Yrittäjäjärjestö haastaa nyt avoimesti ay-liikettä
Suomen Yrittäjät kehottaa yrityksiä tarjoamaan työntekijöilleen henkilöstöetuna niin sanotun Loimaan kassan jäsenmaksun maksamista työntekijän puolesta. Viattomalta kuulostava suositus on käytännössä avoin taisteluhaaste ammattiyhdistysliikkeelle.
SY:n perustelut ovat sinänsä tuttuja. Työttömyyskassat toimivat tällä hetkellä kiinteässä yhteydessä ammattiliittojen kanssa. Liiton ja kassan jäsenyyttä tarjotaan samassa paketissa, vaikka mikään laki ei edellytä koko paketin ostamista.
Vuonna 1991 perustettu Yleinen työttömyyskassa YTK on haastanut tämän kytkennän varsin tehokkaasti. Sillä on tätä nykyä jo yli 400 000 jäsentä. Noin joka viides suomalainen palkansaaja on hoitanut ansiosidonnaisen työttömyysturvansa tämän Loimaan kassan kautta.
YTK on hiertänyt kivenä ay-liikkeen kengässä koko olemassaolonsa ajan. SY tiesi varmasti iskevänsä herkkään kohtaan suosituksellaan.
Taustalla onkin paljon suurempi kysymys kuin sadan euron arvoisen henkilöstöedun tarjoaminen yritysten työntekijöille.
Yrittäjäjärjestö haluaa käytännössä asettaa kyseenalaiseksi koko nykyisen työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän, joka ei sen mielestä kykene toteuttamaan yrittäjille tärkeitä tavoitteita. Eniten yrittäjiä hiertää paikallisen sopimisen hidas edistyminen.
SY näyttää uskovan enemmän revoluutioon kuin evoluutioon.
SY näyttää uskovan enemmän revoluutioon kuin evoluutioon. Yrittäjille eivät riitä kompromissit, joilla paikallista sopimista edistettäisiin vähitellen, askel kerrallaan. Järjestö haluaa kaiken kerralla.
Tämän linjan järjestö valitsi kilpailukykysopimuksen yhteydessä pari vuotta sitten hylkäämällä esityksen, jolla paikallista sopimista olisi laajennettu muutaman askelen verran.
Sama jyrkkä linja jatkui tänä keväänä, kun hallituksessa valmisteltiin työaikalain uudistusta. Yrittäjille oli tarjolla suunnilleen sama kompromissi paikallisen sopimisen edistämiseksi kuin kilpailukykysopimuksen yhteydessä, ja järjestö hylkäsi sen jälleen.
Yrittäjien toimintatapa istuu huonosti työmarkkinajärjestelmään, mutta yhtä vaikea sitä on sovittaa poliittiseen järjestelmään. Onhan politiikka parhaimmillaankin vain kompromissien taidetta.
Seuraavat eduskuntavaalit pidetään vajaan vuoden päästä. On vaikea nähdä, että niiden jälkeen syntyisi hallitusta, joka ymmärtäisi yrittäjäjärjestön toiveita paremmin kuin nykyinen hallitus.
Toisaalta yrittäjäjärjestön strategian tuloksellisuus saatetaan nähdä vasta kymmenen, kahdenkymmenen vuoden tähtäimellä.
Työ ja työmarkkinat kohtaavat kovan murroksen digitalisaation ja robottien myötä. Ay-liike joutuu taistelemaan vielä ankarasti säilyttääkseen asemansa tässä murroksessa. Jos aina vain suurempi osa palkansaajista valitsee ammattiliiton jäsenyyden sijasta Loimaan kassan, ay-liikkeen neuvotteluvoima ja poliittinen vaikutusvalta heikkenee vääjäämättä.
Toistaiseksi ay-liike kykenee kuitenkin vielä täyttämään Helsingin toreja ja nostamaan SDP:n suurimmaksi puolueeksi gallupeissa. Vallankumousta toivovien aika voi käydä pitkäksi vielä yrittäjäjärjestössäkin.