johtajasopimus.<\/p>\n\n\n\n Jokaisen kunnan johtot\u00e4hten\u00e4 tulee soten j\u00e4lkeen loistaa kunnan asukkaiden osaamisen, ahkeruuden ja yritt\u00e4jyyden vahvistaminen.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Mutta<\/span> kunnan elinvoima perustuu edelleenkin kunnan asukkaiden osaamiseen, ahkeruuteen ja yritt\u00e4jyyteen, kuten se on aina perustunut. T\u00e4m\u00e4 luonnonlaki on vuosikymmenten mittaan h\u00e4m\u00e4rtynyt palveluntuotannon ja valtionosuusj\u00e4rjestelmien katveeseen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Se ei en\u00e4\u00e4 vetele. Kunnan asukkaiden resurssit on sote-uudistuksen j\u00e4lkeen kyett\u00e4v\u00e4 mobilisoimaan entist\u00e4 paremmin yhteiseksi hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kunnan johtamiseen. Uudessa kuntamaisemassa johtamiselta \u2013 niin kunnanjohtajalta kuin luottamusjohdoltakin \u2013 vaaditaan erityisesti kyky\u00e4 kunnan asukkaiden innostamiseen ja motivointiin. <\/p>\n\n\n\n Innostaminen ja motivointi tapahtuu ensi sijassa avoimen viestinn\u00e4n ja vuorovaikutuksen avulla.<\/p>\n\n\n\n Ylevist\u00e4 strategiakirjauksista huolimatta t\u00e4ss\u00e4 on viel\u00e4 kosolti tekemist\u00e4 aivan asennetasollakin. Viestint\u00e4 ja vuorovaikutus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yh\u00e4 toissijaisena tukitoimintana vailla strategista roolia.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n on nyt tultava muutos.<\/p>\n\n\n\n En<\/span> ollenkaan sano, ett\u00e4 se olisi helppoa: kuntien v\u00e4est\u00f6rakenteen ja koulutustason erot ovat suuret.<\/p>\n\n\n\n Mutta siit\u00e4 huolimatta tai juuri sen takia jokaisen kunnan johtot\u00e4hten\u00e4 tulee soten j\u00e4lkeen loistaa kunnan asukkaiden osaamisen, ahkeruuden ja yritt\u00e4jyyden vahvistaminen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Ellei kunta n\u00e4in ymm\u00e4rretyss\u00e4 elinvoimateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 onnistu, ronskeinkaan aluepolitiikka ei riit\u00e4 pelastusrenkaaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on tapahtunut: sosiaali- ja terveystoimi siirtyy ensi vuodenvaihteessa kunnilta uusien hyvinvointialueiden vastuulle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuntien nykyiset velvoitteet, ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja budjetit puolittuvat.\u00a0 Paljon on pidetty parranp\u00e4rin\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sote-uudistuksen j\u00e4lkeen kunnille aukeaa uusia mahdollisuuksia keskitty\u00e4 \u201celinvoimateht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4\u201d. N\u00e4it\u00e4 puheita kuunnellessa kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ny\u00f6kyttelev\u00e4t tarmokkaasti, mutta samalla silm\u00e4t lasittuvat: mit\u00e4h\u00e4n se elinvoimateht\u00e4v\u00e4 noin niin kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-53","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.8.2022 12.51","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":50,"date":"2022-05-23T13:03:47","date_gmt":"2022-05-23T10:03:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=50"},"modified":"2022-05-23T13:03:47","modified_gmt":"2022-05-23T10:03:47","slug":"ita-suomen-asia-on-meidan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/ita-suomen-asia-on-meidan\/","title":{"rendered":"It\u00e4-Suomen asia on meid\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan sit\u00e4 seuranneine pakotteineen nostaa suomalaisen aluepolitiikan akuuttiin valokeilaan: It\u00e4-Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muuttui kertaheitolla, eik\u00e4 tilanne tule paranemaan pitk\u00e4\u00e4n aikaan \u2013 ehk\u00e4 vuosikymmeniin.<\/p>\n\n\n\n Ik\u00e4\u00e4n kuin it\u00e4isill\u00e4 maakunnilla ei olisi ollut riitt\u00e4v\u00e4sti ns. haasteita entuudestaankin.<\/p>\n\n\n\n Maan hallitus on jo ehtinyt perustaa Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan it\u00e4iseen Suomeen kohdistuvia vaikutuksia miettiv\u00e4n valtiosihteeriryhm\u00e4n syksyn budjettiriiht\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n Hallitus ilmoitti my\u00f6s Saimaan kanavan 90 miljoonan euron remontin peruuntumisesta. Valtiovarainministeri Annika Saarikon<\/strong> mukaan remonttiin tarkoitettu m\u00e4\u00e4r\u00e4raha pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 It\u00e4-Suomen tukemiseen tavalla tai toisella.<\/p>\n\n\n\n Mutta<\/span> mitk\u00e4 niit\u00e4 tapoja olisivat?<\/p>\n\n\n\n Valtiovarainministerin mukaan \u201cIt\u00e4-Suomen tukemisessa ei kuitenkaan voi olla kyse vain valtion antamista tukipaketeista. Tarkoitus on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia keinoja ja mahdollisuuksia muuttuneessa tilanteessa\u201d.<\/p>\n\n\n\n Yrityksille pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia markkina-alueita ja yhteisty\u00f6kumppaneita.<\/p>\n\n\n\n Niin pit\u00e4isi, mutta t\u00e4m\u00e4 on todellakin nopeammin sanottu kuin tehty.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Kuntien elinvoimateht\u00e4v\u00e4\u00e4n on ladattu paljon odotuksia, ja nyt sen teht\u00e4v\u00e4n onnistuminen nousee etenkin P\u00e4hkin\u00e4saaren rajan it\u00e4puolella arvoon arvaamattomaan.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Ven\u00e4j\u00e4n<\/span> hy\u00f6kk\u00e4yssodan positiivisena puolena on esitetty, ett\u00e4 siirtym\u00e4 fossiilienergiasta p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4\u00e4n energiantuotantoteknologiaan on pakotteiden kautta saanut aivan uuden vaihteen.<\/p>\n\n\n\n Olisi kuitenkin huono asia, jos It\u00e4-Suomen tulevaisuus j\u00e4isi jo p\u00e4\u00e4ttyneen ja viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n energiatuonnin kotimaisella puulla korvaamisen varaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Saarikon mainitsemien \u201cuusien keinojen ja mahdollisuuksien\u201d l\u00f6yt\u00e4minen suuntaa katseen my\u00f6s kuntien teht\u00e4viin sote-uudistuksen siirt\u00e4ess\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelut laajemmille alueille.<\/p>\n\n\n\n Kuntien elinvoimateht\u00e4v\u00e4\u00e4n on ladattu paljon odotuksia, ja nyt sen teht\u00e4v\u00e4n onnistuminen nousee etenkin P\u00e4hkin\u00e4saaren rajan it\u00e4puolella arvoon arvaamattomaan.<\/p>\n\n\n\n Kirjoitan<\/span> t\u00e4t\u00e4 turvallisesti sushirajan t\u00e4lt\u00e4 puolen Keh\u00e4 Ykk\u00f6sen sis\u00e4puolen latte-vy\u00f6hykkeell\u00e4 enk\u00e4 ollenkaan kuvittele, ett\u00e4 minulla olisi mit\u00e4\u00e4n taikatemppuratkaisuja It\u00e4-Suomen el\u00e4m\u00e4n edellytysten turvaamiseen.<\/p>\n\n\n\n Ei paljon lohduta, ettei niit\u00e4 aivan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti n\u00e4yt\u00e4 olevan tarjota valtiovarainministerill\u00e4k\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Lonkalta sanoisin kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 prioriteetti on liikenteen edellytyksist\u00e4 huolehtiminen niin rautatie- kuin lentoyhteyksineenkin samoin kuin korkeakoulutuksen yll\u00e4pit\u00e4minen my\u00f6s it\u00e4isess\u00e4 Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Veikkaisinpa, ett\u00e4 valtiosihteerity\u00f6ryhm\u00e4 tulee mainitsemaan n\u00e4m\u00e4 tulevassa mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Yksi<\/span> konkreettinen mahdollisuus It\u00e4-Suomen elinkeinojen tukemiseen on tulevan lomakauden matkakohteen valitseminen.<\/p>\n\n\n\n Koronan aikakaudella kotimaan matkailu kuuluu lis\u00e4\u00e4ntyneen, ja sopii toivoa, ett\u00e4 suuntaus jatkuisi pandemian j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n\n\n\n It\u00e4-Suomi on t\u00e4ynn\u00e4 hienoja n\u00e4ht\u00e4vyyksi\u00e4 ja el\u00e4myksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Joka ei ole laskenut jokiveneell\u00e4 Lieksan Ruunaankoskea, ei ole viel\u00e4 kokenut el\u00e4m\u00e4nkaaressaan kaikkea olennaista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan sit\u00e4 seuranneine pakotteineen nostaa suomalaisen aluepolitiikan akuuttiin valokeilaan: It\u00e4-Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muuttui kertaheitolla, eik\u00e4 tilanne tule paranemaan pitk\u00e4\u00e4n aikaan \u2013 ehk\u00e4 vuosikymmeniin. Ik\u00e4\u00e4n kuin it\u00e4isill\u00e4 maakunnilla ei olisi ollut riitt\u00e4v\u00e4sti ns. haasteita entuudestaankin. Maan hallitus on jo ehtinyt perustaa Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan it\u00e4iseen Suomeen kohdistuvia vaikutuksia miettiv\u00e4n valtiosihteeriryhm\u00e4n syksyn budjettiriiht\u00e4 varten. Hallitus ilmoitti […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-50","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.5.2022 13.03","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":47,"date":"2022-04-01T10:26:09","date_gmt":"2022-04-01T07:26:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=47"},"modified":"2022-04-01T10:26:10","modified_gmt":"2022-04-01T07:26:10","slug":"osallisuuden-harha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/osallisuuden-harha\/","title":{"rendered":"Osallisuuden harha"},"content":{"rendered":"\n Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyv\u00e4t ensi vuoden alusta kunnilta hyvinvointialueille, on tavattu hehkuttaa kuntien yleisen toimialan eli elinvoiman ja yhteis\u00f6llisyyden merkityst\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on tietysti hyv\u00e4 ja oikein. Kun palveluvastuut kevenev\u00e4t, katseen pit\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kuntien j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4viin teht\u00e4viin. Mutta yhteis\u00f6llisyyden ja kuntalaisten osallisuuden kanssa kannattaa olla valppaana, ettei vaivihkaa langeta toiveajattelun houkutukseen.<\/p>\n\n\n\n Osallisuuden harha nimitt\u00e4in vaanii. <\/p>\n\n\n\n Kansalaiskeskustelu<\/span> ja osallistuminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana siirtynyt olennaisilta osin verkkoon.<\/p>\n\n\n\n Kaikki organisaatiot \u2013 kunnat ja kaupungit tietenkin joukon jatkona \u2013 ovat rient\u00e4neet digitalisoimaan yhteydenpitoaan asukkaisiin. S\u00e4hk\u00f6iset keskustelu- ja vuorovaikutusalustat ovat avanneet lupaavia mahdollisuuksia osallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden vahvistamiseen. \u00a0<\/p>\n\n\n\n Ja t\u00e4m\u00e4kin on tietysti hyv\u00e4 ja oikein, ei siit\u00e4 ole ep\u00e4ilyst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Mutta t\u00e4ss\u00e4 piilee my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n uhka osallisuuden, yhteis\u00f6llisyyden ja viime k\u00e4dess\u00e4 kansanvallan kannalta. <\/p>\n\n\n\n Kaikki eiv\u00e4t syyst\u00e4 tai toisesta ole s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 keskustelussa mukana. T\u00e4h\u00e4n on monenlaisia syit\u00e4: ei ole varaa \u00e4lylaitteisiin, tekniikkaa ei hallita, kirjoittaminen ei ole luontainen viestinn\u00e4n muoto, kielitaitokin voi nousta kynnykseksi ja niin edelleen. T\u00e4llaiset erot kansalaisten kesken on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pois j\u00e4\u00e4 niiden \u00e4\u00e4ni, jotka ovat keskustelusta ulkona.\u00a0<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Mutta<\/span> salakavalampi eriarvoistumisen muoto on se, ett\u00e4 keskusteluun tuovat sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 vain ne kansalaiset, jotka kokevat s\u00e4hk\u00f6iset vuorovaikutusalustat luonteviksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Ja kuinka ollakaan: s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 keskustelussa ovat mukana voittopuolisesti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 paremmin kouluttautuneet ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 paremmin toimeentulevat ihmiset. Pois j\u00e4\u00e4 niiden \u00e4\u00e4ni, jotka ovat keskustelusta ulkona. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 puolestaan seuraa, ett\u00e4 keskustelun sis\u00e4lt\u00f6 painottuu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 paremmin kouluttautuneiden ja paremmin ansaitsevien esill\u00e4 pit\u00e4miin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole samat kuin v\u00e4hemm\u00e4n kouluttautuneiden ja ansaitsevien.<\/p>\n\n\n\n Kirkkaimmillaan<\/span> t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt viime aikojen keskustelussa et\u00e4ty\u00f6n vaikutuksista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Keskusteluun osallistuvat ensi sijassa ne, jotka ovat et\u00e4t\u00f6iss\u00e4 \u2013 ja osallistuvat keskusteluun todenn\u00e4k\u00f6isesti samalla \u00e4lylaitteella, jolla niit\u00e4 et\u00e4t\u00f6it\u00e4\u00e4n tekev\u00e4t. Mukana eiv\u00e4t ole sellaiset ammattikunnat, joille et\u00e4ty\u00f6 ei ole mahdollista. Niit\u00e4 on edelleen kosolti. Kokonaiskuva v\u00e4\u00e4ristyy.<\/p>\n\n\n\n Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n heikko \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus, joka viime kes\u00e4kuun kuntavaaleissa j\u00e4i 55 prosenttiin, yhteis\u00f6llisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen pit\u00e4\u00e4 nyt kunnissa ryhty\u00e4 toden teolla.<\/p>\n\n\n\n Sen tulee olla keskeinen strateginen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, jos on tarkoitus puolustaa demokratiaa yh\u00e4 autokraattisemmaksi k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 varmasti tarkoittaa kasvotusten tapahtuvan vuorovaikutuksen ja fyysisten kohtaamisten lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 digitaalisen vuorovaikutuksen rinnalla.\u00a0<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tarjoutuu kunnille suuri rooli peruspalveluiden siirtyess\u00e4 niille maankuuluille leve\u00e4mmille harteille.<\/p>\n\n\n\n Luovaa ajattelua kehiin!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyv\u00e4t ensi vuoden alusta kunnilta hyvinvointialueille, on tavattu hehkuttaa kuntien yleisen toimialan eli elinvoiman ja yhteis\u00f6llisyyden merkityst\u00e4.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on tietysti hyv\u00e4 ja oikein. Kun palveluvastuut kevenev\u00e4t, katseen pit\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kuntien j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4viin teht\u00e4viin. Mutta yhteis\u00f6llisyyden ja kuntalaisten osallisuuden kanssa kannattaa olla valppaana, ettei vaivihkaa langeta toiveajattelun houkutukseen. Osallisuuden harha nimitt\u00e4in vaanii. […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-47","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"1.4.2022 10.26","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=47"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/47\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=47"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=47"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=47"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":44,"date":"2022-01-14T20:06:36","date_gmt":"2022-01-14T18:06:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=44"},"modified":"2022-01-14T20:06:37","modified_gmt":"2022-01-14T18:06:37","slug":"suomen-aluejako-2050","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/suomen-aluejako-2050\/","title":{"rendered":"Suomen aluejako 2050"},"content":{"rendered":"\n Suomen tasavallan aluejako valtakuntaa pienempiin hallintopiireihin on per\u00e4isin ajalta ennen puhelinta ja polttomoottoria \u2013 jopa ennen h\u00f6yryveturia. Vaikka kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 1960-luvulta puolittunut liitosten ansiosta tai takia, taustalla kummittelee edelleen kirkonkyliin, hevoskyytiin ja kestikievareihin pohjautuva j\u00e4rjestely.<\/p>\n\n\n\n Hyvinvointialueet (keinotekoiset nimet tapaavat muuttua ennen pitk\u00e4\u00e4 toisiksi) ovat ensimm\u00e4inen konkreettinen muutos peruspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 vuosikymmeniin. Suomi on ollut ja on viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden loppuun planeetan paikallishallintovetoisimpia maita: kunnat ovat vastuussa peruspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Digitaalinen<\/span> vallankumous on jo mullistanut sivilisaatiota monin tavoin, mutta sen suurimmat vaikutukset aluejakoon ovat viel\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Nopeasti kasvava osa kansalaisista pystyy hoitamaan nopeasti kasvavan osan asioistaan siirtym\u00e4tt\u00e4 fyysisesti paikasta toiseen. <\/p>\n\n\n\n Asiointi onnistuu pienemm\u00e4n tai suuremman \u00e4lylaitteen ruudulla mist\u00e4 tahansa \u2013 ei kaikki asiointi, mutta p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 suurempi osa. T\u00e4m\u00e4 tulee edelleen muuttamaan palveluiden j\u00e4rjest\u00e4misen aluejakoa.<\/p>\n\n\n\n Muutos ei nimitt\u00e4in pys\u00e4hdy sote-ratkaisuun. Olen aikakoneeni avulla saanut k\u00e4siini johtava konsultti Konsta Kuttaperkan vuonna 2050 kirjoittaman raportin Suomen aluehallinnon kehityksest\u00e4 sote-ratkaisun j\u00e4lkeen. Poimin t\u00e4h\u00e4n raportin keskeisimm\u00e4t havainnot:<\/p>\n\n\n\n \u201cHyvinvointialueiden<\/span> k\u00e4ynnistytty\u00e4 k\u00e4vi nopeasti ilmi, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisimpien alueiden edellytykset suoriutua palveluvelvoitteistaan olivat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Vuonna 2029 toteutettujen liitosten seurauksena hyvinvointialueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 putosi viiteentoista ja vuoden 2035 fuusion j\u00e4lkeen se oli kymmenen.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Samaan aikaan k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 kuntien edellytykset suoriutua perusopetuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 olivat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t. Perusopetus p\u00e4\u00e4tettiinkin siirt\u00e4\u00e4 hyvinvointialueiden j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi vuonna 2031. Vuoden 2033 aluevaaleissa osa puolueista kampanjoi teemalla \u2018Jokaisessa kunnassa pit\u00e4\u00e4 olla ala-aste\u2019.\u00a0<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 tavoite ei toteutunut. Harvaan asutuilla alueilla perusopetus keskitettiin suurempiin yksik\u00f6ihin, joissa voitiin turvata monipuolinen kurssitarjonta. <\/p>\n\n\n\n Vuoden 2036 kuntalakiuudistuksella muutettiin hyvinvointialueet kunniksi. T\u00e4m\u00e4 ratkaisi samalla ikuisuuskysymyksen maakuntaverosta, jota oli jahkailtu kaksikymment\u00e4 vuotta tuloksetta: hyvinvointialueet olivat nyt kuntia, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n maakuntaveroa tarvittu.<\/p>\n\n\n\n Kun vanhoilla kunnilla ei en\u00e4\u00e4 ollut peruspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misvelvoitetta, niille j\u00e4i en\u00e4\u00e4 asemakaavoitus, l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 huolehtiminen ja kansanperinteen vaaliminen. Vanhat kunnat muutettiin pit\u00e4jiksi, ja pit\u00e4j\u00e4jako palautettiin 1960-luvun kuntarakenteen mukaiseksi. Retropit\u00e4ji\u00e4, kuten niit\u00e4 kansalaiskeskustelussa kutsuttiin, perustettiin noin 550. Niiden rajoille pystytettiin asianmukaiset infokyltit.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2050 Suomessa on kymmenen peruspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 vastaavaa kuntaa ja 550 retropit\u00e4j\u00e4\u00e4. Keskustelu aluepolitiikasta ja valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisesta jatkuu edelleen vilkkaana.\u201d<\/p>\n\n\n\n Sanokaa minun sanoneen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen tasavallan aluejako valtakuntaa pienempiin hallintopiireihin on per\u00e4isin ajalta ennen puhelinta ja polttomoottoria \u2013 jopa ennen h\u00f6yryveturia. Vaikka kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 1960-luvulta puolittunut liitosten ansiosta tai takia, taustalla kummittelee edelleen kirkonkyliin, hevoskyytiin ja kestikievareihin pohjautuva j\u00e4rjestely. Hyvinvointialueet (keinotekoiset nimet tapaavat muuttua ennen pitk\u00e4\u00e4 toisiksi) ovat ensimm\u00e4inen konkreettinen muutos peruspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 vuosikymmeniin. Suomi on ollut ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"14.1.2022 20.06","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":40,"date":"2021-10-22T09:53:41","date_gmt":"2021-10-22T06:53:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=40"},"modified":"2021-11-04T14:22:50","modified_gmt":"2021-11-04T12:22:50","slug":"monipaikkaisuuden-kaiho","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/monipaikkaisuuden-kaiho\/","title":{"rendered":"Monipaikkaisuuden kaiho"},"content":{"rendered":"\n Pandemia on johtanut et\u00e4ty\u00f6n r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4iseen lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Et\u00e4ty\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen puolestaan on nostanut keskusteluun monipaikkaisuuden taikasanan.<\/p>\n\n\n\n Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 erityisesti keskustan piiriss\u00e4 monipaikkaisuutta pidet\u00e4\u00e4n suorastaan ihmeit\u00e4 tekev\u00e4n\u00e4 ratkaisuna maaltapaon ongelmiin. Kuluneen vuoden tilastojen mukaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 esimerkiksi Helsingin kasvu on koronan aikana hidastunut.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjestin<\/span> syyskuussa 125 000:lle Twitter-seuraajalleni kyselyn, jossa tiedustelin: \u201cAiotko muuttaa nykyisest\u00e4 asuinkunnastasi tekem\u00e4\u00e4n et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 johonkin toiseen kuntaan?\u201d<\/p>\n\n\n\n Kahdeksassa tunnissa sain 968 vastausta, joiden jakauma oli \u201cKyll\u00e4\u201d 12 %, \u201cEn\u201d 73,5 % ja \u201cEn osaa sanoa\u201d 14,5 %.<\/p>\n\n\n\n Kyselyni ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut mitenk\u00e4\u00e4n tilastollisesti edustava eik\u00e4 luotettava, mutta ehk\u00e4 se jotakin osaa suomalaisesta mielenmaisemasta heijastaa. Kaksitoista prosenttia on melkoinen osuus et\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 varsinkin, jos \u201caikominen\u201d oikeasti pit\u00e4\u00e4 paikkansa.<\/p>\n\n\n\n Kyselyss\u00e4 j\u00e4i kuitenkin auki, mist\u00e4 mihin vastaajan oli aikomus muuttaa. Voihan olla, ett\u00e4 suunnitelmissa on pikemminkin muutto keskuskaupungista naapurikuntaan kuin maaseudulle. T\u00e4m\u00e4 vaatisi lis\u00e4selvityst\u00e4, ennen kuin innostumme piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n muuttovirtagraafeja uusiksi.<\/p>\n\n\n\n Uusi<\/span> tieto- ja viestint\u00e4teknologia tuo ihmiskunnalle uutta vapautta paikasta ja ajastakin. K\u00e4tev\u00e4sti mukana kulkevan \u00e4lylaitteen avulla ty\u00f6t\u00e4 voi tehd\u00e4 miss\u00e4 ja milloin hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on sivilisaation historiassa kumouksellista: ty\u00f6 irtoaa konttorista.<\/p>\n\n\n\n Mutta irtoaako se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u2013 ja jos, niin kenelt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Et\u00e4ty\u00f6hurmoksessa unohtuu helposti, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden enemmist\u00f6 on edelleen sidottu aikaan ja paikkaan.<\/p>\n\n\n\n Sosiaali- ja terveysala, liikenne, rakentaminen, v\u00e4hitt\u00e4iskauppa ja suuri osa palvelualoista edellytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa, ja on vaikea n\u00e4hd\u00e4 tilanteen olennaisesti muuttuvan \u2013 etenkin, kun hyvinvointipalvelujen tarve ja kysynt\u00e4 ovat kovassa kasvussa.<\/p>\n\n\n\n Yht\u00e4 helposti unohtuu, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ensi sijassa hyv\u00e4palkkaiset asiantuntijat ja tietoty\u00f6l\u00e4iset. L\u00e4hity\u00f6l\u00e4isten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tulotaso on et\u00e4ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 selke\u00e4sti alempi.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, jottei ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n aukea uutta digitaalista kahtiajakoa.<\/p>\n\n\n\n Toinen<\/span> ihmist\u00e4 paikkaan sitova tekij\u00e4 on perhe. Varhaiskasvatus- tai kouluik\u00e4isi\u00e4 lapsia ei kovin hanakasti l\u00e4hdet\u00e4 siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n vasta hankittujen kaverien piirist\u00e4 uuteen asuinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, eiv\u00e4tk\u00e4 ruokakunnan aikuisistakaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 molemmat tee et\u00e4ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Monipaikkaisuus antaa lis\u00e4\u00e4 vapautta ensi sijassa niille, joiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on jo valmiiksi tavanomaista enemm\u00e4n vapautta erilaisista sitoutumuksista.<\/p>\n\n\n\n Vapaus on ihmisen ikiaikaisen kaihon kohde, ja monipaikkaisuuden ajatus on hieno ja kannatettava.<\/p>\n\n\n\n En kuitenkaan usko, ett\u00e4 et\u00e4ty\u00f6n mahdollistama el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6n monipaikkaisuus tulee k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n globaalia kaupungistumistrendi\u00e4 miksik\u00e4\u00e4n. Jos sit\u00e4 halutaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, tarvitaan muita keinoja.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 ne olisivat, en tied\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pandemia on johtanut et\u00e4ty\u00f6n r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4iseen lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Et\u00e4ty\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen puolestaan on nostanut keskusteluun monipaikkaisuuden taikasanan. Olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 erityisesti keskustan piiriss\u00e4 monipaikkaisuutta pidet\u00e4\u00e4n suorastaan ihmeit\u00e4 tekev\u00e4n\u00e4 ratkaisuna maaltapaon ongelmiin. Kuluneen vuoden tilastojen mukaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 esimerkiksi Helsingin kasvu on koronan aikana hidastunut. J\u00e4rjestin syyskuussa 125 000:lle Twitter-seuraajalleni kyselyn, jossa tiedustelin: \u201cAiotko muuttaa nykyisest\u00e4 asuinkunnastasi tekem\u00e4\u00e4n et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-40","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"22.10.2021 9.53","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":34,"date":"2021-08-02T12:27:00","date_gmt":"2021-08-02T09:27:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=34"},"modified":"2021-08-16T22:00:37","modified_gmt":"2021-08-16T19:00:37","slug":"pandemian-hallitseminen-vuonna-1831","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/pandemian-hallitseminen-vuonna-1831\/","title":{"rendered":"Pandemian hallitseminen vuonna 1831"},"content":{"rendered":"\n Olen perinteiseen tapaani harrastanut suven ratoksi paikallishistoriaa. Kerran toisensa j\u00e4lkeen h\u00e4mm\u00e4styn, miten v\u00e4h\u00e4n on uutta auringon alla. Sote-uudistuksen ja koronapandemian aikaan on valaisevaa lukea, kuinka uhkaavaa kulkutautia hallittiin 190 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n Kemi\u00f6nsaaren menneisyydest\u00e4 kertovassa teoksessa \u201dF\u00e5ngster i tidens str\u00f6m\u201d (Hembygdsforskare i Kimitobygden 2020) kuvataan vuoden 1831 koleraepidemiaan varautumista Kemi\u00f6n pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Ennen vuoden 1875 kuntalakia paikallishallinnosta vastasivat p\u00e4\u00e4osin seurakunnat. Ennakoivat toimet koronan varalta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen hyv\u00e4ss\u00e4 hoidossa:<\/p>\n\n\n\n \u201dVuoden 1831 hein\u00e4kuun 31. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kokoontuivat Kemi\u00f6n em\u00e4kirkon seurakunnan j\u00e4senet jumalanpalveluksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kuoriin p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeiden hankkimisesta koleraa vastaan. P\u00e4\u00e4tettiin ottaa kirkon kassasta laina l\u00e4\u00e4kkeiden hankkimista varten.\u201d<\/p>\n\n\n\n Kaksi <\/span>viikkoa my\u00f6hemmin pidettiin kirkossa uusi kokous, jossa p\u00e4\u00e4tettiin p\u00f6yt\u00e4kirjan mukaan seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n \u201dSiin\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4, jossa tautia mahdollisesti havaitaan, tulee heti varata jokin syrj\u00e4inen tila, jossa sairaita \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 huolella hoidetaan, varakkaampia omaistensa ja k\u00f6yhempi\u00e4 jonkun v\u00e4hiten vaativien, lautamiesten hyv\u00e4ksymien hoitajien toimesta.\u201d<\/p>\n\n\n\n K\u00f6yhempien sairastuneiden hoidosta koituvat kustannukset p\u00e4\u00e4tettiin talonomistajien sopimuksella kattaa talojen manttaalim\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaisilla maksuosuuksilla.<\/p>\n\n\n\n P\u00f6yt\u00e4kirjaan merkittiin my\u00f6s valitusoikeus: \u201dMahdollisesta tyytym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tulee ilmoittaa kolmen viikon kuluessa maaherranvirastoon.\u201d<\/p>\n\n\n\n P\u00f6yt\u00e4kirjan oli allekirjoittanut kirkkoherra Gabriel Hirn<\/strong>, ja p\u00f6yt\u00e4kirjan olivat tarkastaneet rusthollarit Johan Sj\u00f6blom<\/strong> ja Anders Michelsson<\/strong> Tjudan kyl\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6skokoukset siis j\u00e4rjestettiin maailmalta kantautuneiden tietojen perusteella ennen kuin ensimm\u00e4ist\u00e4k\u00e4\u00e4n koleratapausta oli pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 havaittu.<\/p>\n\n\n\n Varautuminen <\/span>kannatti. Kulkutauti saapui seudulle jo kuukautta my\u00f6hemmin. Koleraan kuoli syksyn mittaan yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n pit\u00e4j\u00e4n asukasta, kuten sotilaan leski Anna Trygg<\/strong>, jonka mies Jonas Trygg<\/strong> oli kaatunut Suomen sodassa 1808-09.<\/p>\n\n\n\n Koleraan kuolleille osoitettiin \u2013 ehk\u00e4 oletetun tartuntavaaran minimoimiseksi \u2013 erityinen hautapaikka Vretan kyl\u00e4n takaa L\u00e5ngdalenin laaksosta. Kirkkoherra Hirn vihki asiaankuuluvin menoin hautausmaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 29. syyskuuta 1831. Vuoden loppua kohti epidemia laantui.<\/p>\n\n\n\n Mietin <\/span>j\u00e4lleen kerran, ett\u00e4 historiassa vain muoti ja teknologia muuttuvat. Ihminen pysyy enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n ennallaan. Kulkutautien hallinta ja ennakointi olivat selv\u00e4sti hyviss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4 jo kaksi vuosisataa sitten. Erityisen merkillepantavaa on, kuinka k\u00f6yhempien sairastuneiden hoito oli sekin mietitty pit\u00e4j\u00e4l\u00e4isten kesken etuk\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n Olisiko tuolloinen pandemia kyetty hoitamaan j\u00e4rjest\u00e4ytyneemmin laajempien hyvinvointialueiden puitteissa? T\u00e4t\u00e4 emme koskaan saa tiet\u00e4\u00e4. Mutta elettiinp\u00e4, kuten sanotaan, ennenkin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olen perinteiseen tapaani harrastanut suven ratoksi paikallishistoriaa. Kerran toisensa j\u00e4lkeen h\u00e4mm\u00e4styn, miten v\u00e4h\u00e4n on uutta auringon alla. Sote-uudistuksen ja koronapandemian aikaan on valaisevaa lukea, kuinka uhkaavaa kulkutautia hallittiin 190 vuotta sitten. Kemi\u00f6nsaaren menneisyydest\u00e4 kertovassa teoksessa \u201dF\u00e5ngster i tidens str\u00f6m\u201d (Hembygdsforskare i Kimitobygden 2020) kuvataan vuoden 1831 koleraepidemiaan varautumista Kemi\u00f6n pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Ennen vuoden 1875 kuntalakia paikallishallinnosta […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-34","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.8.2021 12.27","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":30,"date":"2021-06-21T20:08:36","date_gmt":"2021-06-21T17:08:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=30"},"modified":"2021-09-30T15:07:46","modified_gmt":"2021-09-30T12:07:46","slug":"monipaikkaisuuden-aluepolitiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/monipaikkaisuuden-aluepolitiikka\/","title":{"rendered":"Monipaikkaisuuden aluepolitiikka"},"content":{"rendered":"\n Monipaikkaisuus on koronavuoden taikasanoja. Kun et\u00e4ty\u00f6 on pandemian aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt, sen on toivottu my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4n tai ainakin hidastavan Suomen kaupungistumista ja maaseudun tyhjenemist\u00e4. Kes\u00e4m\u00f6kkikauppa on k\u00e4ynyt kuumana, ja Helsingin kasvu on ainakin tilap\u00e4isesti notkahtanut.<\/p>\n\n\n\n Monipaikkaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 voi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehd\u00e4 yh\u00e4 helpommin riippumatta ajasta ja paikasta \u2013 milloin miss\u00e4kin, siell\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja tuolla. Ja miksi kyhj\u00f6tt\u00e4\u00e4 kaupungin ahtaassa betonikopissa, kun saman ty\u00f6panoksen voi tuottaa vaikka laiturin nokassa laineen liplatusta ja kuikan kailotusta kuunnellen?<\/p>\n\n\n\n En nyt <\/span>mene syvemm\u00e4lle siihen, ett\u00e4 kolme viidesosaa suomalaisista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ei ty\u00f6ns\u00e4 luonteen vuoksi voi tehd\u00e4 et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ainakaan merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. <\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi terveydenhuolto, rakentaminen, liikenne, varhaiskasvatus ja edelleen suurin osa v\u00e4hitt\u00e4iskaupasta edellytt\u00e4v\u00e4t tekij\u00f6ilt\u00e4\u00e4n fyysist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa. Heist\u00e4 et\u00e4ty\u00f6 saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaukaiselta korkeakoulutetun v\u00e4en etuoikeudelta.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6n<\/span> paikkariippumattomuus tulee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 edelleen lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Toivottavasti teknologian kehityksest\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ajan mittaan hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n my\u00f6s muut kuin tieto- ja asiantuntijaty\u00f6l\u00e4iset, jottei p\u00e4\u00e4se aukeamaan uutta kuilua eri ty\u00f6ntekij\u00e4ryhmien v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n Mutta monipaikkaisuudesta on tullut my\u00f6s uuden aluepolitiikan t\u00e4htip\u00f6ly. Monipaikkaisuus tuo muassaan keskustelun kuntaveron jakamisesta eri kuntien v\u00e4lill\u00e4 riippuen siit\u00e4, kuinka suuren osan vuodesta veronmaksaja oleskelee miss\u00e4kin ja mink\u00e4 kunnan palveluita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuinkakin paljon.<\/p>\n\n\n\n Kuntaveron<\/span> jakaminen saattaa olla jotenkin teknisesti mahdollista, mutta siit\u00e4 puhuminen on jonninjoutavaa ilman demokraattisen vaikuttamisen jakamista. Ei verotusta ilman edustusta, kuuluu ikivanha periaate. <\/p>\n\n\n\n En osaa kuvitella j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa \u00e4\u00e4nioikeus kuntavaaleissa olisi jaettu kahden tai ehk\u00e4 per\u00e4ti useammankin kunnan v\u00e4lille jollakin monimutkaisella prosenttilaskulla. <\/p>\n\n\n\n Olen v\u00e4hitellen ajautunut siihen p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jos en ole t\u00e4h\u00e4n ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4 kuullut sellaista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uskottavasti esitett\u00e4v\u00e4n, en tule sellaista kuulemaankaan.<\/p>\n\n\n\n Monipaikkaisuudesta <\/span>kunnille koituvat kustannukset olisi yksinkertaisinta jakaa edelleenkin valtionosuusj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. <\/p>\n\n\n\n Mukaan kannattaa my\u00f6s laskea ne rahat, jotka et\u00e4ty\u00f6l\u00e4iset tuovat kakkoskuntaan paikallisia palveluja ja liikkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Mit\u00e4 suuremman osan vuodesta he kakkoskunnassa oleskelevat, sit\u00e4 enemm\u00e4n he siell\u00e4 kohentavat sit\u00e4 paljon toisteltua elinvoimaa.<\/p>\n\n\n\n Siis:<\/span> monipaikkaisuus kyll\u00e4, kaksoiskuntalaisuus ei. T\u00e4st\u00e4 riippumatta valokuituyhteyksien vet\u00e4minen mahdollisimman moneen niemeen, notkoon ja saarelmaan on erinomainen tavoite ty\u00f6nteon ja yritt\u00e4jyyden helpottamiseksi paikasta ja fyysisest\u00e4 et\u00e4isyydest\u00e4 riippumatta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Monipaikkaisuus on koronavuoden taikasanoja. Kun et\u00e4ty\u00f6 on pandemian aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt, sen on toivottu my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4n tai ainakin hidastavan Suomen kaupungistumista ja maaseudun tyhjenemist\u00e4. Kes\u00e4m\u00f6kkikauppa on k\u00e4ynyt kuumana, ja Helsingin kasvu on ainakin tilap\u00e4isesti notkahtanut. Monipaikkaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 voi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehd\u00e4 yh\u00e4 helpommin riippumatta ajasta ja paikasta \u2013 milloin miss\u00e4kin, siell\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"21.6.2021 20.08","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":20,"date":"2021-01-06T08:00:00","date_gmt":"2021-01-06T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/?p=20"},"modified":"2021-01-06T10:12:31","modified_gmt":"2021-01-06T08:12:31","slug":"suomen-keskustan-tulevaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/suomen-keskustan-tulevaisuus\/","title":{"rendered":"Suomen keskustan tulevaisuus"},"content":{"rendered":"\n Varoitus: rikon t\u00e4ss\u00e4 kirjoittamatonta k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan ei ole kohteliasta menn\u00e4 huseeraamaan toisen tontille. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole puoluepoliittinen, vaan pikemminkin aatehistoriallis-hyv\u00e4ntahtoinen.<\/p>\n\n\n\n Voisin kirjoittaa vastaavan tekstin jokaisesta puolueesta, mutta kun nyt tilaisuus tarjoutui, kirjoitanpa keskustasta. <\/p>\n\n\n\n Faktat ovat tutut. Suomen Keskusta r.p.:n kannatus on lyhyess\u00e4 ajassa miltei puolittunut. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueen tulos oli heikoin sitten vuoden 1917. Poliittiset vastustajat ovat toki riekkuneet auringonlaskun puolueesta jo vuosikymmenet, mutta sielt\u00e4 se kepu on aina noussut. <\/p>\n\n\n\n Nyt numerot ovat kuitenkin karummat kuin sataan vuoteen. Miksi?<\/p>\n\n\n\n Vastaus<\/span> on n\u00e4in sysivihre\u00e4n sp\u00e5rastadilaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta yksinkertainen. Keskustan aatteesta on mahdoton saada selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Olen yritt\u00e4nyt. Varta vasten kaivoin esiin Sotkamossa vuonna 2018 hyv\u00e4ksytyn periaateohjelman. Siin\u00e4 kerrotaan seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n \u201cKeskustalaisuus ei ole haalea keskiarvo \u00e4\u00e4rilaidoista. Se on omintakeinen voima, johon on liitett\u00e4viss\u00e4 sellaisia vahvuuksia ja painotuksia, mit\u00e4 muilla ei ole. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon kest\u00e4v\u00e4 kumppanuus, vahva kansanvallan korostus, hajautetun yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen, henkiset ja inhimilliset arvot materialismia vastaan sek\u00e4 ihmisen sis\u00e4isen kukoistuksen vahvistaminen sivistyksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n Ainoa omintakeinen painotus t\u00e4ss\u00e4 listassa on \u201chajautetun yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen\u201d, enk\u00e4 ole ihan varma, kuinka omintakeinen sek\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n Kaikista muista vahvuuksista kaikki puolueet ovat varmasti ainakin paperilla suloisen yht\u00e4 mielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Oletankin<\/span>, ett\u00e4 keskustalaisuuteen liittyy jotakin julkilausumatonta, j\u00e4senist\u00f6\u00e4 hiljaisesti yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 perinnett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Keskustalaisuuden ja sit\u00e4 ennen maalaisliittolaisuuden alkuel\u00e4mys on s\u00e4ilynyt sukupolvesta toiseen, ja aatteen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on muokattu kulloiseenkin maailmanaikaan sopivaksi.<\/p>\n\n\n\n 2020-luvulla aatteellinen erottautuminen on kuitenkin yh\u00e4 ty\u00f6l\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. Tekniikan, elinkeinorakenteen ja sen my\u00f6t\u00e4 demografian kehitys on hapertanut ideologiat.<\/p>\n\n\n\n Erityisesti uudet viestint\u00e4alustat ovat mullistaneet ihmisten keskeisen vuorovaikutuksen ja tiedonmuodostuksen perin juurin. Puoluej\u00e4rjestelm\u00e4 vikisee liitoksissaan.<\/p>\n\n\n\n Jos<\/span> olisin Suomen Keskusta, luottaisin ehdottomaan ykk\u00f6svahvuuteeni eli aluepolitiikkaan. T\u00e4st\u00e4 on onneksi periaateohjelmassakin pyk\u00e4l\u00e4 numero 81: <\/p>\n\n\n\n \u201cAluepolitiikan uusi nousu perustuu maakuntiin. Ne ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t voimavaransa, keskittyv\u00e4t vahvuuksiinsa sek\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4t yksityisen, julkisen ja j\u00e4rjest\u00f6jen osaamisen asukkaidensa hy\u00f6dyksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n Siin\u00e4h\u00e4n asia on konstailemattomasti avattuna. Uusi Maalaisliitto. Maakuntaliitto. Suomen Maaseudun Puolueenkin nimi taitaa olla taas vapaana.<\/p>\n\n\n\n Paljon lupaavampi tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4 kuin yritt\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 nykyiset kaksi paikkaa Helsingin kaupunginvaltuuston 85 pulpetista, eik\u00f6?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Varoitus: rikon t\u00e4ss\u00e4 kirjoittamatonta k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan ei ole kohteliasta menn\u00e4 huseeraamaan toisen tontille. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole puoluepoliittinen, vaan pikemminkin aatehistoriallis-hyv\u00e4ntahtoinen. Voisin kirjoittaa vastaavan tekstin jokaisesta puolueesta, mutta kun nyt tilaisuus tarjoutui, kirjoitanpa keskustasta. Faktat ovat tutut. Suomen Keskusta r.p.:n kannatus on lyhyess\u00e4 ajassa miltei puolittunut. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa puolueen tulos oli heikoin sitten […]<\/p>\n","protected":false},"author":318,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-20","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.1.2021 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/users\/318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-sauri\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]