Yritysten ja työntekijöiden hätä on poikkeuksellisen suuri
Koronavirusepidemia on iskenyt ennennäkemättömällä voimalla Suomen ja koko maailman talouteen. Epidemian rajoittamiseksi tehdyillä viranomaistoimilla on ollut lamauttava vaikutus yritystoimintaan ja myös julkiseen talouteen.
Ennen epidemia-aaltoa Suomessa tehdyt talous- ja työllisyystavoitteet voi nakata suosiolla romukoppaan. Ne eivät tule toteutumaan missään tapauksessa. Negatiiviset vaikutukset valtiotalouteen lasketaan miljardeissa euroissa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kiteytti Ylen ykkösaamussa osuvasti, kuinka radikaalisti tilanne on muuttunut muutamassa viikossa: ”Me haettiin 60 000 uutta työpaikkaa. Nyt meillä on täysi taistelu, että me ei menetetä 60 000 työpaikkaa.”
Yhteiskunnan täysjarrutus tuntuu erityisesti palvelualan yrityksissä. Niiden toiminta on asiakaskadon seurauksena vaakalaudalla. Kun yrityksen kassavirta ehtyy, sen kyky maksaa työntekijöiden palkkoja romahtaa.
Ilmoituksia yt-neuvotteluista ja lomautuksista on tullut kiihtyvänä virtana. Suomessa nämä toimet koskettavat jo nyt kymmeniätuhansia työntekijöitä.
Yritysten ahdinko on erittäin paha. Palvelualan työnantajajärjestön Paltan kyselyn mukaan noin 60 prosenttia jäsenyrityksistä arvioi, että he joutuvat irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitä jossakin vaiheessa.
Paras ja helpoin tapa tukea oman alueen yrittäjiä on ostaa ja käyttää heidän palveluitaan.
Hallitus on tehnyt itse ja yhteystyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa ripeästi päätöksiä, jotta yritykset selviäisivät kriisin yli. Vaikka toimenpiteet ovat olleet poikkeuksellisia ja mittavia, niiden vaikutukset eivät ole lyhyellä aikajänteellä riittäviä.
Aikaa ei ole hukattavana yhtään. Siksi yritykset tarvitsevat tukea ja ymmärrystä pankeilta, vuokranantajilta ja yhteistyökumppaneilta.
Hallitus valmistelee myös esitystä, joka antaisi vaikeuksiin joutuneille yrittäjille mahdollisuuden päästä väliaikaisesti työttömyysturvan piiriin. Ehdotus koskee yrittäjiä, joiden tulot ovat romahtaneet koronavirusepidemian takia.
Hallituksen kädenojennus on merkittävä ja ennenkuulumaton. Samalla se osoittaa toisaalta, kuinka pahassa jamassa yritykset ovat.
Yrittäjät tarvitsevat tukea myös kuluttajilta, jos se vain on näissä olosuhteissa mahdollista. Paras ja helpoin tapa tukea oman alueen yrittäjiä on ostaa ja käyttää heidän palveluitaan.
Yritysten toiminnan turvaaminen kriisiajan läpi on kansantalouden kannalta erittäin tärkeää. Mitä useampi yritys selviää kuivin jaloin, sitä helpompaa on uuden alun rakentaminen.
Tällä hetkellä suurin kysymys on, palaako Suomen ja maailmantalous entiselleen. Ja jos palaa, niin kuinka kauan se kestää. Vastausta tähän ei tiedä vielä kukaan.