Yllättävän kauan kesti vastauksen antaminen pääministeri Viktor Orbanille
Unkarin tiedotusvälineissä on muutaman viikon sisällä julkaistu useita artikkeleita, joissa on moitittu oikeusvaltion periaatteiden toteutumista Suomessa. Arvosteluun yhtyi viime lauantaina myös pääministeri Viktor Orban.
Orban antoi kaksi esimerkkiä Suomen oikeusvaltion puutteista. Maassa ei ole perustuslakituomioistuinta ja presidentti nimittää tuomarit.
Orbanin ja muiden unkarilaishyökkäysten takana on Suomen tavoite kytkeä EU:n tuet oikeusvaltion toteutumiseen kussakin jäsenmaassa. Suomi pyrkii viemään asiaa EU:n puheenjohtajavuorollaan, joka alkoi heinäkuun alussa.
Orbanin haukkujen taustalla on pelko siitä, että Suomi saisi oikeasti Unkarin rahahanat kiinni oikeusvaltion puutteiden vuoksi.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen vastasi viikonvaihteessa kritiikkiin toteamalla, että kyseessä ei ole Suomen aloittama prosessi vaan Euroopan parlamentin jo vuosi sitten tekemä aloite.
Orbanin moitteisiin Tuppurainen tai kukaan muukaan ministeri ei vastannut.
Vasta maanantaina kuultiin asiallinen vastaus Orbanille, ja senkin esitti Ylen haastattelussa Helsingin Yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, ei kukaan ministeri.
Hän muistutti, että valtiosääntötuomioistuimen olemassaolo ei ole mikään oikeusvaltion tae. Sellainen puuttuu monista muistakin maista muista pohjoismaista Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Iso-Britanniasta ja Alankomaista.
Tuomarien nimitysvalta on puolestaan annettu tasavallan presidentille siksi, että hän on riippumaton päivän- ja puoluepolitikoinnista. Esitykset valmistelee valtioneuvostolle virkamiehistä riippumaton erillinen tuomarinvalintalautakunta.
Suomen järjestelmä on sinänsä omintakeinen. Perustuslain valvonnasta huolehtii eduskunnan perustuslakivaliokunta. Se ottaa jo etukäteen lausunnoissaan kantaa siihen, ovatko lakiesitykset sopusoinnussa perustuslain kanssa.
Valiokunnan jäsenet ovat kansanedustajia ja sen kokoonpano vastaa eduskunnan voimasuhteita. Näin ollen voisi epäillä, että kulloinenkin enemmistöhallitus junailee valiokunnasta mieluiset tulkinnat.
Käytännössä valiokunnasta on tullut hyvin itsenäinen ja kulloisestakin hallitus-oppositio-asetelmasta riippumaton elin. Suurinta valtaa siellä käyttävät itse asiassa perustuslakiasiantuntijat, joiden lausunnoista valiokunta ei poikkea.
Valiokunnan lausunnot ovat lähes aina yksimielisiä, mikä sekin kertoo sen erityisluonteesta.
Vasta maanantaina kuultiin asiallinen vastaus Orbanille, ja senkin esitti Ylen haastattelussa Helsingin Yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, ei kukaan ministeri.
Perustuslakivaliokunnan itsenäisyys on tullut viime vuosinakin moneen kertaan testattua erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.
Suomen järjestelmän etu on siinä, että lakien perustuslain mukaisuus tulee tarkistetuksi jo ennen niiden voimaantuloa.
Perustuslakituomioistuimen vaihtoehdossa saattaisi mennä vuosia, ennen kuin lain perustuslainmukaisuus tulisi tarkistettua valituksen kautta.
On myös harhaa kuvitella, että erillinen perustuslakituomioistuin olisi täysin vapaa poliittisesta harkinnasta.
Esimerkiksi voi ottaa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden, joka sikäläisessä järjestelmässä on keskeisessä asemassa perustuslain tulkinnassa.
Korkein oikeus on jakautunut konservatiiveihin ja liberaaleihin. Nyt konservatiiveilla on niukka 5-4 enemmistö ja tulkinnat ovat sen mukaisia.
Republikaanit laskevatkin yhdeksi Donald Trumpin suurimmista ansioista sen, että hän on kyennyt junailemaan korkeimpaan oikeuteen heille mieluisan enemmistön.
Suomen järjestelmä on toiminut käytännössä erittäin hyvin. Siksi sitä voi vahvoin perustein puolustaa niin Viktor Orbanille kuin kaikille muillekin.