Viljelijöiden tulevaisuudennäkymät ovat parantuneet, mikä on hyvä uutinen koko Suomelle ja myös keskustalle
Kolme viljelijää viidestä pitää tilansa näkymiä vähintään melko hyvinä, kertoo uusi mielipidetiedustelu.
Kantar TNS Agrin tekemä ja Maaseudun Tulevaisuuden tilaama kysely kertoo, että viljelijäväestön odotukset ovat parantuneet kaikissa tuotantosuunnissa. Alueellisia ja tuotantosuuntaisia vaihteluja on, mutta yleiskuva on selkeästi parempaan päin.
Odotukset ovat vahvistuneet varsinkin sianlihan- että kasvistuotannossa, mutta myös siipikarjantuotannossa monen tilan näkymät ovat hyvin positiiviset.
Tukialueiden väliset erot ovat pienehköjä, joskin odotukset Pohjois-Suomessa ovat yleisesti muuta maata huonommat. Tilakoon vaikutus ei kyselyn mukaan tue suuruuden paremmuutta, sillä alle 30 peltohehtaarin arviot taloutensa tulevaisuudesta ovat muita parempia.
Mielipidetiedustelu viestittää siis tunnelmien muutoksesta tuottajaväestön keskuudessa, vaikka se onkin vain yksi gallup.
Uutinen on kovasti tervetullut. Vielä jokin aika sitten monen viljelijän ajatukset olivat hyvin alamaissa. Uutiset kertoivat henkilökohtaisista haaksirikoistakin.
Monenlaista sopeutumista tiloilla on tarvittukin. Siitä on pitänyt huolen myös EU, jonka yhteistä politiikkaa maatalous on. Tämä on merkinnyt maatalouselinkeinon puolestapuhujille jatkuvaa ja vaativaa edunvalvontatyötä.
Tätä työtä ovat tehneet niin tuottaja- ja muut etujärjestöt, viranhaltijakunta kuin luottamusväkikin. Esimerkiksi suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet ovat erittäin tärkeässä paikassa.
Erikseen nimeltä kannattaa mainita maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hän on ollut ministerinä nyt kolme vuotta. Ennen Leppää ministerin tointa hoiti niin ikään keskustalainen Kimmo Tiilikainen.
Edellinen olikin sitten Petteri Orpo (kok.).
Parhaat aseet maatalouden edellytysten parantamiseksi ovat hallituksella. Hallitukset hoitavat yhteydet Brysseliin, ja hallitukset tekevät kotimaan päätökset. Senkin takia hallituksiin kannattaa pyrkiä.
Vaikka keskusta ei ole ollenkaan sama kuin maatalousväestö, maatalouden tulevaisuus Suomessa on keskustalle kunnia-asia.
Siksi myönteiset uutiset viljelijäväestön tunnelmista ovat kuin tunnustus. Maatalouden tulevaisuudesta kun ei mikään muu puolue kanna huolta ja vastuuta kuin juhlapuheissa – jos niissäkään.
Sen takia on tässäkin yhteydessä hyvä muistaa, että parhaat aseet maatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi ovat kulloisellakin hallituksella. Hallitukset hoitavat yhteydet Brysseliin, ja hallitukset tekevät kotimaan päätökset.
Hallituksessa keskustallakin on ollut vaikuttamisen mahdollisuuksia, mikä on näkynyt esimerkiksi ministeri Lepän työssä. Voi vain kuvitella, minkälaista maatalouspolitiikkaa Suomessa harjoitettaisiin, jos keskusta olisi oppositiossa.
Tunnelmien muutos on tärkeä koko Suomelle. Koronapandemia on osoittanut omavaraisuuden arvon. Suomessa tuotetaan puhdasta ruokaa lähellä kuluttajaa.
Mutta ilman viljelijäväestöä ei suomalaista ruokaa ole. Tunnelmien muutos on tärkeää myös maaseudulle. Vaikka maaseutu onkin nykyisin paljon muuta kuin maatalouden harjoittamista, ilman peltoja, tuotantoeläimiä ja hyvinvoivia maatiloja se ei olisi oikeaa, suomalaista maaseutua.