Valtamedian ja vastamedian kesken k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sanasotaa siit\u00e4, kumpi puhuu totta ja kumpi valehtelee.<\/p>\n
Molemmat ovat oikeassa. Kumpaakin on monenlaista.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti sek\u00e4 valtamedia ett\u00e4 vastamedia pysyv\u00e4t totuudessa.<\/p>\n
Suuri osa valtamediasta ainakin pyrkii totuuteen. Sen valheellisuus on l\u00e4hinn\u00e4 vaikenemista ja osatotuuksiin turvautumista.<\/p>\n
Vastamedian puolella<\/span> on toimijoita, jotka levitt\u00e4v\u00e4t tahallaan virheellist\u00e4 tietoa.<\/p>\n Valtaosa vastamediasta pysyy kuitenkin totuudessa ja pyrkii kertomaan siit\u00e4, mist\u00e4 valtamedia vaikenee.<\/p>\n Suomessa valtamedian pit\u00e4isi kantaa huolta luotettavuudestaan. Muuten demokratia on vaarassa.<\/p>\n Kirjoitin<\/span> tiistaina Uuteen Suomeen blogin<\/a> Ukrainan tilanteesta.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6kohtani oli Suomessa l\u00e4hes t\u00e4ysin vaiettu uutinen, jonka mukaan Yhdysvaltain varaulkoministerin\u00e4 toiminut Victoria Nuland<\/strong> oli saanut Valkoisesta talosta kirjeen, jossa ilmoitettiin, ettei h\u00e4nen palveluksiaan en\u00e4\u00e4 tarvita.<\/p>\n Kirjoitin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin saattaa olla merkki siit\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltain Ukraina-politiikka on ehk\u00e4 muuttumassa.<\/p>\n H\u00f6ystin blogiani kahdella pari vuotta sitten julkaisemallani kirjoituksella, jotka voit lukea t\u00e4st\u00e4<\/a> ja t\u00e4st\u00e4<\/a> .<\/p>\n Blogini synnytti Uudessa Suomessa raivoisan keskustelun, jossa k\u00e4ytettiin 150 puheenvuoroa.<\/p>\n Puheenvuoroissa tuli voimakkaana esille se totuus, josta Suomen valtamedia on vaiennut: l\u00e4nsimaillakin on raskas vastuu siit\u00e4, ett\u00e4 Ukraina ajautui sis\u00e4llissotaan ja siit\u00e4, ett\u00e4 sen seurauksena syntyi kansainv\u00e4linen kriisi, joka koskettaa meit\u00e4kin.<\/p>\n Valtamedia<\/span> ei ole syyllistynyt yksipuolisuuteen ja osatotuuksien levitt\u00e4miseen vain Ukrainan kriisin yhteydess\u00e4, vaan my\u00f6s kertoessaan Georgian ja Syyrian sodista ja k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n It\u00e4meren alueen turvallisuuskehityst\u00e4.<\/p>\n Oma lukunsa on se tapa, jolla valtamedia on k\u00e4sitellyt euroalueen ongelmia ja euroj\u00e4senyyden vaikutuksia Suomen talouteen ja koko yhteiskuntaamme.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 on se murheellinen tausta, ett\u00e4 valtamedia unohti kokonaan kriittisyytens\u00e4 ja tasapuolisuutensa, kun esill\u00e4 olivat ensin Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja sitten euroalueeseen.<\/p>\n Vaikka toimittajapolvi on osittain vaihtunut, mediat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan uskollisia aikanaan valitsemalleen linjalle. Jos tosiasiat ovat sen vastaisia, ne saavat v\u00e4isty\u00e4.<\/p>\n Suomessa on toki paljon hyv\u00e4\u00e4 journalismia. Sit\u00e4 on viel\u00e4 enemm\u00e4n, kunhan valtamedia palaa juurilleen.<\/p>\n Mutta ainakin toistaiseksi tarvitaan vahvaa vastamediaa. Sit\u00e4 kannattaa seurata ja tukea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Valtamedian ja vastamedian kesken k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sanasotaa siit\u00e4, kumpi puhuu totta ja kumpi valehtelee. Molemmat ovat oikeassa. Kumpaakin on monenlaista. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti sek\u00e4 valtamedia ett\u00e4 vastamedia pysyv\u00e4t totuudessa. Suuri osa valtamediasta ainakin pyrkii totuuteen. Sen valheellisuus on l\u00e4hinn\u00e4 vaikenemista ja osatotuuksiin turvautumista. Vastamedian puolella on toimijoita, jotka levitt\u00e4v\u00e4t tahallaan virheellist\u00e4 tietoa. Valtaosa vastamediasta pysyy kuitenkin totuudessa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-94","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"3.2.2017 6.01","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":93,"date":"2017-01-13T04:00:00","date_gmt":"2017-01-13T02:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=93"},"modified":"2017-01-12T14:43:07","modified_gmt":"2017-01-12T12:43:07","slug":"talous-puolustuksen-perusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/talous-puolustuksen-perusta\/","title":{"rendered":"Talous \u2013 puolustuksen perusta"},"content":{"rendered":" Suomen \u00e4senyytt\u00e4 euroalueessa perusteltiin turvallisuudella. T\u00e4m\u00e4 oli harhaanjohtavaa propagandaa.<\/p>\n J\u00e4senyys ei ole parantanut Suomen turvallisuutta. Vaikutus on ollut p\u00e4invastainen: kuihtuva talous on heikent\u00e4nyt Suomen mahdollisuuksia huolehtia maanpuolustuksen tarpeista.<\/p>\n Lehtitietojen mukaan hallitus- ja oppositiopuolueet ovat neuvotelleet ilmavoimien ja laivaston tulevista hankinnoista.<\/p>\n Arvioiden mukaan ainakin noin 10 miljardiin euroon nousevia kauppoja ei kyet\u00e4 sijoittamaan budjettikehyksiin. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 on ajatus tehd\u00e4 hankinnat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 velkarahalla, mutta t\u00e4ss\u00e4 ongelmana on EU: n ja euroalueen budjettikuri.<\/p>\n Vaikeudet <\/span>puolustusvoimien hankintojen rahoittamisessa aiheutuvat heikosta talouskasvusta. Talouden takkuaminen puolestaan johtuu p\u00e4\u00e4asiassa euroj\u00e4senyydest\u00e4.<\/p>\n Suomen <\/span>kansantalous on edelleen noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2007. Sen ennustetaan kasvavan l\u00e4hivuosina vain yhden prosentin vuosivauhtia. Kasvu on velkavetoista.<\/p>\n Sek\u00e4 valtion, kuntien ett\u00e4 kotitalouksien velkataakka kasvaa kovaa vauhtia.<\/p>\n Ruotsin kansantalous on kasvanut samana ajankohtana runsaat kymmenen prosenttia, ja se kasvaa edelleen noin kolmen prosentin vuosivauhtia.<\/p>\n Jos Suomen kansantalous olisi kasvanut osapuilleen Ruotsin tahtiin, kansantulomme olisi nyt 25\u201330 miljardia euroa suurempi, ja julkisen sektorin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olisi vuosittain 12\u201315 miljardia nykyist\u00e4 enemm\u00e4n rahaa. Julkisen sektorin vuotuiset tulot olisivat noin kaksi miljardia euroa nykyist\u00e4 suuremmat.<\/p>\n Lukuja sopii verrata puolustusvoimien hankintojen aiheuttamiin kustannuksiin.<\/p>\n Rahapulassaan <\/span>Suomi on ollut innokkaimpien j\u00e4senmaiden joukossa kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 EU:n yhteist\u00e4 puolustusta. Puolustusvoimien hankintoja on ajateltu voitavan rahoittaa EU-varoilla. Nekin olisivat lainarahaa.<\/p>\n Suomi on my\u00f6s tukenut ajatusta tiivistetyst\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6st\u00e4, joidenkin j\u00e4senmaiden kesken. T\u00e4h\u00e4n liittyvi\u00e4 ideoita jo kehitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Matti Vanhanen<\/strong> esitti arktisen joukko-osaston perustamista EU:lle. Mihink\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin?<\/p>\n Kirjoittaja on europarlamentaarikko.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen \u00e4senyytt\u00e4 euroalueessa perusteltiin turvallisuudella. T\u00e4m\u00e4 oli harhaanjohtavaa propagandaa. J\u00e4senyys ei ole parantanut Suomen turvallisuutta. Vaikutus on ollut p\u00e4invastainen: kuihtuva talous on heikent\u00e4nyt Suomen mahdollisuuksia huolehtia maanpuolustuksen tarpeista. Lehtitietojen mukaan hallitus- ja oppositiopuolueet ovat neuvotelleet ilmavoimien ja laivaston tulevista hankinnoista. Arvioiden mukaan ainakin noin 10 miljardiin euroon nousevia kauppoja ei kyet\u00e4 sijoittamaan budjettikehyksiin. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 on […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-93","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"13.1.2017 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=93"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":92,"date":"2016-12-16T04:00:00","date_gmt":"2016-12-16T02:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=92"},"modified":"2016-12-15T15:03:57","modified_gmt":"2016-12-15T13:03:57","slug":"leimakirveet-heiluvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/leimakirveet-heiluvat\/","title":{"rendered":"Leimakirveet heiluvat"},"content":{"rendered":" Sek\u00e4 Euroopan ett\u00e4\u00a0 Yhdysvaltain poliittisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on koettu viime aikoina melkoisia mullistuksia.<\/p>\n Yhdysvalloissa presidentinvaalit osoittivat, ett\u00e4 molempien valtapuolueiden kannattajat tahtovat syv\u00e4lle k\u00e4yvi\u00e4 muutoksia maan poliittiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Euroopassa vaalien ja kansan\u00e4\u00e4nestysten tulokset osoittavat samaa.<\/p>\n Kysymys on ennen muuta siit\u00e4, ett\u00e4 globalisaation ja ylikansallisen yhdentymisen synnytt\u00e4m\u00e4t ongelmat ovat nostaneet kansat kapinaan. Ihmiset kokevat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t voi en\u00e4\u00e4 vaikuttaa asioihin, kun valtaa on siirtynyt liiaksi markkinavoimille ja ylikansalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n Valtaeliitti <\/span>ja sit\u00e4 tukeva media uskottelevat, ett\u00e4 kysymys on ohi menevist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4, joita voidaan vastustaa kansaa valistamalla. \u201dViesti on saatava perille\u201d, sanotaan.<\/p>\n K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on otettu poliittisen retoriikan kovimmat keinot. Muutosta ajavia poliitikkoja ja poliittisia voimia on syytetty populismista. Miss\u00e4 mahdollista, muutosvoimiin on pyritty ly\u00f6m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rioikeiston leima.<\/p>\n Syyt\u00f6kset populistisuudesta perustuvat ajatukseen, ett\u00e4 rajaton globalisaatio on ainoa ajateltavissa oleva kehityksen suunta. Kuitenkin globalisaation saaminen hallintaan on j\u00e4rkev\u00e4 tavoite, ja siihen suuntaan kehitys on k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Euroopan unionissa ylikansallinen yhdentyminen, federalismi, esitet\u00e4\u00e4n ainoana vaihtoehtona ja sen vastustajat leimataan anti-eurooppalaisiksi.<\/p>\n Oikeaa pro-eurooppalaisuutta on kuitenkin p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan palauttaminen j\u00e4senmaille ja unionin kehitt\u00e4minen itsen\u00e4isten valtioiden liittona, jossa sallitaan j\u00e4senmaiden erilaisuus.<\/p>\n Tyytym\u00e4tt\u00f6myys<\/span> nykymenoon on purkautunut monien kanavien kautta.<\/p>\n Yksi on ollut \u00e4\u00e4rioikeisto. Monessa maassa se on kuitenkin saanut tuekseen laajalti maltilliseen oikeistoon lukeutuvia, joita ei tulisi leimata \u00e4\u00e4rioikeistolaisiksi. Vahvoja globalisaation ja federalismin vastustajia on my\u00f6s laitavasemmiston keskuudessa.<\/p>\n Suomessa keskustan tulisi olla muutosvoimien k\u00e4rjess\u00e4. Aatteellinen keskustalaisuus, alkiolaisuus, m\u00e4\u00e4riteltiin joskus 1970-luvulla \u201d\u00e4\u00e4rikeskustalaisuudeksi\u201d. Sit\u00e4 nyt tarvittaisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sek\u00e4 Euroopan ett\u00e4\u00a0 Yhdysvaltain poliittisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on koettu viime aikoina melkoisia mullistuksia. Yhdysvalloissa presidentinvaalit osoittivat, ett\u00e4 molempien valtapuolueiden kannattajat tahtovat syv\u00e4lle k\u00e4yvi\u00e4 muutoksia maan poliittiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Euroopassa vaalien ja kansan\u00e4\u00e4nestysten tulokset osoittavat samaa. Kysymys on ennen muuta siit\u00e4, ett\u00e4 globalisaation ja ylikansallisen yhdentymisen synnytt\u00e4m\u00e4t ongelmat ovat nostaneet kansat kapinaan. Ihmiset kokevat, ett\u00e4 he eiv\u00e4t voi […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-92","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"16.12.2016 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":91,"date":"2016-11-18T04:00:00","date_gmt":"2016-11-18T02:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=91"},"modified":"2016-11-17T19:29:38","modified_gmt":"2016-11-17T17:29:38","slug":"demokraatti-vai-republikaani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/demokraatti-vai-republikaani\/","title":{"rendered":"Demokraatti vai republikaani?"},"content":{"rendered":" Suomalaisia<\/span> puolueita on vaikea sijoittaa Yhdysvaltain puoluekartalle.<\/p>\n Suomen Keskustalla oli 1980-luvun lopulla yhteisty\u00f6t\u00e4 pohjoismaisten veljespuolueiden lis\u00e4ksi Bulgarian, DDR:n ja Puolan talonpoikaispuolueiden kanssa. Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen oli samankaltaisia yhteyksi\u00e4 kuin sosialidemokraateilla.<\/p>\n Puolue halusi laajentaa kansainv\u00e4listen suhteiden verkostoa hakeutumalla j\u00e4seneksi Liberaaliseen Internationaaliin. T\u00e4m\u00e4 ei ollut ideologinen valinta. LI oli jo tuolloin poliittiseen keskustaan lukeutuvien puolueiden laaja yhteenliittym\u00e4.<\/p>\n Kun keskusta oli LI:n j\u00e4sen, oli luonnollista, ett\u00e4 puolueen edustajat liittyiv\u00e4t Euroopan parlamentissa liberaaliryhm\u00e4\u00e4n, vaikka se oli aatteellisessa mieless\u00e4 aika kaukana keskustan perinteisest\u00e4 linjasta. Tuolloin ryhm\u00e4 oli ELDR, nyt ALDE. Keskusta kuuluu my\u00f6s ALDE-puolueeseen.<\/p>\n Keskustan <\/span>kuuluminen eurooppalaisiin liberaaleihin on johtanut osaltaan siihen, ett\u00e4 Yhdysvalloissa on luotu yhteisty\u00f6suhteet demokraattiseen puolueeseen. Suomesta suhteita t\u00e4h\u00e4n puolueeseen yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t my\u00f6s sosialidemokraatit.<\/p>\n Yhdysvaltain puoluekartta on enemm\u00e4n oikealla kuin Suomen. Kokoomuksella on viralliset puoluesuhteet republikaaneihin, mutta osa v\u00e4est\u00e4 vierastaa puoluetta sen oikeistolaisuuden vuoksi. My\u00f6s Perussuomalaiset kuuluvat samaan puolueperheeseen.<\/p>\n Presidentinvaalien <\/span>yhteydess\u00e4 puolueiden profiilit korostuivat. Hillary Clinton<\/strong> oli suurkaupunkien liberaalin \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kunnan suosikki. H\u00e4n puolusti voimakkaasti erilaisten v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksia.<\/p>\n Ehdokkuudesta kilpailleella Bernie Sandersilla<\/strong> oli vasemmistolainen linja \u2013 h\u00e4n esiintyi jopa sosialistina.<\/p>\n Donald Trump<\/strong> sai vahvaa kannatusta sek\u00e4 maaseudulta ett\u00e4 pienempien osavaltioiden ja kaupunkien \u00e4\u00e4nest\u00e4jilt\u00e4. Republikaanisten perusarvojen mukaisesti h\u00e4n puolusti osavaltioiden oikeuksia ja vastusti vallan keskitt\u00e4mist\u00e4 Washingtoniin. N\u00e4m\u00e4 teemat ovat l\u00e4hell\u00e4 perinteist\u00e4 keskustapolitiikkaa.<\/p>\n Aatteellisilla perusteilla keskustan tulisi ehk\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhteyksi\u00e4 pikemminkin republikaaneihin kuin demokraatteihin, mutta nykyisell\u00e4kin j\u00e4rjestelyll\u00e4 on omat perusteensa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalaisia puolueita on vaikea sijoittaa Yhdysvaltain puoluekartalle. Suomen Keskustalla oli 1980-luvun lopulla yhteisty\u00f6t\u00e4 pohjoismaisten veljespuolueiden lis\u00e4ksi Bulgarian, DDR:n ja Puolan talonpoikaispuolueiden kanssa. Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen oli samankaltaisia yhteyksi\u00e4 kuin sosialidemokraateilla. Puolue halusi laajentaa kansainv\u00e4listen suhteiden verkostoa hakeutumalla j\u00e4seneksi Liberaaliseen Internationaaliin. T\u00e4m\u00e4 ei ollut ideologinen valinta. LI oli jo tuolloin poliittiseen keskustaan lukeutuvien puolueiden laaja yhteenliittym\u00e4. […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-91","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.11.2016 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":90,"date":"2016-11-04T04:00:00","date_gmt":"2016-11-04T02:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=90"},"modified":"2016-11-04T10:24:14","modified_gmt":"2016-11-04T08:24:14","slug":"kansojen-vankila","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/kansojen-vankila\/","title":{"rendered":"Kansojen vankila?"},"content":{"rendered":" Vaikeudet EU:n ja Kanadan v\u00e4lisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisessa ovat synnytt\u00e4neet ep\u00e4ilyj\u00e4 siit\u00e4, onko mahdollista saada aikaan sellaista Brexit-sopimusta, jonka sek\u00e4 Britannia ett\u00e4 27 muuta EU-maata voivat hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n Eroamissopimuksessa olisi ratkaistava sellaisia perustavanlaatuisia kysymyksi\u00e4, joista j\u00e4senmaiden tulisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 perussopimuksen mukaan yksimielisyyteen ja joiden suhteen niill\u00e4 on hyvin erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja intressej\u00e4.<\/p>\n Neuvottelut saattavat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 lopulta umpikujaan. Lissabonin sopimukseen otettu artikla j\u00e4senmaiden oikeudesta erota unionista saattaa osoittautua kuolleeksi kirjaimeksi.<\/p>\n Neuvostoliitosta <\/span>sanottiin aikanaan, ett\u00e4 se oli kansojen vankila, josta ei voinut p\u00e4\u00e4st\u00e4 ulos. Perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota, mutta kaikki tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se ei olisi ollut mahdollista. Lopulta liitto hajosi.<\/p>\n Sanotaan, ett\u00e4 EU on demokraattisten valtioiden vapaaehtoinen yhteenliittym\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta sekin saattaa osoittautua \u201dkansojen vankilaksi\u201d, josta ei voi erota. Toisaalta unionin kehittyminen ylikansalliseksi liittovaltioksi ja osittain jopa yhten\u00e4isvaltioksi uhkaa kaventaa j\u00e4senmaiden itsen\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n Jos unionista ei voi erota, sen on sallittava j\u00e4senmaille nykyist\u00e4 suurempi itsen\u00e4isyys. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa on hajautettava takaisin j\u00e4senmaille ja on sallittava suurempi erilaisuus niiden kesken.<\/p>\n Parhaimmassa tapauksessa Brexit-neuvottelujen ajautuminen umpikujaan saattaa johtaa siihen, ett\u00e4 David Cameronin<\/strong> alkuper\u00e4inen tavoite toteutuu ja koko unionia uudistetaan h\u00e4nen ehdottamallaan tavalla.<\/p>\n Jos EU<\/span> osoittautuu kansojen vankilaksi, euroalue on kehittym\u00e4ss\u00e4 sen suljetuksi osastoksi, josta on viel\u00e4 vaikeampi erota.<\/p>\n Viel\u00e4 nyt euroalueesta eroaminen on t\u00e4ysin mahdollista, kuten EuroThinkTankin \u00e4skett\u00e4in julkaisema selvitys osoittaa. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 eroaminen on sit\u00e4 vaikeampaa, mit\u00e4 pidemm\u00e4lle sit\u00e4 lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Suomessa tarvitaan nyt rohkeita valtiomiessarjan tekoja, joita OP-ryhm\u00e4n entinen p\u00e4\u00e4johtaja Antti Tanskanen<\/strong> taannoin per\u00e4\u00e4nkuulutti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vaikeudet EU:n ja Kanadan v\u00e4lisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisessa ovat synnytt\u00e4neet ep\u00e4ilyj\u00e4 siit\u00e4, onko mahdollista saada aikaan sellaista Brexit-sopimusta, jonka sek\u00e4 Britannia ett\u00e4 27 muuta EU-maata voivat hyv\u00e4ksy\u00e4. Eroamissopimuksessa olisi ratkaistava sellaisia perustavanlaatuisia kysymyksi\u00e4, joista j\u00e4senmaiden tulisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 perussopimuksen mukaan yksimielisyyteen ja joiden suhteen niill\u00e4 on hyvin erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja intressej\u00e4. Neuvottelut saattavat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 lopulta umpikujaan. Lissabonin […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.11.2016 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":89,"date":"2016-10-14T04:00:00","date_gmt":"2016-10-14T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=89"},"modified":"2016-10-13T19:32:27","modified_gmt":"2016-10-13T16:32:27","slug":"vaiettu-tutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/vaiettu-tutkimus\/","title":{"rendered":"Vaiettu tutkimus"},"content":{"rendered":" EuroThinkTank<\/span> julkaisi lokakuun alussa tutkimusraportin siit\u00e4, kuinka yhteisvaluutasta voidaan siirty\u00e4 kansalliseen valuuttaan.<\/p>\n Ty\u00f6 oli tehty taloustieteen tohtori Tuomas Malisen<\/strong> johdolla. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 olivat mukana muiden muassa taloustieteen tohtorit Heikki Koskenkyl\u00e4<\/strong> ja Peter Nyberg<\/strong>.<\/p>\n Koskenkyl\u00e4 on toiminut Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja Nyberg valtiovarainministeri\u00f6n rahoitusmarkkinaosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Muutkin j\u00e4senet ovat vahvoja asiantuntijoita.<\/p>\n Raportti osoittaa, ett\u00e4 omaan valuuttaan siirtyminen on monimutkainen prosessi, mutta sen toteuttaminen on t\u00e4ysin mahdollista. Muutos olisi valmisteltava huolellisesti ja se pit\u00e4isi toteuttaa nopeasti.<\/p>\n Suomalaiseen<\/span> keskustelukulttuuriin kuuluu, ett\u00e4 raportista on l\u00e4hes tyystin vaiettu. Erityisen hiljaa ovat olleet ne, jotka ovat v\u00e4itt\u00e4neet palaamisen omaan valuuttaan mahdottomaksi tai ainakin mahdottoman kalliiksi.<\/p>\n Euroalueesta eroamisen kustannuksiin liittyy ep\u00e4varmuutta. Maan taloutta vahingoittavasta valuuttaunionista olisi irrottauduttava k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen hintaan mihin hyv\u00e4ns\u00e4, kirjoittavat tutkijat. Hyv\u00e4ll\u00e4 suunnittelulla kustannukset voidaan kuitenkin heid\u00e4n mukaansa pit\u00e4\u00e4 kohtuullisina.<\/p>\n Euroopan parlamentissa toimivassa kontaktiryhm\u00e4ss\u00e4 \u201dVapaus valita\u201d on mukana saksalaisia talouden huippuasiantuntijoita. He ovat todenneet, ett\u00e4 Suomen eroaminen euroalueesta on helpompaa kuin mink\u00e4\u00e4n muun j\u00e4senmaan. Toisaalta he ovat todenneet, ett\u00e4 eroaminen k\u00e4y vuosi vuodelta vaikeammaksi.<\/p>\n Paljon<\/span> tietysti riippuu siit\u00e4, kuinka Suomen Pankki toimii. Olisi kaikin puolin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomi valmistautuisi mahdolliseen euroeroon. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 euroalue ajautuu uusiin vaikeisiin kriiseihin. On mahdollista, ett\u00e4 euroalue hajoaa. Pelastusvene pit\u00e4isi varustaa valmiiksi.<\/p>\n Nyt kun Suomen Pankin johtokuntaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n, on varmistettava, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4johtajan paikalle voidaan Erkki Liikasen<\/strong> j\u00e4lkeen saada tiukasti Suomen etuja ajava henkil\u00f6. On muistettava, ett\u00e4 Suomen Pankin p\u00e4\u00e4johtajalla on hyvin vapaat k\u00e4det ottaa kantaa Euroopan keskuspankissa k\u00e4sitelt\u00e4viin asioihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" EuroThinkTank julkaisi lokakuun alussa tutkimusraportin siit\u00e4, kuinka yhteisvaluutasta voidaan siirty\u00e4 kansalliseen valuuttaan. Ty\u00f6 oli tehty taloustieteen tohtori Tuomas Malisen johdolla. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 olivat mukana muiden muassa taloustieteen tohtorit Heikki Koskenkyl\u00e4 ja Peter Nyberg. Koskenkyl\u00e4 on toiminut Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja Nyberg valtiovarainministeri\u00f6n rahoitusmarkkinaosaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4. Muutkin j\u00e4senet ovat vahvoja asiantuntijoita. Raportti osoittaa, ett\u00e4 omaan valuuttaan siirtyminen […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-89","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"14.10.2016 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":88,"date":"2016-09-19T14:39:50","date_gmt":"2016-09-19T11:39:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=88"},"modified":"2016-09-19T14:45:40","modified_gmt":"2016-09-19T11:45:40","slug":"jyri-hakamies-on-oikeassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/jyri-hakamies-on-oikeassa\/","title":{"rendered":"Jyri H\u00e4k\u00e4mies on oikeassa"},"content":{"rendered":" EK:n toimitusjohtaja Jyri H\u00e4k\u00e4mies <\/strong>esitti \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 EU:n tulisi tehd\u00e4 my\u00f6nnytyksi\u00e4 ty\u00f6voiman liikkuvuuden suhteen, jotta Britannia voisi pysy\u00e4 sis\u00e4markkinoilla. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykk\u00e4nen <\/strong>tyrm\u00e4si H\u00e4k\u00e4miehen ajatukset tuoreeltaan.<\/p>\n EU:ssa vannotaan nyt yleisesti, ettei sis\u00e4markkinoille ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4, ellei hyv\u00e4ksy t\u00e4ysin vapaata ty\u00f6voiman liikkuvuutta.<\/p>\n K\u00e4rjess\u00e4 ovat niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Unkari, Tshekinmaa ja Slovakia), jotka vaativat kansalaisilleen t\u00e4ysin vapaata liikkuvuutta. Itse ne eiv\u00e4t suostu kantamaan mit\u00e4\u00e4n vastuuta maahanmuuttajista.<\/p>\n Kukaan <\/span>ei viel\u00e4 tied\u00e4, toteutuuko Britannian EU-ero vai ei. Ty\u00f6voiman liikkuvuus on avainkysymys molemmissa vaihtoehdoissa.<\/p>\n Molemmille osapuolille on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 Britannia s\u00e4ilyy osana EU:n sis\u00e4markkinoita. Jos t\u00e4m\u00e4 halutaan toteuttaa pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Britannia edelleen unionin j\u00e4senen\u00e4, sen on voitava puuttua ty\u00f6voiman liikkuvuuteen.<\/p>\n Jos EU-ero toteutuu, briteille tulee antaa p\u00e4\u00e4sy sis\u00e4markkinoille. T\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista, jos sen ehdoksi asetetaan ty\u00f6voiman t\u00e4ydellinen liikkuvuus.<\/p>\n Ty\u00f6voiman <\/span>vapaa liikkuvuus aiheuttaa vaikeuksia muillekin j\u00e4senmaille kuin Britannialle. Suomessa ulkomaista ty\u00f6voimaa on runsaasti ja ongelmat t\u00e4m\u00e4n mukaiset.<\/p>\n Ulkomaiset yritykset tuovat mielell\u00e4\u00e4n ty\u00f6voiman ulkomailta ja nimenomaan maista, joissa ty\u00f6voimakustannukset ovat alhaiset.<\/p>\n Kerrotaan, ett\u00e4 yrityksill\u00e4 on usein kahdet sopimukset ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 kanssa. Yhdet ovat Suomen lakien ja ty\u00f6ehtosopimusten mukaiset, ja ne esitet\u00e4\u00e4n tarvittaessa viranomaisille. Toiset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t todelliset ty\u00f6ehdot.<\/p>\n T\u00e4llainen menettely v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kilpailua, luo maahan harmaat ty\u00f6markkinat, polkee palkkatasoa ja synnytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n Luulisi ammattiyhdistysliikkeen tukevan H\u00e4k\u00e4miehen ehdotusta. Hiljaista on kuitenkin ollut.<\/p>\n Ensisijainen <\/span>ratkaisu olisi se, ett\u00e4 EU:ssa yleisesti luovuttaisiin ty\u00f6voiman t\u00e4ysin vapaasta liikkuvuudesta. Toinen mahdollisuus olisi, ett\u00e4 kaikille j\u00e4senmaille annettaisiin vapaus kansalliseen poikkeamiseen yhteisist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Jos ty\u00f6voiman liikkuvuuden suhteen haettaisiin uusia ratkaisuja, samaan voitaisiin pyrki\u00e4 my\u00f6s muilla aloilla.<\/p>\n Suomelle olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maatalous- ja aluepolitiikassa siirrytt\u00e4isiin kansallistamisen suuntaan, kuten muun muassa Sirkka-Liisa Anttila <\/strong>ja Mauri Pekkarinen <\/strong>ovat esitt\u00e4neet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" EK:n toimitusjohtaja Jyri H\u00e4k\u00e4mies esitti \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 EU:n tulisi tehd\u00e4 my\u00f6nnytyksi\u00e4 ty\u00f6voiman liikkuvuuden suhteen, jotta Britannia voisi pysy\u00e4 sis\u00e4markkinoilla. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykk\u00e4nen tyrm\u00e4si H\u00e4k\u00e4miehen ajatukset tuoreeltaan. EU:ssa vannotaan nyt yleisesti, ettei sis\u00e4markkinoille ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4, ellei hyv\u00e4ksy t\u00e4ysin vapaata ty\u00f6voiman liikkuvuutta. K\u00e4rjess\u00e4 ovat niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Unkari, Tshekinmaa ja Slovakia), jotka vaativat kansalaisilleen […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-88","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.9.2016 14.39","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":87,"date":"2016-09-02T04:00:00","date_gmt":"2016-09-02T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=87"},"modified":"2016-09-08T21:35:26","modified_gmt":"2016-09-08T18:35:26","slug":"missa-ovat-nuoret-vayryset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/missa-ovat-nuoret-vayryset\/","title":{"rendered":"Miss\u00e4 ovat nuoret v\u00e4yryset?"},"content":{"rendered":" T\u00e4n\u00e4\u00e4n 2.9. tulen 70 vuoden ik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n En tunne<\/span> itse\u00e4ni vanhaksi, enk\u00e4 vanhoilliseksi. Olen alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattaja. Olen edistyksellinen ja radikaali: pureudun ongelmien juuriin enk\u00e4 kaihda ennakkoluulottomiakaan otteita oikeina pit\u00e4mieni tavoitteiden ajamiseksi.<\/p>\n Tosiasioihin perustuvassa \u201dUrho ja h\u00e4nen kis\u00e4llins\u00e4\u201d -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 27-vuotias Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Paavo V\u00e4yrynen<\/strong> tapaa marraskuussa 1973 presidentti Urho Kekkosen <\/strong>selvitt\u00e4\u00e4kseen, voisiko h\u00e4nen suunnittelemansa Keskustapuolueen sis\u00e4inen \u201dvallankumous\u201d vahingoittaa maan asioiden hoitoa. V\u00e4yrynen uhkasi erota varapuheenjohtajan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, ellei puolueen aatteellinen ja aluepoliittinen linja muutu.<\/p>\n V\u00e4yrysen<\/span> kapina johti Keskustapuolueen aluepoliittisen otteen tiukentumiseen. Siihen vaikutti my\u00f6s EEC-vapaakauppasopimuksen solmiminen. Siin\u00e4 miss\u00e4 vasemmisto ajoi EEC-suojalakeja, keskustapuolue vaati aluepolitiikan tehostamista sen vuoksi, ett\u00e4 vapaakaupan tiedettiin edist\u00e4v\u00e4n alueellista keskittymist\u00e4.<\/p>\n Aluepolitiikan kiistat vaikuttivat siihen, ett\u00e4 syksyll\u00e4 1975 toimeenpantiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Niiden j\u00e4lkeen sit\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin tehostamaan. Suomessa<\/span> harjoitetaan keskustan johdolla ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n rajua keskitt\u00e4mispolitiikkaa, vaikka eduskuntavaaleissa puolue ajoi aluepolitiikan suunnanmuutosta keskitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 metropolipolitiikasta maakuntien kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n Nuoret ovat hiljaa. Keskusta-aatteen lippua ovat kantaneet vain Sirkka-Liisa Anttilan <\/strong>ja Mauri Pekkarisen <\/strong>kaltaiset vanhemman polven poliitikot.<\/p>\n Nuorten<\/span> radikalismia tarvittaisiin my\u00f6s ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa vahvat voimat ovat suistamassa Suomea Paasikiven ja Kekkosen linjalta, ja kehityspolitiikassa, jossa Suomi on viety taantumuksen tielle.<\/p>\n Eurooppa-politiikassa menneisyyden juoksuhaudoissa el\u00e4neet lyhytn\u00e4k\u00f6iset poliitikot veiv\u00e4t meilt\u00e4 itsen\u00e4isyyden. Nyt on alkanut murrosvaihe, jossa meill\u00e4 on mahdollisuus palauttaa edes osa menetetyst\u00e4 itsen\u00e4isyydest\u00e4mme. Nuorten on kannettava vastuunsa Suomen tulevaisuudesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4n\u00e4\u00e4n 2.9. tulen 70 vuoden ik\u00e4\u00e4n. En tunne itse\u00e4ni vanhaksi, enk\u00e4 vanhoilliseksi. Olen alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattaja. Olen edistyksellinen ja radikaali: pureudun ongelmien juuriin enk\u00e4 kaihda ennakkoluulottomiakaan otteita oikeina pit\u00e4mieni tavoitteiden ajamiseksi. Tosiasioihin perustuvassa \u201dUrho ja h\u00e4nen kis\u00e4llins\u00e4\u201d -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 27-vuotias Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Paavo V\u00e4yrynen tapaa marraskuussa 1973 presidentti Urho Kekkosen selvitt\u00e4\u00e4kseen, voisiko h\u00e4nen suunnittelemansa Keskustapuolueen sis\u00e4inen […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.9.2016 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":86,"date":"2016-08-12T04:00:00","date_gmt":"2016-08-12T01:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=86"},"modified":"2016-08-11T17:24:22","modified_gmt":"2016-08-11T14:24:22","slug":"kansalliseen-alue-ja-maatalouspolitiikkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/kansalliseen-alue-ja-maatalouspolitiikkaan\/","title":{"rendered":"Kansalliseen alue- ja maatalouspolitiikkaan"},"content":{"rendered":" Maatalouden<\/span> ja maaseudun vahva puolustaja Sirkka-Liisa Anttila<\/strong> ehdotti \u00e4skett\u00e4in (24.7.) Suomenmaan palstoilla, ett\u00e4 alue- ja maatalouspolitiikka olisi siirrett\u00e4v\u00e4 EU:n j\u00e4senmaiden vastuulle.<\/p>\n H\u00e4n perusteli t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 rahan kierr\u00e4tt\u00e4minen Brysselin kautta ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja se aiheuttaa byrokratiaa. Samaa esitti jo viime talvena Mauri Pekkarinen<\/strong>.<\/p>\n Sirkka-Liisa Anttila korosti, ett\u00e4 brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen pidetyss\u00e4 EU:n huippukokouksessa vastuu unionin uudistamisesta annettiin hallitusten p\u00e4\u00e4miehille. H\u00e4n huomautti, ett\u00e4 ongelmat ja uudistamistarpeet on helpompi n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4senmaista k\u00e4sin.<\/p>\n Sirkka-Liisan kannanotot osuvat asian ytimeen. Brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksen tulos on ilmeisesti johtamassa unionin perusteelliseen uudistamiseen. Suomen tulee t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ajaa tiukasti omia etujaan.<\/p>\n Britannia <\/span>haluaa ensi sijassa rajoittaa ty\u00f6voiman vapaata liikkuvuutta. Suomenkin hallitus on ilmoittanut, ettei Britannialla olisi p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sis\u00e4markkinoille, ellei se sit\u00e4 hyv\u00e4ksy.<\/p>\n Ihmettelen t\u00e4t\u00e4. Suomelle ty\u00f6voiman vapaa liikkuvuus on aiheuttanut enemm\u00e4n ongelmia kuin useimmille muille j\u00e4senmaille. Suomen tulisi todellakin pyrki\u00e4 neuvotteluissa siihen, ett\u00e4 alue- ja maatalouspolitiikka siirrett\u00e4isiin takaisin j\u00e4senvaltioiden vastuulle.<\/p>\n EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sopii huonosti Suomen olosuhteisiin. Joudumme maksamaan kohtuuttoman osuuden sen kustannuksista. Rahoitamme muiden j\u00e4senmaiden maataloutta, mink\u00e4 lis\u00e4ksi joudumme maksamaan kansallista maataloustukea. Yhteinen maatalouspolitiikka vinouttaa maatalouden kehityst\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s aluepolitiikassa <\/span>Suomi on nettomaksaja. Ohjelmaperusteinen tuki on tehotonta. Jos saisimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t varat oman tahtomme mukaan, tulokset olisivat paljon paremmat.<\/p>\n Jos ty\u00f6voiman liikkuvuutta ryhdyt\u00e4\u00e4n rajoittamaan, Britannia saattaa pysy\u00e4 EU:n j\u00e4senen\u00e4. Jos alue- ja maatalouspolitiikka ja my\u00f6s kalastuspolitiikka palautetaan j\u00e4senmaille, Islanti ja Norja saattavat liitty\u00e4 unioniin. T\u00e4ll\u00f6in Pohjolan yhteis\u00f6 voisi toteutua EU:n puitteissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Maatalouden ja maaseudun vahva puolustaja Sirkka-Liisa Anttila ehdotti \u00e4skett\u00e4in (24.7.) Suomenmaan palstoilla, ett\u00e4 alue- ja maatalouspolitiikka olisi siirrett\u00e4v\u00e4 EU:n j\u00e4senmaiden vastuulle. H\u00e4n perusteli t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 rahan kierr\u00e4tt\u00e4minen Brysselin kautta ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja se aiheuttaa byrokratiaa. Samaa esitti jo viime talvena Mauri Pekkarinen. Sirkka-Liisa Anttila korosti, ett\u00e4 brexit-kansan\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen pidetyss\u00e4 EU:n huippukokouksessa vastuu unionin […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-86","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"12.8.2016 4.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":85,"date":"2016-07-25T15:00:02","date_gmt":"2016-07-25T12:00:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/?p=85"},"modified":"2016-07-25T15:35:40","modified_gmt":"2016-07-25T12:35:40","slug":"thorbjorn-falldin-vaatimaton-valtiomies","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/thorbjorn-falldin-vaatimaton-valtiomies\/","title":{"rendered":"Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldin \u2013 vaatimaton valtiomies"},"content":{"rendered":" \u00c4skett\u00e4in saimme vastaanottaa suruviestin Ruotsista. Sek\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ett\u00e4 Keskustapuolueen puheenjohtajana toiminut Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldin<\/strong> on kuollut.<\/p>\n Tapasin Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldinin ensimm\u00e4isen kerran Pohjolan keskustajohtajien kokouksessa aivan 1970-luvun alussa. Sittemmin kohtasimme usein sek\u00e4 virallisissa hallitusteht\u00e4viss\u00e4 ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti j\u00e4rjestetyiss\u00e4 keskustajohtajien tapaamisissa. F\u00e4lldin oli suuri Suomen yst\u00e4v\u00e4. \u00a0<\/p>\n Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldin<\/span> oli juureva talonpoika, jonka johdolla Ruotsin Keskustapuolue loi itselleen vahvan aatteellisen perustan. Siihen liittyi kaksi keskeist\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4, jotka Suomenkin keskustanuoret innokkaasti omaksuivat: \u201dvihre\u00e4 aalto\u201d ja \u201ddesentralismi\u201d, hajauttaminen.<\/p>\n Suomessa n\u00e4m\u00e4 keskusta-aatteen pilarit yhdistettiin alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen, joka hylk\u00e4\u00e4 yksipuolisen materialismin ja korostaa henkisi\u00e4, hengellisi\u00e4 ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 arvoja.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi tarvitaan kest\u00e4v\u00e4 arvomaailma. Hajauttaminen on sek\u00e4 ihmisen ett\u00e4 luonnon kannalta parempi suunta kuin keskitetyn yhteiskunnan rakentaminen.<\/p>\n F\u00e4lldinin johdolla Keskustapuolue nousi j\u00e4lleen suureksi puolueeksi ja johtavaksi hallituspuolueeksi. T\u00e4m\u00e4 perustui puolueen tiukkaan ymp\u00e4rist\u00f6politiikan linjaan ja erityisesti ydinvoiman vastustamiseen.<\/p>\n Kun se ei kyennyt toteuttamaan antamiaan ehdottomia lupauksia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kannatus j\u00e4lleen aleni.<\/p>\n Viime vuosina<\/span> Ruotsinkin Keskustapuolueessa on k\u00e4yty kamppailua liberaalien ja perinteisen keskusta-aatteen kannattajien v\u00e4lill\u00e4. Puolueen kannatus on vakiintunut kuuden prosentin tienoille.<\/p>\n Pohjolan keskustajohtajien tapaamiset loppuivat 1990-luvulla, eik\u00e4 niit\u00e4 ei ole saatu uudelleen k\u00e4yntiin, vaikka olen usein vedonnut niiden j\u00e4rjest\u00e4miseksi.<\/p>\n Kaikissa viidess\u00e4 Pohjoismaassa toimii juuriltaan talonpoikaisia puolueita, jotka ovat aatteellisesti l\u00e4hell\u00e4 toisiaan.<\/p>\n Niiden yhteydenpito antaisi mahdollisuuden vahvistaa t\u00e4t\u00e4 pohjoismaista aatesuuntaa, joka tarjoaa kest\u00e4v\u00e4n pohjan luonnonmukaisen ihmisyyden yhteiskunnan rakentamiselle. Sen avulla voitaisiin my\u00f6s vahvistaa pohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldin oli loistava poliitikko ja valtiomies. Samalla voidaan sanoa, ett\u00e4 h\u00e4n oli tornionlaaksolaisittain sanoen \u201dalhainen\u201d ihminen: vaatimaton ja kansanomainen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u00c4skett\u00e4in saimme vastaanottaa suruviestin Ruotsista. Sek\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 ett\u00e4 Keskustapuolueen puheenjohtajana toiminut Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldin on kuollut. Tapasin Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldinin ensimm\u00e4isen kerran Pohjolan keskustajohtajien kokouksessa aivan 1970-luvun alussa. Sittemmin kohtasimme usein sek\u00e4 virallisissa hallitusteht\u00e4viss\u00e4 ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti j\u00e4rjestetyiss\u00e4 keskustajohtajien tapaamisissa. F\u00e4lldin oli suuri Suomen yst\u00e4v\u00e4. \u00a0 Thorbj\u00f6rn F\u00e4lldin oli juureva talonpoika, jonka johdolla Ruotsin Keskustapuolue loi itselleen […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":95,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-85","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"25.7.2016 15.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media\/95"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/paavo-vayrynen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]
Olen ihmetellyt, miss\u00e4 ovat nyt nuoret v\u00e4yryset.<\/p>\n