Yllättävät uutiset muuttoliikkeestä tukevat keskustan vaaliohjelman suurta linjaa

Pääkirjoitus

Samaan aikaan, kun keskustaväki valmistautuu Lappeenrannan puoluekokoukseensa, yllättävät uutiset Suomen sisäisestä muuttoliikkeestä tukevat puolueen perusajatusta.

Keskusta haluaa keskittämisen sijaan väljemmän, hajautetun Suomen.

Näin kirjoitetaan puolueen uuden eduskuntavaaliohjelman luonnoksessa. Se tulee puoluekokouksen hyväksyttäväksi kahden viikon kuluttua.

”Tämä tarkoittaa ihmisten mahdollisuutta elää, opiskella ja tehdä työtä siellä, missä tuntee itsensä onnelliseksi. Maalla, kaupungissa, etelässä tai pohjoisessa”, ohjelmaluonnoksessa sanotaan.

Ja siis samaan aikaan, kun vaaliohjelma on avattu kokousedustajien tarkasteltavaksi, STT:n uutinen (27.5.) kertoo, että viime vuonna 127 kuntaa sai muuttovoittoa kuntien välisissä muutoissa. Määrä on suurin vuoden 1992 jälkeen.

Hätkähdyttävin tilastomuutos oli, että Uusimaa menetti väestöään muuttotappiona muualle Suomeen ensi kerran 70 vuoteen.

Uusimaa on siis kasvanut muualta maasta suuntautuneen muuton vuoksi joka vuosi 70 vuoden ajan. Mutta ei enää viime vuonna. Uusimaa jäi nyt muuttoliikeseurannassa 2 400 ihmistä miinukselle.

Tilastojen perusteella kaupungeista on jatkettu kehyskuntiin muuttamista sekä asettumista laajemmin ympäri Suomea. Jopa Lapin maakunta sai ensimmäisen kerran 60 vuoteen jälkeen muuttovoittoa muualta Suomesta. Kuusi muutakin maakuntaa sai viime vuonna muuttovoittoa.

EI KESKUSTALLA tietenkään ole mitään Uudenmaan tai pääkaupunkiseudun tai minkään muunkaan alueen menestymistä vastaan.

Ei, sellainen rikastuttaa isänmaata. Mutta vähintään yhtä lailla isänmaata rikastuttaa koko Suomen menestys. Se toteutuu, kun ihmiset voivat elää ja tehdä työtä siellä, missä haluavat ja valita kotiseutunsa sieltä, mistä haluavat.

Muuttoliikenumerot sekä monien kyllästyminen ahtaaseen ja kalliiseen asumiseen kertovat, että ihmisten maailmassa ei ole väistämättömiä kehitystrendejä.

Mielipiteet ja mieltymykset muuttuvat, ja niitä on kuunneltava ja niiden mukaan on toimittava. Siinä onkin poliitikoille ja puolueille tehtävää.

On ohjelmaluonnoksessa pieni rinnanröyhistyskin, eikä ihan vailla perusteita.

VAALIOHJELMAN luonnos pitää sisällään monia tuttuja ja myös terästettyjä aluepoliittisia ehdotuksia. Mutta se tarjoaa myös uutta aluepolitiikan sisältöön.

Uutta on, että keskusta ilmoittaa olevansa valmis kokeilemaan erityistalousalueita.

”Niiden avulla vahvistettaisiin elinvoimaa alueilla, joissa on heikommat kehitysnäkymät. Erityistalousalueella olisi mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset investointeihin ja työllistämiseen vahvistuisivat. Alueella työskentelevät ja asuvat ihmiset voisivat myös saada erityisiä tukia, huojennuksia ja kannusteita”, ohjelmassa kirjoitetaan.

Erityistalousalueen paikka voisi olla esimerkiksi Kaakkois-Suomi tai Itä-Suomi laajemminkin. Syyt ovat selvät.

Itäisten alueiden tulevaisuus näyttää sumuiselta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Itä-Suomelle erityisen tärkeä taloudellinen kanssakäyminen rajan yli on painunut pohjalukemiin, eikä kukaan osaa ennustaa, nouseeko se alhosta pitkiin aikoihin.

TOINEN iso aluepoliittinen vaaliohjelmakysymys on koulutus.

Aluevaaleissa keskusta vaati terveysasemaa joka kuntaan, ja sai vaalivoiton. Nyt puolue haluaa, että jokaisessa maakunnassa pitää olla vähintään yksi korkeakoulu. Muutenkin opiskelupaikkoja korkeakouluihin on keskustan mielestä lisättävä eri puolilla Suomea.

Näilläkin ajatuksilla keskusta erottuu. Ne ovat punainen vaate keskittämispoliitikoille, jotka näkevät kaikessa hajautuksessa vihollisen.

ON ohjelmaluonnoksessa pieni rinnanröyhistyskin, eikä ihan vailla perusteita:

”Me Keskustassa olemme huolehtineet Suomesta hallitusvastuussa 2000-luvulla pidempään kuin yksikään muu puolue. Sinä aikana Suomi on useasti valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Tämä kannustaa meitä tekemään asioita yhä vaikeampina aikoina yhä paremmin.”