Yhä useampi vastustaa etelän kasvukeskuksiin suuntautuvaa muuttoliikettä, ja pandemian eteneminen voi vahvistaa tätä trendiä

Pääkirjoitus

Jos suomalaisten enemmistö saisi päättää, maan sisäiselle muuttoliikkeelle kohti etelää ja kasvukeskuksia pitäisi painaa tukevasti jarrua.

Tämän kertoo Kunnallisalan kehittämiskeskuksen (KAKS) teettämä mielipidetiedustelu. Lähes joka toinen suomalainen (46 prosenttia) suhtautuu kielteisesti muuttoliikkeeseen, joka suuntautuu kohti etelän kaupunkikeskuksia. Myönteisesti suhtautuvia on vain yhdeksän prosenttia.

Muutos vuonna 2017 tehdyn vastaavan tutkimuksen vastauksiin on iso.

Etelään muuttoon kielteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiayksiköllä. Myönteisesti muuttoliikkeeseen suhtautuvien määrä vähentynyt viidellä prosenttiyksiköllä.

Merkittävää on, että kielteisesti suhtautuvia on kaikilla alueilla enemmän kuin muuttoliikkeen kannattajia.

Keskustaa tutkimuksen tulokset kannustavat. Ne kertovat, että keskustan politiikan tavoite koko maan kehittämisestä on saman suuntainen kuin kansalaisten enemmistön näkemyskin.

Sitäkään ei tarvitse pelätä, mitä kaupungeissa ajatellaan. Että menetetäänkö kaupunkilaisten ääniä, jos maan tasapuolista kehittämistä pidetään liikaa esillä?

Ei, sillä jopa pääkaupunkiseudulla on nykyisen kaltaisen muuttoliikkeen vastustajia kaksi kertaa niin paljon kuin sen kannattajia.

Liiallisen muuttoliikkeen haitat näkyvät.

Etelään ja suuriin keskuksiin suuntautuvan muuttoliikkeen vastustajia onkin selkeästi enemmän niin kaikissa ikäryhmissä, tuloluokissa kuin koulutuksen mukaankin tarkastellen.

Eikö siis niidenkin pitäisi pysähtyä ajattelemaan, jotka pitävät muuttoliikkeen jatkamista ja jopa tehostamista siunauksellisena ja välttämättömänä?

Kansalaiset kun tätä innostusta eivät oikein jaa.

Puoluetausta tuo hieman eroa. Kokoomus on muuttoliikemyönteisin, keskusta kielteisin.

Silti kaikkien puolueiden kannattajissa on paljon enemmän muuttoliiketrendin vastustajia kuin kannattajia.

Politiikalle näyttää nyt olevan kuitenkin työsarkaa. Aikamoinen osa suomalaisista ei suhtaudu sen enempää myönteisesti kuin kielteisestikään muuttoliikkeeseen.

Heihin voi myös keskustalainen sanoma vaikuttaa. Edellistutkimuksesta heidän määränsä on jo jonkin verran vähentynyt.

Vaikuttaako koko maailmaa koetteleva vitsaus myös suomalaisten ajatuksiin asuinpaikasta? Voi olla. Se selviää myöhemmissä tutkimuksissa.

Tutkimuksen teki Kantar TNS Oy 13.-18.3. Koronapandemia oli silloin Suomessa alkuvaiheessaan. Hallitus oli julkaissut ensimmäisen rajoituslistansa vasta 12.3.

Vaikuttaako koko maailmaa koetteleva vitsaus myös suomalaisten ajatuksiin asuinpaikasta? Voi olla. Se selviää myöhemmissä tutkimuksissa.

Se on viikkojen kuluessa kuitenkin käynyt kaikille selväksi, että virus on levinnyt erityisesti suurissa asutuskeskuksissa.

New York, Lontoo, Milano, Pariisi, Moskova, Madrid, Tukholma… Myös Suomessa tiheimmin asuttu pääkaupunkiseutu on saanut suurimman kolauksen.