Ylen gallupin toteutuminen tietäisi heikkoa hallitusta vaalien jälkeen

Pääkirjoitus

Ylen uusin puoluegallup antaa paljon ajattelemisen aihetta niin SDP:lle, kokoomukselle kuin keskustallekin runsas kaksi kuukautta ennen vaalipäivää. 

Kärkipaikkaa pitää edelleen SDP, mutta sen kannatus putosi 20,1 prosenttiin. Sosiaalidemokraattien vaalikampanjaa varjostaa epätietoisuus puheenjohtaja Antti Rinteen tilanteesta.

Rinne sairastui vakavasti vuodenvaihteen lomamatkalla, ja hänen pitäisi palata leikkaushoidon ja toipumisjakson jälkeen töihin maaliskuun alussa.

Hänen paluunsa lykkääntyminen olisi vakava takaisku puolueelle. Äänestäjienkin pitäisi tietää, kuka lopulta on puolueen pääministeriehdokas.

Hieman yllättäen myös kokoomus on ajautunut jonkinasteiseen johtajakriisiin. Puolueen kannatus putosi tammikuussa peräti 2,3 prosenttiyksikköä 17,6 prosenttiin.

Pudotuksen taustalla on selvästi puheenjohtaja Petteri Orpon kompurointi vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa. 

Kun keskusta otti vaaliohjelmaansa vaatimuksen sitovasta hoitajamitoituksesta vanhusten vaativassa laitoshoidossa, kokoomus jäi hetkeksi yksin vastustamaan sitovaa mitoitusta.

Orpo yritti tulla nurkasta ulos, mutta onnistui tekemään puolueen kannan hoitajamitoitukseen vain entistä epäselvemmäksi.

Kokoomus on luonut itsestään mielikuvan ylivoimaisena kampanjapuolueena. Nytkin se on syöttänyt medialle käsikirjoitusta, jonka mukaan kokoomus vain porhaltaa SDP:n ohi ykköseksi vaalien loppusuoralla.

Viime viikkojen tapahtumat ovat rapauttaneet tämän käsikirjoituksen uskottavuutta.

Kokoomuksessa joudutaankin nyt miettimään koko vaalistrategia uusiksi. Varman päälle pelaaminen ei välttämättä nostakaan Orpoa pääministeriksi.

Ongelmissa on keskustakin, jonka kannatus putosi nyt 15,6 prosenttiin. Keskustalaisia ei taida paljon lohduttaa, että puolueen kannatus putosi suurista puolueista vähiten.

Kyselyn nousijoita olivat vihreät ja perussuomalaiset. Vihreiden kannatus oli noussut jo 14,6 prosenttiin ja eroa keskustaan oli enää vaivainen prosenttiyksikkö.

Nousu voidaan laskea pitkälti Pekka Haaviston ansioksi. Hän on onnistunut palauttamaan vihreiden luottamuksen viime syksyn johtajakriisin jälkeen.

Perussuomalaisten nousua selittävät puolestaan ennen muuta uutiset ulkomaalaistaustaisten miesten syyllistymisestä alaikäisten tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Oulussa ja Turussa.

Perussuomalaiset ja vihreät hyötyvät myös toisistaan. Ne ovat politiikan arvokysymyksissä poliittisen kentän ääripäitä ja kirittävät sen ansiosta toisiaan.

Jos haluat vastustaa perussuomalaisia, tehokkain keino on äänestää vihreitä ja päinvastoin.

Eduskunnassa hyvin yhtenäinen vihervasemmiston oppositio ei yllä lähellekään enemmistöä, ei myöskään nykyinen hallitusrintama edes RKP:lla ja kristillisdemokraateilla täydennettynä.

Yksi huomio gallupista on vielä se, että sen toteutuminen vaaleissa tietäisi erittäin vaikeita hallitusneuvotteluita.

Vaalien ykköstilaan riittäisi reilut 40 kansanedustajaa. Sen lisäksi 30–40 edustajan ryhmiä tulisi useita.

Eduskunnassa hyvin yhtenäinen vihervasemmiston oppositio ei yllä lähellekään enemmistöä, ei myöskään nykyinen hallitusrintama edes RKP:lla ja kristillisdemokraateilla täydennettynä.

Jos gallup toteuisi vaaleissa, hallitukseen tarvittaisiin todennäköisesti jälleen viisi, kuusi puoluetta.

Paluuta viime vaalikauden six pack -kokoonpanoon ei kukaan taida haluta, mutta tällä menolla se voi jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi.

Keskustan kannattaa nyt keskittää kaikki voimansa vaalikampanjaan. Naapureiden epäselvä tilanne nostaa Juha Sipilän uskottavuutta pääministerikisassa.

Keskustalaisten pitäisi vain itsekin jaksaa uskoa siihen, että vaalit voidaan voittaa.