Tavoitteena iskukykyinen politiikanteko
”Otetaan fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä toisiimme. Emme ole yksin, vaan olemme joukolla toinen toisiamme tukemassa.” Näillä sanoilla korona viimeistään iski suomalaisten tajuntaan kevättalvella 2020.
Olemme eläneet pandemia-arkea nyt puoli vuotta, eikä loppua näy. Olemme oppineet uudenlaisia työn tekemisen ja yhteydenpidon tapoja, arvostamaan terveydenhuoltohenkilöstön ja siistijöiden työtä ja käyttämään etäpalveluita.
Moni meistä on oppinut tarjoamaan ja pyytämään apua. Luonnon vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja maaseutu asuinpaikkana ovat saavuttaneet uudenlaista arvostusta. Meistä tuli yhteisen kriisin myötä ”ME”.
Moni kuitenkin miettii huolestuneena, onko korona uusi normaali. Kuinka pysyviä nyt arjessa tehdyt muutokset ja arvostukset ovat?
Koronan suurin opetus on aikajänteen muutos ja epävarmuudensietokyky niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti.
Päätöksenteossa on varauduttava niin ennakoimattomiin kuin ennakoitavissa oleviin kysymyksiin, joita ovat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat luonnonmullistukset, pitkäkestoiset kuivat satokaudet, teknologian haavoittuvuudesta johtuvat kriisit sähkön- ja vedenjakelussa, tietoliikenneyhteyksissä ja niin edelleen.
Suomea on rakennettava jatkossa huoltovarmuus ja iskunkestävyys edellä.
Korona opetti meidät arvostamaan paikallistasoa, joka muutti hallituksen päätökset nopeasti ihmisiä koskeviksi käytännön toimiksi. Kunnista oltiin yksin asuviin ikäihmisiin yhteydessä tarjoten apua.
Luokkatiloja muunneltiin ja sairasvuodepaikkoja rakennettiin kuin tyhjästä. Etäkoulun vaatimat tietoliikennejärjestelmät ja opetusohjelmat otettiin käyttöön lennosta.
Korona paljasti myös kehittämistarpeet muun muassa päätöksenteossa ja korjausvelan, joka julkisissa kiinteistöissä on ajatellen äkillisiä luonnonmullistuksia tai pandemioita.
Tulevaisuuden kuntapäättäjien haasteena ei ole yksin hupeneva kassa, vaan kestävän kunnan rakentaminen: Mitä tulee ottaa huomioon, että koulurakennus tai palloiluhalli voidaan muuttaa parissa päivässä kenttäsairaalaksi? Miten rakentaa kunnan tie- ja tietoliikenneyhteydet niin, että ne kestävät äkilliset luonnonmullistukset? Miten ottaa rekrytoinneissa huomioon monipaikkainen ja – alainen työ?
Kuntapäättäjiltä odotetaan tulevaisuudessa laajempaa asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä asioihin, kykyä katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja hyväksyä epävarmuus osana kuntapolitiikkaa. Tähän tarjoamme Ajatuspaja Alkiosta apua.
Ajatuspaja Alkio syntyi keskelle pandemiaa Maaseudun sivistysliiton yksiköksi. Ajatuspajan juuret ovat alkiolaisessa ajattelussa ja arvot kestävässä, kohtuullisessa ja inhimillisessä kehityksessä. Tehtävämme on edistää, tuottaa ja koostaa käyttökelpoista tietoa päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi.
Yksi tämän vuoden tavoitteitamme on pistää Suomen vastustuskykyä kuntoon koronan opein eli esittää haastatteluiden ja kansainvälisten selvitysten innoittamana konkreettisia aloitteita, miten parantaa yhteiskuntamme kestävyyttä erilaisilta uhkilta.
Millainen on kestävä yhdyskuntarakenne, talous- tai poliittinen järjestelmä? Mikä rooli sukupolvilla ja yhteisöillä on vastustuskykyä rakennettaessa? Tätä selvitystyötä vetää toimittaja Johanna Korhonen.
Päähankkeemme ”Nuoret ja politiikan muutos” keskittyy kansanvallan ja osallisuuden kysymyksiin. Selvitämme laajassa kyselytutkimuksessa nuorten politiikka- ja puoluenäkemyksiä, toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa ja pohdimme puoluetoiminnan jatkuvuutta.
Tuloksia näistä kaikista on luvassa vielä tämän syksyn aikana kaikkien päätöksentekijöiden ja politiikasta kiinnostuneiden tueksi. Ajatuspaja Alkion tavoitteena on entistä iskukykyisempi politiikanteko.