[{"id":63,"date":"2017-08-23T12:00:00","date_gmt":"2017-08-23T09:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=63"},"modified":"2017-08-21T20:02:41","modified_gmt":"2017-08-21T17:02:41","slug":"keskusta-tarvitsee-julkista-jarjenkayttoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/keskusta-tarvitsee-julkista-jarjenkayttoa\/","title":{"rendered":"Keskusta tarvitsee \u201djulkista j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d"},"content":{"rendered":"

Keskustapolitiikasta vastuulliset tuskailevat viestinn\u00e4n vaikeutta. Sanoma ei mene perille.<\/p>\n

\u201dMik\u00e4 sanoma\u201d, voi kysy\u00e4 Kainuun Sanomien entisen p\u00e4\u00e4toimittajan Otso Kukkosen <\/strong>1970-luvulla esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4 mukaillen.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana Suomenmaan mielipidesivuilta on voinut lukea erilaisia puoluesukupolvia edustavien \u201dkentt\u00e4ihmisten\u201d tuskan.<\/p>\n

Kirjoitukset ovat olleet rakentavaa \u201djulkista j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d, ja ilment\u00e4neet hyvin alkiolaisen sivistysliikkeen luonnetta. Se on ollut lupauksia antavaa. \u00a0<\/p>\n

Keskustelu<\/span> ja vuorovaikutus johdon ja kent\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4nyt j\u00e4\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4iseksi.<\/p>\n

Puoluejohdon pit\u00e4isi enemm\u00e4n osallistua kent\u00e4n \u2013 omien tuntojensa pohjalta \u2013 viritt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskusteluun.<\/p>\n

Asioita ja johtoa avoimesti ruotiva keskustelu on osa aatteellista uudistamista ja sovittelevaa keskustalaisuutta.<\/p>\n

Jos eri tason toimijat kerta toisensa j\u00e4lkeen kokevat joutuvansa p\u00e4\u00e4asiassa vain selittelem\u00e4\u00e4n puolueensa ratkaisuja, osallistumisen into h\u00e4vi\u00e4\u00e4 ja rohkeus avartua heikkenee.<\/p>\n

Asioiden sijasta puhutaan henkil\u00f6ist\u00e4, mutta sill\u00e4 keskustelulla ei menn\u00e4 asioiden ytimiin.<\/p>\n

Historiallisen<\/span> suuren kuntavaalitappion tarvitaan j\u00e4lkeen enemm\u00e4n vaalituloksen syv\u00e4luotausta kuin pohdintaa kes\u00e4n 2018 puoluekokousvalinnoista.<\/p>\n

Huomiota on kiinnitt\u00e4nyt my\u00f6s itsevoimistettu kahtiajako: maaseutu vastaan kaupunki.<\/p>\n

Samanaikaisesti n\u00e4it\u00e4 asuinpaikkoja yhdist\u00e4v\u00e4t monet arvot ja edut, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t maaseudun ja kaupunkien v\u00e4liset rajat.<\/p>\n

Mielt\u00e4 ei rauhoita Suomen Keskustan asemointi samaan nippuun ja aateperim\u00e4\u00e4n Perussuomalaisten ja Sinisen Tulevaisuuden kanssa.<\/p>\n

Silt\u00e4 suunnalta ei pid\u00e4 etsi\u00e4 puolueen aatteellista perim\u00e4\u00e4 tai luonnetta. Toki heid\u00e4n kannattajiensa viesti\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kuunnella \u201dyhten\u00e4 totuutena\u201d ja poliittisen ty\u00f6n haasteena. \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Kansalaisten<\/span> elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja mieliss\u00e4 on paljon k\u00e4rjekk\u00e4it\u00e4 vastakkainasetteluita. Se on totta, ja sen tunnustaminen on toden puhumista.<\/p>\n

Poliitikon ei pid\u00e4 kaihtaa sen sanomista \u2013 mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kaihtaa mieli\u00e4 satuttavaa syiden etsint\u00e4\u00e4 eik\u00e4 vastakkainasetteluita purkavaa puhetta.<\/p>\n

Ovatko \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t joskus tarjonneet kauaskantoisen ratkaisun?<\/p>\n

Keskustapolitiikka ei nouse \u00e4\u00e4rip\u00e4iden ruokkimista vastakkainasetteluista, vaan niiden kyseenalaistamisesta \u2013 ja sovittelusta.<\/p>\n

Sovittelu on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n politiikkaa ja vastuun kantamista, mutta my\u00f6s kansansivistyst\u00e4.<\/p>\n

Sivistysty\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Maaseudun Sivistysliitossa tekem\u00e4ll\u00e4 opittua.<\/p>\n

Vastakkainasetteluita on purettu, nostettu syrj\u00e4ytyneit\u00e4, kotoutettu maahanmuuttajia ja laajennettu ymp\u00e4rist\u00f6sivistyksen kirjoa.<\/p>\n

MSL:ll\u00e4<\/span> on paljon kansalaisvaikuttamiseen ja ymp\u00e4rist\u00f6sivistykseen kannustavia, maa- ja kyl\u00e4henkisi\u00e4 arvoja edustavia hankkeita. Niiss\u00e4 on sanoma ja viesti, jonka v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4 tarvittaisiin keskustalaisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Luettelo MSL:n tekemisist\u00e4 on mittava ja tutustumisen arvoinen.<\/p>\n

Poukama, Hyv\u00e4n Mielen Paikat, Vastaanottava Tunturi-Lappi, Sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 Puisto, Paikan Tuntu, Kumppanuuskunta, Ymp\u00e4rist\u00f6luotsit, ITE-taide, Karhufestivaali, V\u00e4h\u00e4hiiliiset kyl\u00e4t, Citytorppari, Life Aquatic Rauma -tapahtuma ja Green Care ilment\u00e4v\u00e4t nykyaikaista alkiolaista kansansivistyst\u00e4.<\/p>\n

Siin\u00e4 on paljon julkista j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin opin: \u201dKertokaa totuus, mutta rohkaiskaa.\u201d<\/p>\n

Kirjoittaja on Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskustapolitiikasta vastuulliset tuskailevat viestinn\u00e4n vaikeutta. Sanoma ei mene perille. \u201dMik\u00e4 sanoma\u201d, voi kysy\u00e4 Kainuun Sanomien entisen p\u00e4\u00e4toimittajan Otso Kukkosen 1970-luvulla esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4 mukaillen. Kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana Suomenmaan mielipidesivuilta on voinut lukea erilaisia puoluesukupolvia edustavien \u201dkentt\u00e4ihmisten\u201d tuskan. Kirjoitukset ovat olleet rakentavaa \u201djulkista j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d, ja ilment\u00e4neet hyvin alkiolaisen sivistysliikkeen luonnetta. Se on ollut lupauksia antavaa. \u00a0 […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":64,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.8.2017 12.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/64"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":62,"date":"2017-02-27T12:12:30","date_gmt":"2017-02-27T10:12:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=62"},"modified":"2017-02-27T14:32:42","modified_gmt":"2017-02-27T12:32:42","slug":"hiljaisuus-ei-puhu-ei-puhuttele-eika-puhuta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/hiljaisuus-ei-puhu-ei-puhuttele-eika-puhuta\/","title":{"rendered":"Hiljaisuus ei puhu \u2013 ei puhuttele eik\u00e4 puhuta"},"content":{"rendered":"

Aloittaessani kes\u00e4toimittajan ty\u00f6ni sanomalehti Lallissa vuonna 1985 p\u00e4\u00e4toimittaja Seppo Niemel\u00e4<\/strong> opasti, ett\u00e4 toimittajan pit\u00e4\u00e4 tarkistaa, tarkistaa ja tarkistaa.<\/p>\n

Pari vuotta my\u00f6hemmin tullessani keskustan suunnittelusihteeriksi muistan puheenjohtaja Paavo V\u00e4yrysen<\/strong> neuvoneen, ett\u00e4 politiikassa pit\u00e4\u00e4 toistaa, toistaa ja toistaa.<\/p>\n

Poliittista vaikuttamista journalistisin keinoin avasi 1980-luvun lopulla Lallin silloinen p\u00e4\u00e4toimittaja Seppo Ker\u00e4nen<\/strong>, joka arvioi keskustelun yll\u00e4pit\u00e4misen vaikuttavan yht\u00e4 tehokkaasti kuin mielipiteen esitt\u00e4misen.<\/p>\n

1980-luvun<\/span> lopun vuosina tein pro gradu -tutkimusta Urho Kekkosen <\/strong>kampanjasta 1956 presidentinvaaleissa. Poliittisen vaikuttamisen tutkimisessa pystyi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 hankittuja oppeja.<\/p>\n

Sensaatio Uutiset otsikoi r\u00e4v\u00e4k\u00e4sti: ”Ministereill\u00e4 oma bordelli Meilahdessa. Kekkonen innokas asiakas. \u2013 Kekkosen y\u00f6seikkailut filmataan. \u2013 Kekkonen tanssi kuolevaa joutsenta Mikojanin kutsujen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Pekka Silvola<\/strong> totesi Kekkosen alkoholink\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ettei Paasikiven nen\u00e4 ole punainen Kekkosen juomisen vuoksi. Kuolevan joutsenen tanssija ei ollut Kekkonen, vaan Suomen Moskovan suurl\u00e4hettil\u00e4s \u00c5ke Gartz<\/strong>.<\/p>\n

1950-luvun<\/span> lopulla yhteiskunta- ja elinkeinorakenteet natisivat. Politiikassa oli pikkuvikkel\u00e4\u00e4 nokkelaa nakkelua, otsikoita ja oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 korruptiosta sek\u00e4 vastakkainasetteluita vahvistavaa populismia.<\/p>\n

Veikko Vennamo<\/strong> kyseli pienviljelij\u00f6iden kohtalosta eduskunnassa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1958: ”Mihink\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmiset sijoitetaan, kun tehtaat automatisoidaan eik\u00e4 niiss\u00e4 en\u00e4\u00e4 tarvita ty\u00f6miehi\u00e4.<\/p>\n

Onko mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 rakennetut pienviljelij\u00e4kodit j\u00e4tet\u00e4\u00e4n autioiksi ja siirret\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 pienyritt\u00e4j\u00e4t ty\u00f6tt\u00f6myyst\u00f6ihin tai asutuskeskuksiin t\u00e4ysin tuottamattomiin ja tarpeettomiin service-elinkeinoihin?”<\/p>\n

SKDL oli 1958 eduskunnan suurin puolue. Menestys juontui kommunismin kansainv\u00e4lisest\u00e4 kukoistuksesta ja kansallisesta populismista \u2013 kyr\u00e4ilev\u00e4st\u00e4 herravihasta, arjen kovuudesta ja helpoista ratkaisuista.<\/p>\n

Se oli jurottavaa ja karvareuhkaista kansanvaltaa. Teorioita ei tarvittu eik\u00e4 niihin vedottu. Luokkaviha laillisti vihapuheen. Vihapuhujat olivat luokkataistelijoita. Luokkataistelu yhdisti hyv\u00e4tuloista ja v\u00e4h\u00e4v\u00e4kist\u00e4.<\/p>\n

\n

Se oli jurottavaa ja karvareuhkaista kansanvaltaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Oman aikamme<\/span> vihaa, poliittisia asenteita ja asetelmia on rinnastettu 1930-lukuun. Nationalismi, fasismi, rotuhygienia ja kansanvallan vieroksunta sek\u00e4 yksinvaltiuden haikailu s\u00e4vyttiv\u00e4t eurooppalaista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Yhteiskunnallista muutosta sosiologis-kulttuurisesti arvioitaessa rinnastusta voi hakea my\u00f6s 1950-luvulta. Kyse on ty\u00f6- ja el\u00e4m\u00e4ntavan muutoksesta, tulevaisuuden pelosta ja menneisyyden haikailusta.<\/p>\n

Politiikka ei nytk\u00e4\u00e4n ole vain taloutta, eik\u00e4 politiikan puhuminen vain talouspuhetta. Puoluety\u00f6n menestyst\u00e4 ei mittaa lyhytaikainen valtionhoitajuus, vaan pitk\u00e4aikainen kansakunnan el\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rrys.<\/p>\n

Aatteellisessa ja poliittisessa ty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 keskustelussa p\u00e4tev\u00e4t alussa mainitut opit: tarkista, tarkista ja tarkista; toista, toista ja toista sek\u00e4 yll\u00e4pid\u00e4 keskustelua eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Politiikassa hiljaisuus ei puhu \u2013 ei puhuttele eik\u00e4 puhuta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aloittaessani kes\u00e4toimittajan ty\u00f6ni sanomalehti Lallissa vuonna 1985 p\u00e4\u00e4toimittaja Seppo Niemel\u00e4 opasti, ett\u00e4 toimittajan pit\u00e4\u00e4 tarkistaa, tarkistaa ja tarkistaa. Pari vuotta my\u00f6hemmin tullessani keskustan suunnittelusihteeriksi muistan puheenjohtaja Paavo V\u00e4yrysen neuvoneen, ett\u00e4 politiikassa pit\u00e4\u00e4 toistaa, toistaa ja toistaa. Poliittista vaikuttamista journalistisin keinoin avasi 1980-luvun lopulla Lallin silloinen p\u00e4\u00e4toimittaja Seppo Ker\u00e4nen, joka arvioi keskustelun yll\u00e4pit\u00e4misen vaikuttavan yht\u00e4 tehokkaasti […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"27.2.2017 12.12","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":61,"date":"2016-10-05T09:19:50","date_gmt":"2016-10-05T06:19:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=61"},"modified":"2016-10-05T09:23:01","modified_gmt":"2016-10-05T06:23:01","slug":"vihrea-liitto-elaman-puolesta-ota-vastuu-huomisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/vihrea-liitto-elaman-puolesta-ota-vastuu-huomisesta\/","title":{"rendered":"Vihre\u00e4 liitto el\u00e4m\u00e4n puolesta \u2013\u00a0ota vastuu huomisesta"},"content":{"rendered":"

\u201dUraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa mutta mill\u00e4\u00e4n muilla mailla kuin Suomella se ei oo riski\u00e4 vailla\u201d, Eppu Normaali lauloi muutama vuosikymmen sitten.<\/p>\n

Eppu Normaalin laulun sanat opettavat kyseenalaistamaan.<\/p>\n

Se ei viel\u00e4 yll\u00e4 samaan aivan sarjaan kuin Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisen lausahdus tilastoherroista, jotka ly\u00f6v\u00e4t sellaiset r\u00e4tingit p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 todistavat aidon n\u00e4l\u00e4n tunteen harhaksi.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Sanat ovat tulleet mieleen, kun olen seurannut vihre\u00e4n liikkeen linjauksia.<\/p>\n

\n

Vain Suomessa kaikkitiet\u00e4v\u00e4\u00e4 besserwisserismi\u00e4 markkinoidaan kansanomaisuutena.<\/p>\n

Pekka Perttula<\/cite><\/p><\/blockquote>\n

Vain <\/span>Suomessa oman elintarviketalouden v\u00e4heksynt\u00e4, asutuksen paketointi, kaupunkipuistojen purkaminen ja uhanalaisen rakennushistorian perint\u00f6kohteen rakentaminen voivat olla vihre\u00e4\u00e4 politiikkaa.<\/p>\n

Vain Suomessa kaikkitiet\u00e4v\u00e4\u00e4 besserwisserismi\u00e4 markkinoidaan kansanomaisuutena. Erilaisuutta hylkiv\u00e4 kansallinen ahdaskatseisuus muuttuu vihreiden sanomana avarakatseiseksi maailmanparantamiseksi.<\/p>\n

1980-luvun lopulla vastik\u00e4\u00e4n perustetun Vihre\u00e4n Liiton ja Suomen Keskustan vihreyden eroja ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 saattoi etsi\u00e4 elinkeinovihreydest\u00e4, el\u00e4m\u00e4ntapavihreydest\u00e4 ja el\u00e4mysvihreydest\u00e4.<\/p>\n

Keskusta edusti elinkeinovihreytt\u00e4. Vihre\u00e4t ilmensiv\u00e4t el\u00e4mysvihreytt\u00e4. Kumpikin liike juonsi el\u00e4m\u00e4ntapavihreytens\u00e4 omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan. Ne eiv\u00e4t olleet verrokkipuolueita.<\/p>\n

Keskustan henkinen koti oli maaseudun el\u00e4m\u00e4ntavassa, vihreiden koti oli kaupunkien interi\u00f6\u00f6riss\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 keskustalaiset puhuivat luonnonvaroista, vihre\u00e4t puhuivat ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Keskustalaista vihreytt\u00e4 pidettiin katoavana kansanperinteen\u00e4. Ainoa kilpailija oli SMP. Vihre\u00e4t koostuivat taistolaisista, liberaaleista ja maailmanlopun lietsojista. Kilpailijan oli SDP:n ymp\u00e4rist\u00f6tietoinen sirpale.<\/p>\n

Nyt <\/span>Suomen Keskusta ja Vihre\u00e4 Liitto ovat toisensa haastavia, mutta vihreyden suurista yhteiskuntia ja elinkeinoja muokkaavista valinnoista ja vaihtoehdoista vaikenevia verrokkipuolueita.<\/p>\n

Puolueet haastavat toistensa ihmis- ja maailmankuvat. Ne haastavat toistensa tavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja rakentaa vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Mik\u00e4 on 1970-luvun malliin 2010-luvun \u201dVihre\u00e4mp\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan\u201d ohjelma?<\/p>\n

Tuotanto- ja kulutusvihreys kuuluvat kummatkin uuden ajan kiertotalouteen. Kiertotalous puolestaan tarkoittaa elinkeino- ja yhdyskuntapoliittisia valintoja. Biotalous on suuri yhteiskuntapoliittinen valinta.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Keskustan vihreys on laajentunut kolmessa vuosikymmeness\u00e4. Vihreydess\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4de jaottelu elinkeino-, el\u00e4m\u00e4ntapa- tai el\u00e4mysvihreys. Keskusta on niiden kokoelma. Muutos on suuri.<\/p>\n

Miten Vihre\u00e4 Liiton vihreys on laajentunut tai syventynyt? Onko se k\u00e4pertynyt urbaaniksi ja kapeakatseiseksi puistikko- ja parvekevihreydeksi? Onko Vihre\u00e4n Liiton vihreys kupla?<\/p>\n

Kysymyksi\u00e4 <\/span>on paljon. Vastauksia voi saada vain keskustelemalla. Vihreyden verrokkipuolueiden on haastettava toisensa riitt\u00e4v\u00e4n suurilla kysymyksenasetteluilla ja asioilla.<\/p>\n

Keskustapuolue k\u00e4vi 1984 eduskuntavaalit teemalla: Vihre\u00e4 liitto el\u00e4m\u00e4n puolesta \u2013\u00a0ota vastuu huomisesta.<\/p>\n

Onko Suomen Keskustalla 2016 kanttia haastaa ja kampanjoida samalla teemalla? Asia on ajankohtainen.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dUraani halkeaa ja tuottaa lamppuun valkeaa mutta mill\u00e4\u00e4n muilla mailla kuin Suomella se ei oo riski\u00e4 vailla\u201d, Eppu Normaali lauloi muutama vuosikymmen sitten. Eppu Normaalin laulun sanat opettavat kyseenalaistamaan. Se ei viel\u00e4 yll\u00e4 samaan aivan sarjaan kuin Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lahtisen lausahdus tilastoherroista, jotka ly\u00f6v\u00e4t sellaiset r\u00e4tingit p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 todistavat aidon n\u00e4l\u00e4n tunteen harhaksi.\u00a0\u00a0 Sanat […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[3],"class_list":["post-61","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit","tag-vihreat"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"5.10.2016 9.19","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/61\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=61"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":60,"date":"2016-07-30T07:00:00","date_gmt":"2016-07-30T04:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=60"},"modified":"2016-07-27T14:49:16","modified_gmt":"2016-07-27T11:49:16","slug":"peukuta-ja-paukuta-kansanvalta-pelottaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/peukuta-ja-paukuta-kansanvalta-pelottaa\/","title":{"rendered":"Peukuta ja paukuta -kansanvalta pelottaa"},"content":{"rendered":"

Politiikan toimijat ja arvioitsijat eiv\u00e4t vaikuta pit\u00e4v\u00e4n ongelmana kapeutunutta k\u00e4sityst\u00e4 puolueista ja niiden teht\u00e4vist\u00e4. Kun ei ole ongelmaa, ei tarvitse etsi\u00e4 ratkaisua puolueen ja sen teht\u00e4vien laventamiseen.<\/p>\n

Edustukselliselle kansanvallalle on puolestapuhujia. Puolueiden puolustajia on v\u00e4hemm\u00e4n. Mutta miten edustuksellinen kansanvalta toimisi ilman puolueita?<\/p>\n

\u00c4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n <\/span>kannustaa yh\u00e4 useammin tyytym\u00e4tt\u00f6myys, \u00e4\u00e4nest\u00e4minen jotakin vastaan. Moni kokee vastaan \u00e4\u00e4nest\u00e4misen ainoaksi poliittisen vaikuttamisensa tavaksi.<\/p>\n

Selitykseksi tarjottavat protesti ja populismi ovat vain osatotuus \u201dtoisenlaisessa\u201d \u00e4\u00e4nest\u00e4misess\u00e4 ja vaikuttamisessa. Tosin se selitys on helppo, turvallinen ja ohimenev\u00e4. Se on kuitenkin seuraus, ei syy.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4 rouhaista syvemm\u00e4lt\u00e4 yhteiskuntaa ja edustuksellista kansanvaltaa. Kansalaisten \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttavat eri asioista niputettu tyytym\u00e4tt\u00f6myyskimppu ja hetkellinen \u201dt\u00e4ss\u00e4 ja nyt\u201d \u00e4\u00e4nestysraivo.<\/p>\n

Suuret <\/span>puolueet k\u00e4viv\u00e4t taistoon protestia ja populismia vastaan valtion- ja asianhoitajuudella. Mukana oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ripaus asiantuntijuutta, joka tietoisesti tai tiedostamatta rakensi eliitti vastaan kansa -asetelmaa.<\/p>\n

Valtionhoitajuutta korostavissa puolueissa on toimittu hyvin samankaltaisin tavoin. Puoluetta ei ole koettu edell\u00e4 kulkevaksi tiet\u00e4 avaavaksi auraksi, vaan per\u00e4ss\u00e4 vedett\u00e4v\u00e4ksi tiet\u00e4 tasoittavaksi lanaksi.<\/p>\n

Valintaa perustellaan aikakauden kiihkeydell\u00e4 ja ajan v\u00e4hyydell\u00e4, ja juuri ne antavat prosessille askelmerkit.\u00a0\u00a0<\/p>\n

1) Asiantuntijat avaavat keskustelun, 2) keskener\u00e4isist\u00e4 asioista ei puhuta, 3) ratkaisu on kokoava kompromissi, 4) valinta tehd\u00e4\u00e4n hylk\u00e4\u00e4 tai hyv\u00e4ksy -asetelmalla ja 5) arvostelu leimataan j\u00e4lkik\u00e4teiseksi oman veneen keikuttamiseksi.<\/p>\n

Tuntuuko tutulta? Miss\u00e4 vaiheessa puolueihmisille tai kansalaisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa ja sitoutua?<\/p>\n

Vaikuttaminen voi muuttua hylk\u00e4\u00e4 tai hyv\u00e4ksy -valinnaksi, peukuta- ja paukuta -kansanvallaksi.<\/p>\n

Julkisuus <\/span>seuraa politiikkaa institutionaalisena vallank\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, yh\u00e4 useammin henkil\u00f6iden v\u00e4lisen\u00e4 ahtaana valtapelin\u00e4 ja jonkinlaisena tosi-tv:n poliittisena korvikkeena.<\/p>\n

Politiikkaa peilataan julkisuuden eik\u00e4 yhteiskunnan muutoksia vasten. Kiireen pit\u00e4isi v\u00e4het\u00e4, kun muistaa julkisuudessa muutoksia mitattavan tunneissa, kansalaisten mieliss\u00e4 ja yhteiskunnassa vuosikymmeniss\u00e4.<\/p>\n

Vastaavalla tavalla kuin poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t niputtavat ratkaisut yhteen valintaan ja hetkeen, kansalaiset niputtavat tyytym\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 aiheet ja hetken.\u00a0<\/p>\n

Vastaan <\/span>\u00e4\u00e4nest\u00e4misen voima ohjaa puolueita sopeuttamaan viestins\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4ksi. Se ei ole paha, sill\u00e4 yhteiskunnallisen ja poliittisen paineen kanavointi ja purku ovat arvokasta puoluety\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Paha on se, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n jotakin vastaan \u00e4\u00e4nest\u00e4minen vain harvoin muuttuu jonkin puolesta toimimiseksi. Murtavat voimat eiv\u00e4t muutu rakentaviksi voimiksi.<\/p>\n

Puolueet ovat aiemminkin luoneet vastakkainasetteluita ajan ongelmien osoittamiseksi ja tarpeellisuutensa korostamiseksi. On annettu syy toiminnalle jonkin puolesta, tarjottu n\u00e4kemyst\u00e4 ja parempaa tulevaisuutta.<\/p>\n

Puolueiden elinehto on jonkin puolesta toimiminen \u2013 ja viel\u00e4 yhdess\u00e4.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Politiikan toimijat ja arvioitsijat eiv\u00e4t vaikuta pit\u00e4v\u00e4n ongelmana kapeutunutta k\u00e4sityst\u00e4 puolueista ja niiden teht\u00e4vist\u00e4. Kun ei ole ongelmaa, ei tarvitse etsi\u00e4 ratkaisua puolueen ja sen teht\u00e4vien laventamiseen. Edustukselliselle kansanvallalle on puolestapuhujia. Puolueiden puolustajia on v\u00e4hemm\u00e4n. Mutta miten edustuksellinen kansanvalta toimisi ilman puolueita? \u00c4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n kannustaa yh\u00e4 useammin tyytym\u00e4tt\u00f6myys, \u00e4\u00e4nest\u00e4minen jotakin vastaan. Moni kokee vastaan \u00e4\u00e4nest\u00e4misen ainoaksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"30.7.2016 7.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":59,"date":"2016-07-20T09:40:23","date_gmt":"2016-07-20T06:40:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=59"},"modified":"2016-07-20T09:56:58","modified_gmt":"2016-07-20T06:56:58","slug":"herrat-haukuttiin-ja-ponnet-hyvaksyttiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/herrat-haukuttiin-ja-ponnet-hyvaksyttiin\/","title":{"rendered":"Herrat haukuttiin ja ponnet hyv\u00e4ksyttiin"},"content":{"rendered":"

Keskustalaisista <\/span>vaikuttajien puheista on paljon tarinoita. Nimet ovat voineet vaihtua, henkil\u00f6t ja asiat ehtineet himmenty\u00e4.<\/p>\n

Keskustapuolueen johto arvioi omien lehtien p\u00e4\u00e4toimittajille vaalitappion syit\u00e4 1970-luvulla. ”Viesti ei mennyt perille”, totesi Johannes Virolainen<\/strong>.<\/p>\n

Kainuun Sanomien p\u00e4\u00e4toimittaja Otso Kukkonen<\/strong> vastasi ytimekk\u00e4\u00e4sti: ”Mik\u00e4 viesti?”<\/p>\n

Viestill\u00e4\u00e4n <\/span>puolue ottaa aloitteen ja luo kuvan poliittisesta todellisuudesta. Viestin kuulumattomuuden ensisijainen syy saattaa olla siin\u00e4, ett\u00e4 johto ei ole alun perin kuullut viesti\u00e4.<\/p>\n

1980-luvun alussa pohjoiskarjalaisella Arvi Kinnarisella<\/strong> oli viesti puolueen puheenjohtajalle: ”Jos et ala kuunnella kent\u00e4n tuntoja, niin lenn\u00e4t pois kuin lepp\u00e4keih\u00e4s.”<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4\u00e4n on j\u00e4\u00e4nyt my\u00f6s pohjoispohjalaisen Eino Tolosen <\/strong>puoluevaltuuskunnassa esitt\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys puolueen linjasta: ”Se on kuin juosten kustu.”<\/p>\n

Samaan sarjaan menee toteamus onnistuneesta kokouksesta: ”Herrat haukuttiin, ja ponnet hyv\u00e4ksyttiin”.<\/p>\n

Puheet <\/span>voivat ensisilm\u00e4yksell\u00e4 osoittaa puolueen heikkoutta, mutta osoittautua avara- ja kauaskatseisesti tarkastellen vahvuuksiksi.<\/p>\n

Tarinat kerrotaan ylpeydell\u00e4, puolueen luonnekuvauksina. Puheiden kansanomaisuus, herroja kunnioittamaton asenne ja sanomisen mahti ryhdistiv\u00e4t ja lavensivat puoluetta.<\/p>\n

Muistelut kertovat, miten puolueessa hyv\u00e4ksyttiin erilaisten totuuksien samanaikaisuus. Filosofiselta vaikuttava toteamus kuvaa itse asiassa keskustalaisen puolue-el\u00e4m\u00e4n toimivimpia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Maailmakuva ja politiikan t\u00e4rkeysj\u00e4rjestys yhdist\u00e4v\u00e4t. Puoluetta m\u00e4\u00e4riteltiin v\u00e4lj\u00e4sti ”samalla tavalla ajattelevien ihmisten yhteis\u00f6ksi”. Se ei tarkoittanut samaa mielt\u00e4 olemista.<\/p>\n

Luonnonolosuhteiltaan <\/span>vaihtelevassa ja erilaisten maakuntien Suomessa on luontevaa, ett\u00e4 puolueella on poliittisiin ratkaisuihin erilaisiin totuuksiin pohjaavia vaihtoehtoja.<\/p>\n

Valtiohoitaja ajaa k\u00f6yh\u00e4n asiaa kunnostamalla valtion taloutta, kansanliike korostaa valtion velvollisuutta tukea v\u00e4h\u00e4osaisia. Asioissa on luova poliittinen j\u00e4nnite.<\/p>\n

Puoluev\u00e4en kannattaa kysy\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, kokeeko se heikkoudeksi, jos joku \u00e4\u00e4neen tulkitsee puolueen linjan juosten kusaistuksi tai arvioi puheenjohtajan unohtaneen kent\u00e4n tunnelmat?<\/p>\n

Enemm\u00e4n heikottaa, jos joku ei kovaan \u00e4\u00e4nen arvioitaan kerro.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskustalaisista vaikuttajien puheista on paljon tarinoita. Nimet ovat voineet vaihtua, henkil\u00f6t ja asiat ehtineet himmenty\u00e4. Keskustapuolueen johto arvioi omien lehtien p\u00e4\u00e4toimittajille vaalitappion syit\u00e4 1970-luvulla. ”Viesti ei mennyt perille”, totesi Johannes Virolainen. Kainuun Sanomien p\u00e4\u00e4toimittaja Otso Kukkonen vastasi ytimekk\u00e4\u00e4sti: ”Mik\u00e4 viesti?” Viestill\u00e4\u00e4n puolue ottaa aloitteen ja luo kuvan poliittisesta todellisuudesta. Viestin kuulumattomuuden ensisijainen syy saattaa olla […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-59","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"20.7.2016 9.40","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":58,"date":"2016-06-10T07:00:00","date_gmt":"2016-06-10T04:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=58"},"modified":"2016-06-07T13:45:29","modified_gmt":"2016-06-07T10:45:29","slug":"keskusta-ja-keskiluokka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/keskusta-ja-keskiluokka\/","title":{"rendered":"Keskusta ja keskiluokka"},"content":{"rendered":"

Keskiluokka ei politiikassa keskusteluta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Jo 1940- ja 1950-luvuilla kokoomuksella ja SDP:ll\u00e4 olivat \u201dkeskiluokkatoimikunnat\u201d, jotka tavoittelivat kaupungistunutta palkkaty\u00f6n yhteiskuntaa.<\/p>\n

Maalaisliitossa askaroitiin omaa vaihtoehtoa. Pamfletti Maaseutuhenkinen el\u00e4m\u00e4nkatsomus<\/em> on 1940-luvun keskustalainen ehdotus keskiluokan rakentamiseksi. Harvoin kirja sellaiseksi miellet\u00e4\u00e4n, mutta sit\u00e4 se on.<\/p>\n

Maalaisliitossa katsottiin kauaksi ja luotiin n\u00e4kemyksellist\u00e4 politiikkaa. Puolueen arvo ymm\u00e4rrettiin. Se oli vaikuttamisen, viestin viennin ja kansan kokoamisen t\u00e4rkein ty\u00f6v\u00e4line. Osattiin puhua politiikkaa.<\/p>\n

Kansakunnan suuret kysymykset piti n\u00e4hd\u00e4 \u201dlaajempaa taustaa, koko yhteiskunnan yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 vasten\u201d.<\/p>\n

Johannes Virolainen<\/span> linjasi t\u00e4ss\u00e4 1949 kirjoitetussa pamfletissa kansanvallalle edellisen\u00e4 vuosikymmenen\u00e4 aiheutuneita ongelmia: \u201dRaja-, kieli- ja rotukysymykset myrkyttiv\u00e4t poliittisen ilmapiirin.\u201d<\/p>\n

Kansanvaltaan sis\u00e4ltyi moraalinen velvollisuus ottaa selkoa yhteiskunnan oloista, \u201dsill\u00e4 poliittisesti valistumattomat yksil\u00f6t eiv\u00e4t voi pit\u00e4\u00e4 pystyss\u00e4 kansanvaltaa, demokratiaa\u201d.<\/p>\n

Menneisyytt\u00e4 ei pit\u00e4nyt \u201dhyv\u00e4ksy\u00e4 varauksetta taikka hylj\u00e4t\u00e4 sit\u00e4 kokonaisuudessaan, vaan oli luotava tapojen ja katsantokantojen uusi yhdistelm\u00e4\u201d. Se ei ollut vain puhetta, yhdistelmi\u00e4 etsittiin.<\/p>\n

\u201dJos teollisuuden tuotannon teho onkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ihmiskunnan hyvinvoinnille ja olemassaololle, on tulevaisuudessa paljon t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 koko yhteiskunnan s\u00e4ilymiselle, miten suuren tyydytyksen el\u00e4m\u00e4 voi suoda ty\u00f6miehelle.\u201d<\/p>\n

Maaseutuhenkisen el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen <\/span>linjauksessa oli uudistusmielinen pienyritt\u00e4jyytt\u00e4 ja -yhteis\u00f6j\u00e4 rakentava henki.\u00a0<\/p>\n

Pientilat olivat keinoa vahvistaa kansan \u201dkestokyky\u00e4 poliittisia j\u00e4rkytyksi\u00e4 vastaan\u201d. Rinnalle tarvittiin sivuansiomahdollisuuksia. Yritt\u00e4j\u00e4 ja ty\u00f6mies -yhdistelm\u00e4 piti tehd\u00e4 luontevaksi.\u00a0<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00f6ille ty\u00f6panoksen mukaan annettavalla osuudella yrityksen voitosta lis\u00e4tt\u00e4isiin \u201dty\u00f6ntekij\u00e4n kiintymyst\u00e4 yrityksen ty\u00f6h\u00f6n ja vahvistetaan sosiaalista turvallisuutta\u201d.<\/p>\n

Taloudellista kansanvaltaa oli tasavertaisten l\u00e4ht\u00f6kohtien turvaaminen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n aloittamiselle. Tarvittiin tulojen ja omaisuuden jakamista. Valtion piti \u201dolla voimakas, mutta ei monipuuhainen\u201d.<\/p>\n

Maaseudulla piti olla sija vapaalle tutkimukselle ja uranuurtavalle, rohkealle yritteli\u00e4isyydelle. Teknologinen kehitys antoi mahdollisuuden, kun ihminen \u201dkotonaankin voi pysytell\u00e4 maailman menon tasalla\u201d.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n ajan<\/span> keskiluokka-keskustelua, kuten usein my\u00f6s muuta poliittista keskustelua, s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 lyhytj\u00e4nteinen ekonomistinen eetos. N\u00e4in k\u00e4y helposti my\u00f6s keskustassa.<\/p>\n

Keskustelu keskiluokasta voisi olla n\u00e4kemyksellist\u00e4, yhteiskunnan muutoksen suuntaa sek\u00e4 uudenlaista el\u00e4m\u00e4n- ja ty\u00f6ntapaa hahmottavaa ohjelmaty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 tarpeesta tarkastellen Maaseutuhenkisen el\u00e4m\u00e4nkatsomuksen <\/em>pit\u00e4isi kuulua oppina \u2013 kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s ojennuksena \u2013 keskustan johdon kes\u00e4lukemistoon.<\/p>\n

Se opettaa yhteiskunnallista ja poliittista ajattelua; ei menneisyyden vaan tulevaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiluokka ei politiikassa keskusteluta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Jo 1940- ja 1950-luvuilla kokoomuksella ja SDP:ll\u00e4 olivat \u201dkeskiluokkatoimikunnat\u201d, jotka tavoittelivat kaupungistunutta palkkaty\u00f6n yhteiskuntaa. Maalaisliitossa askaroitiin omaa vaihtoehtoa. Pamfletti Maaseutuhenkinen el\u00e4m\u00e4nkatsomus on 1940-luvun keskustalainen ehdotus keskiluokan rakentamiseksi. Harvoin kirja sellaiseksi miellet\u00e4\u00e4n, mutta sit\u00e4 se on. Maalaisliitossa katsottiin kauaksi ja luotiin n\u00e4kemyksellist\u00e4 politiikkaa. Puolueen arvo ymm\u00e4rrettiin. Se oli vaikuttamisen, viestin […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-58","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"10.6.2016 7.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/58\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=58"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=58"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":57,"date":"2016-04-18T12:04:23","date_gmt":"2016-04-18T09:04:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=57"},"modified":"2016-04-18T12:10:54","modified_gmt":"2016-04-18T09:10:54","slug":"toimintaa-vai-roimintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/toimintaa-vai-roimintaa\/","title":{"rendered":"Toimintaa vai roimintaa?"},"content":{"rendered":"

Poliittisen keskustelun laidat, erityisesti arvo\u00adkon\u00adser\u00adva\u00adtiivit ja arvo\u00adli\u00adbe\u00adraalit sek\u00e4 vasemmisto ja oikeisto ohjaavat yhteiskunnallista keskusteluamme.<\/p>\n

Puolet kansasta on kyll\u00e4stynyt provosoiviin vastakkainasetteluihin, jotka eiv\u00e4t usein ole yhteiskunnallisesti ja poliittisesti edes olennaisimpia.<\/p>\n

Poliittiseen keskustaan lukeutuvat vet\u00e4ytyv\u00e4t herkimmin yhteiskunnallisesta keskustelusta, kerrotaan ajatuspaja e2:n selvityksess\u00e4.<\/p>\n

Miksi maltilliset voimat haluavat v\u00e4isty\u00e4 keskustelusta? Onko syy k\u00e4rjekk\u00e4iss\u00e4 aatteellisissa arvoissa vai poliittisten mielipiteiden ilmaisutavoissa \u2013 toiminnassa ja roiminnassa?<\/p>\n

Viel\u00e4 <\/span>vuosikymmen sitten, 2006, Sauli Niinist\u00f6<\/strong> kampanjoi teemoilla \u201dTy\u00f6v\u00e4en presidentti\u201d ja \u201dVastakkainasettelun aika on ohi\u201d.<\/p>\n

Kansallinen eheys ja yhteiskunnallinen konsensus ovat kansakunnan historiallisia \u2013 suuren suomalaisuuden \u2013 sankaritarinoita. Yhten\u00e4isyys on ollut arvo.<\/p>\n

Blokkirajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys oli iso poliittinen tavoite, kunnes\u2026 Niin, mit\u00e4 tapahtui?<\/p>\n

Politiikan toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muuttui. Yhdysvaltojen ja Euroopan taloudet sakkasivat. EU kriisiytyi. Ven\u00e4j\u00e4n ja Georgian sota alkoi. Arabikev\u00e4t johti sis\u00e4llissotiin \u2013 ja oman aikamme kansainvaelluksiin.<\/p>\n

K\u00e4rjistyneet kansainv\u00e4liset asetelmat jakavat poliittista kentt\u00e4\u00e4mme. Sis\u00e4poliittisessa retoriikassa puhutaan enemm\u00e4n menneen ajan alitajunnalla kuin nykytodellisuuden vastakkainasetteluilla.<\/p>\n

\n

Tapa k\u00e4yd\u00e4 keskustelua on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin mielipiteet.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Tapa <\/span>k\u00e4yd\u00e4 keskustelua on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin mielipiteet. Keskustalle se on haaste.<\/p>\n

\u201dSe kolmas\u201d joutuu politiikassa raivaamaan uutta, esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaihtoehdon. Se voi jakaa, mutta tapa ty\u00f6st\u00e4\u00e4 sit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u201dSe kolmas\u201d ei synny vain p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, vaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on jo p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen toimeenpanoa \u2013 mustavalkoisen ja jakavan ei tai kyll\u00e4 -valinnan v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Jos puolueet \u2013 ja eritoten Keskusta \u2013 eiv\u00e4t pysty organisoimaan kansalaiskeskustelua ja vuorovaikutusta, poliittinen asetelma rakentuu jonkun muun ehdoilla. Se joku muu on usein media.<\/p>\n

Julkisuuden logiikka poikkeaa politiikan logiikasta. Media seuraa enemm\u00e4n poliittisia erimielisyyksi\u00e4 ja heikkouksia kuin linjaeroja ja vahvuuksia.<\/p>\n

Hyv\u00e4t uutiset \u2013 yhteisymm\u00e4rrys\u00a0\u2013 ei myy. Huonot uutiset \u2013 vastakkainasettelu \u2013 myy. Yhdist\u00e4vien tekij\u00f6iden sijasta etsit\u00e4\u00e4n erottavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Suomalainen <\/span>media julisti aikanaan teht\u00e4v\u00e4kseen erojen tekemisen puolueiden v\u00e4lill\u00e4. Se on onnistunut, tavallaan. Ainakaan yksimielisyytt\u00e4 ei korosteta.<\/p>\n

Kun puolueiden yhteys kansalaisiin heikkeni ja teknologia kehittyi, media halusi ottaa puolueiden paikan vuorovaikutuskanavana. Perusteluna oli sananvapaus, mutta ei sananvastuu.<\/p>\n

Media halusi politiikan tekij\u00e4ksi, mutta ei politiikasta vastuulliseksi. Politiikka oli jo viihteellistetty, nyt se my\u00f6s kaupallistettiin. Media tarjosi laukaisualustan, ase ja ammukset piti tuoda itse.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4toimittajat ovat hakeneet toiminnalleen oikeutusta some-vertailusta. \u201dEritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkip\u00e4iv\u00e4istyneet\u201d.<\/p>\n

Samat soimaavat sanat istuisivat monen p\u00e4\u00e4toimittajan omiin medioihin.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poliittisen keskustelun laidat, erityisesti arvo\u00adkon\u00adser\u00adva\u00adtiivit ja arvo\u00adli\u00adbe\u00adraalit sek\u00e4 vasemmisto ja oikeisto ohjaavat yhteiskunnallista keskusteluamme. Puolet kansasta on kyll\u00e4stynyt provosoiviin vastakkainasetteluihin, jotka eiv\u00e4t usein ole yhteiskunnallisesti ja poliittisesti edes olennaisimpia. Poliittiseen keskustaan lukeutuvat vet\u00e4ytyv\u00e4t herkimmin yhteiskunnallisesta keskustelusta, kerrotaan ajatuspaja e2:n selvityksess\u00e4. Miksi maltilliset voimat haluavat v\u00e4isty\u00e4 keskustelusta? Onko syy k\u00e4rjekk\u00e4iss\u00e4 aatteellisissa arvoissa vai poliittisten mielipiteiden ilmaisutavoissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.4.2016 12.04","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":56,"date":"2016-03-17T13:55:20","date_gmt":"2016-03-17T11:55:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=56"},"modified":"2016-03-17T13:58:41","modified_gmt":"2016-03-17T11:58:41","slug":"henkivakuutus-ja-tuntosarvi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/henkivakuutus-ja-tuntosarvi\/","title":{"rendered":"Henkivakuutus ja tuntosarvi"},"content":{"rendered":"

\u201dPuoluetoiminta ei miss\u00e4\u00e4n maailmassa ole ollut vilkasta ja tehokasta, jos se on rajoittunut vain vaaliasiain hoitoon\u201d, Maalaisliiton puheenjohtaja V. J. Sukselainen<\/strong> kirjoitti 1944.<\/p>\n

Sen totuuden pohjalta on rakennettu Maalaisliiton, Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan luonnetta ja toimintaa.<\/p>\n

Toiminta on ollut Keskustan henkivakuutus. Ilman jatkuvaa toimintaa j\u00e4rjest\u00f6 r\u00e4mettyy nopeasti. Sen j\u00e4lkeen toiminnan k\u00e4yntiin uudelleenpolkaisu on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Kentt\u00e4ty\u00f6 pit\u00e4\u00e4 vire\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\u201dKentt\u00e4 k\u00e4y kuumana\u201d, on tuttu hokema. Kun se viesti tulee puoluetoimistoon, pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 kent\u00e4lle kuulostelemaan tunnelmia ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteita.<\/p>\n

Puolueen <\/span>poliittiset ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat kent\u00e4n tuntojen tulkkeja puoluejohdon suuntaan, mutta my\u00f6s puoluejohdon p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tulkitsijoita kent\u00e4n suuntaan. Luottamus pit\u00e4\u00e4 ansaita kummallakin suunnalla.<\/p>\n

Pitkin ja poikin maata luuhatessa, mennen ja tullen haukuttaessa oppii tuntemaan kansan ajatukset \u2013 ja arvostamaan puolueen erinomaista toimintaa.<\/p>\n

Luottamuksen ansaitsemiseksi tarvitaan keskustelutilaisuuksia. Siin\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 Keskusta on ollut paras. Kynnys uusien ihmisten mukaantulolle on ollut matala. Uudet ihmiset tuovat uusia ajatuksia, ovat tuntosarvi.<\/p>\n

Puolueen perinne velvoittaa. Kent\u00e4n kuuntelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ei vain p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 aiheutuneen pahan olon purkamiseksi, vaan uuden aloitteen ottamiseksi ja asetelman rakentamiseksi.<\/p>\n

Ainakin aiemmin tilaisuuksissa herrat haukuttiin ja ponnet hyv\u00e4ksyttiin. Katsottiin eteenp\u00e4in ja sitouduttiin.<\/p>\n

Keskustassa <\/span>aloitteen ottaminen ja asetelma rakentaminen syntyy erilaisten mielipiteiden tunnistamisesta, poliittisesta j\u00e4nnitteest\u00e4 nykyhetken ja tulevaisuuden v\u00e4lill\u00e4. Se j\u00e4nnite pit\u00e4\u00e4 puolueen herkk\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Keskustan luonnetta ja poliittista kulttuuria tuntemattomat eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4, ett\u00e4 puolueen vahvuus on jatkuvassa keskustelussa. Siihen kuuluu \u2013 ja pit\u00e4\u00e4 kuulua johdon ja tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten arvostelu.<\/p>\n

Puolue keskustelee ja el\u00e4\u00e4 vaalien v\u00e4lill\u00e4kin. Vuorovaikutuskanavan pit\u00e4\u00e4 olla kunnossa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6sten arvostelu ei ole ep\u00e4luottamuksen, vaan luottamuksen osoitus. Se vie enemm\u00e4n eteenp\u00e4in kuin taaksep\u00e4in.<\/p>\n

Ent\u00e4 <\/span>jos Keskusta menett\u00e4\u00e4 luonteensa?<\/p>\n

Keskustassa on 2000-luvulla aivan liian usein nivelletty yhteen hiljaisuus ja puoluejohdon tukeminen: \u201dNyt pit\u00e4\u00e4 olla hiljaa, puoluejohtoa on tuettava eik\u00e4 horjutettava.\u201d\u00a0<\/p>\n

Oppi p\u00e4tee monessa puolueessa, mutta ei Keskustassa.<\/p>\n

Vet\u00e4ytyv\u00e4 puoluesihteeri Timo Laaninen<\/strong> on patistellut uutta sukupolvea ottamaan vastuun puoluety\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Provosoivasti <\/span>voi kysy\u00e4, kuinka hyvin 2000-luvun sukupolvi tuntee keskustalaisen puoluety\u00f6n periaatteet.<\/p>\n

Kuinka moni mielt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksyy Keskustan enemm\u00e4n vaaliorganisaationa kuin puolueena?\u00a0<\/p>\n

Nuorkeskustalaisilta odottaisi avauksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4 \u2013 kuten my\u00f6s puoluesihteeriehdokkailta \u2013 millainen puolue Keskusta on 2020-luvulla ja millaiset periaatteet ohjaavat puoluety\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dPuoluetoiminta ei miss\u00e4\u00e4n maailmassa ole ollut vilkasta ja tehokasta, jos se on rajoittunut vain vaaliasiain hoitoon\u201d, Maalaisliiton puheenjohtaja V. J. Sukselainen kirjoitti 1944. Sen totuuden pohjalta on rakennettu Maalaisliiton, Keskustapuolueen ja Suomen Keskustan luonnetta ja toimintaa. Toiminta on ollut Keskustan henkivakuutus. Ilman jatkuvaa toimintaa j\u00e4rjest\u00f6 r\u00e4mettyy nopeasti. Sen j\u00e4lkeen toiminnan k\u00e4yntiin uudelleenpolkaisu on ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Kentt\u00e4ty\u00f6 […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-56","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.3.2016 13.55","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":55,"date":"2016-01-28T15:40:54","date_gmt":"2016-01-28T13:40:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=55"},"modified":"2016-01-28T15:46:52","modified_gmt":"2016-01-28T13:46:52","slug":"vuoropuhelua-ja-yksinpuhelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/vuoropuhelua-ja-yksinpuhelua\/","title":{"rendered":"Vuoropuhelua ja yksinpuhelua"},"content":{"rendered":"

Puhumaton puhe ja tekem\u00e4t\u00f6n ty\u00f6 j\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ja jakavat politiikassa yht\u00e4 paljon kuin tehty ty\u00f6 ja puhuttu puhe. T\u00e4m\u00e4 oppi pit\u00e4isi muistaa puoluetoiminnassa, varsinkin kansanliike Keskustassa.<\/p>\n

Se on my\u00f6s n\u00e4k\u00f6kulma, josta voi rakentavasti arvioida Paavo V\u00e4yrysen<\/strong> Eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in pit\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 -kirjan viesti\u00e4 Keskustan (j\u00e4rjest\u00f6)toiminnalle ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle.<\/p>\n

Puhumatonta puhetta ja aukipuhuttavia asioita on politiikassa paljon. Paljon on my\u00f6s tiedonjanoisia ja vaikutushaluisia kansalaisia.<\/p>\n

Ty\u00f6markkinaratkaisut<\/span>, pakolaistulva, terrori-iskut ja turvallisuuskysymykset askarruttavat suomalaisia, rikkovat yhteenkuuluvuutta ja luovat vastakkainasetteluita. Ratkaisuehdotukset k\u00e4rkev\u00f6ityv\u00e4t.<\/p>\n

Polttopullot ja katupartiot oirehtivat luottamuksen horjumisesta julkiseen hallintoomme \u2013 ja siten my\u00f6s edustukselliseen kansanvaltaamme.<\/p>\n

Kansanvalta vaatii p\u00e4ivityst\u00e4, kuten my\u00f6s edustuksellisen kansanvallan t\u00e4rkeimm\u00e4t ty\u00f6v\u00e4lineet \u2013 puolueet.<\/p>\n

Mit\u00e4 <\/span>monet yksioikoisen tuomitsevat mielipiteet ja vallan ottaminen omiin k\u00e4siin kertovat luottamuksesta puolueisiin vuoropuhelun areenoina ja kansanvallan kanavina?<\/p>\n

2015 Keskustassa kysyttiin, ketk\u00e4 ottavat vastuuta puolueesta johtajien ollessa hallituksessa. Kysymys on ajankohtainen, mutta vaatii t\u00e4ydennyksen: Millainen on Keskustan p\u00e4ivitt\u00e4misest\u00e4 vastaavien puoluekuva?\u00a0 \u00a0\u00a0<\/p>\n

Alkiolaisittain voi kysy\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4ydymmek\u00f6 me kuin hyv\u00e4t ihmiset ja kunnon kansalaiset \u2013 sivistyneesti.<\/p>\n

\n

Keskustan sis\u00e4inen keskustelu ei ole oire ongelmista.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Sivistys <\/span>tarkoittaa halua omaksua tietoa, pohjustaa henkist\u00e4 kehittyneisyytt\u00e4 ja vahvistaa avarakatseisuutta.<\/p>\n

Keskustan toimintaa ohjaavina periaatteina ne tarkoittavat politiikan nojaamista valistuneeseen kansalaismielipiteen ja mahdollisuutta julkiseen j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Keskustalle ei riit\u00e4 toiminta mielipiteiden laukaisualustana ja tiedonjakoverkkona. Muutosta ei tehd\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ilmoitetuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin, \u201dherrojen r\u00e4tingein\u201d. Sivistysliikkeess\u00e4 korostuu vuorovaikutus.<\/p>\n

Tiedon jakaminen kansan ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kesken, puheenvuorot ja vuoropuhelu ovat puoluetoimintaa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Jos sellaista toimintaa ei ole, vire\u00e4 vuoropuhelu muuttuu synk\u00e4ksi yksinpuheluksi.<\/p>\n

Kansanvaltaisessa <\/span>sivistysliikkeess\u00e4 keskustelijat ovat tasa-arvoisia. Jokainen ihminen ja jokainen mielipide on yht\u00e4 arvokas.<\/p>\n

Yhteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on jo osa p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toimenpanoa, muutoksen tekoa arjessa ja luottamuksen rakentamista. Olennaista on yhteenkuuluvuuden vahvuus, ei tiedonkulun nopeus.<\/p>\n

Keskustan sis\u00e4inen keskustelu ei ole oire ongelmista.<\/p>\n

Mutta jos vuoropuhelu ei ole jatkuvaa, keskustelu vaikeutuu. Avartumisen sijasta puolue k\u00e4pertyy. Keskustelu saa yhteisen arvioinnin sijasta erillisen arvostelun s\u00e4vyn.\u00a0<\/p>\n

Millainen on 2020-luvun Keskusta \u2013 puolue, kansanliike ja sivistysliike? Kuka kantaa vastuuta puolueesta?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puhumaton puhe ja tekem\u00e4t\u00f6n ty\u00f6 j\u00e4yt\u00e4v\u00e4t ja jakavat politiikassa yht\u00e4 paljon kuin tehty ty\u00f6 ja puhuttu puhe. T\u00e4m\u00e4 oppi pit\u00e4isi muistaa puoluetoiminnassa, varsinkin kansanliike Keskustassa. Se on my\u00f6s n\u00e4k\u00f6kulma, josta voi rakentavasti arvioida Paavo V\u00e4yrysen Eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in pit\u00e4nyt k\u00e4yd\u00e4 -kirjan viesti\u00e4 Keskustan (j\u00e4rjest\u00f6)toiminnalle ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle. Puhumatonta puhetta ja aukipuhuttavia asioita on politiikassa paljon. Paljon […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"28.1.2016 15.40","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":54,"date":"2016-01-16T09:00:00","date_gmt":"2016-01-16T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/?p=54"},"modified":"2016-01-15T11:17:13","modified_gmt":"2016-01-15T09:17:13","slug":"taas-tarvitaan-kolmatta-tieta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/taas-tarvitaan-kolmatta-tieta\/","title":{"rendered":"Taas tarvitaan \u201dkolmatta tiet\u00e4\u201d"},"content":{"rendered":"

\u201dNykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka perustuu asetelmaan ty\u00f6nantajat \u2013 ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka osapuolet itse yritystoiminnassa ovat liian kaukana toisistaan, ei tee mahdolliseksi ainakaan toistaiseksi sellaisia tulopoliittisia ratkaisuja, jotka vastaavat kokonaistaloutemme asettamia edellytyksi\u00e4.\u201d<\/p>\n

Yll\u00e4 oleva on hyv\u00e4 kuvaus Suomen tilanteesta 2016. Se kuvastaa hyvin niit\u00e4 vastakkainasetteluita, joihin useat kansalaiset poliittiset valintansa perustavat.<\/p>\n

Kuinka hyvin vastakkainasettelu vastaa yhteiskunnallista ja poliittista todellisuutta?<\/p>\n

Keskustalaisessa <\/span>kansanliikkeess\u00e4 on aina tuskailtu yhteiskuntaa kapeasti tulkitsevia vastakkainasetteluita.<\/p>\n

Vastakkainasetteluita on rakennettu akseleille p\u00e4\u00e4oma vs. ty\u00f6, sosialismi vs. kapitalismi, oikeisto vs. vasemmisto, omistava luokka vs. ty\u00f6v\u00e4enluokka ja ty\u00f6nantaja vs. ty\u00f6ntekij\u00e4.<\/p>\n

Noihin teollistumisen k\u00e4rjist\u00e4miin asetelmiin olisi suomalaisen politiikan ja puoluekent\u00e4n pit\u00e4nyt rakentua.<\/p>\n

Teoria <\/span>ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sek\u00e4 aatteet ja todellisuus eiv\u00e4t kuitenkaan ole kohdanneet. Suomessa on ollut tilaa \u201dsille kolmannelle\u201d, mutta se on aina saanut perustella olemassaoloaan \u2013 erilaisuuttaan.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 osa poliittisen keskustan tarpeellisuutta on ollut kyky osoittaa, etteiv\u00e4t tarjotut vastakkainasettelut ole yht\u00e4 todellisuuden kanssa.<\/p>\n

Keskustan on pit\u00e4nyt esitt\u00e4\u00e4 yhteiskunnasta oma tulkintansa ja politiikasta oma sis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4. Ne ovat olleet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n \u2013 mutta ei viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 ehto puolueen olemassaolon oikeutukselle.\u00a0 \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 <\/span>juonteena puolueen menestystarinassa on kyky purkaa asetelmaa p\u00e4\u00e4oma vastaan ty\u00f6, ty\u00f6antajat vastaan ty\u00f6ntekij\u00e4t. Se on ollut Keskustalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aatteellisesti, poliittisesti ja strategisesti.<\/p>\n

On pit\u00e4nyt olla taitoa sovitella. On pit\u00e4nyt purkaa vastakkainasetteluita. On pit\u00e4nyt hakea \u201dkolmatta tiet\u00e4\u201d. On pit\u00e4nyt toimia sek\u00e4 kansanliikkeen\u00e4 ett\u00e4 puolueena. \u00a0<\/p>\n

2015 alkaneen hallitusvastuun aikana Keskustalta ei ole puuttunut tahtoa tavoitella edell\u00e4 kerrottua, mutta siin\u00e4 ei ole onnistuttu.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Asian \u00e4\u00e4nen sanominen on sivistysliikkeen periaatteiden mukaista \u201djulkista j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d, joka kannustaa itsekasvatukseen, rohkaisee vuoropuheluun, vahvistaa keskin\u00e4ist\u00e4 arvostusta ja lis\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvuutta.<\/p>\n

Monet kansalaiset tekev\u00e4t poliittiset valintansa akselilla ty\u00f6nantajat vastaan ty\u00f6ntekij\u00e4t ja ty\u00f6 vastaan p\u00e4\u00e4oma. My\u00f6s Keskusta, \u201dse kolmas\u201d sijoitetaan n\u00e4ille akseleille.<\/p>\n

Yhteiskuntasopimuksesta <\/span>tuli ty\u00f6markkinasopimus. Ty\u00f6markkinapolitiikan asenteet, arvot ja asetelmat alkoivat ohjata yhteiskuntapolitiikkaa.<\/p>\n

Keskustan tavoite oli p\u00e4invastainen. Ja kyll\u00e4 kansa sen my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4 \u2013 ja luottaa Keskustaan. P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4<\/strong> ja Keskusta ovat ne voimat, jotka traditionsa pohjalta ja velvoittamina voivat sovitella.<\/p>\n

\u201dSe kolmas\u201d on aatteellinen ja toiminnallinen valinta. Siihen kannattaa vaalia, ja siihen kannattaa perehty\u00e4.<\/p>\n

Historia toistaa itse\u00e4\u00e4n. Alun tilannearvio oli lainaus Johannes Virolaiselta<\/strong> vuodelta 1966, 50 vuoden takaa.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dNykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka perustuu asetelmaan ty\u00f6nantajat \u2013 ty\u00f6ntekij\u00e4t, jotka osapuolet itse yritystoiminnassa ovat liian kaukana toisistaan, ei tee mahdolliseksi ainakaan toistaiseksi sellaisia tulopoliittisia ratkaisuja, jotka vastaavat kokonaistaloutemme asettamia edellytyksi\u00e4.\u201d Yll\u00e4 oleva on hyv\u00e4 kuvaus Suomen tilanteesta 2016. Se kuvastaa hyvin niit\u00e4 vastakkainasetteluita, joihin useat kansalaiset poliittiset valintansa perustavat. Kuinka hyvin vastakkainasettelu vastaa yhteiskunnallista ja poliittista […]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":69,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-54","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"16.1.2016 9.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media\/69"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/pekka-perttula\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]