Vihreiden vaihtoehdot käyvät vähiin
Vihreät valitsevat ensi lauantaina itselleen uuden puheenjohtajan erittäin poikkeuksellisessa ja vaikeassa tilanteessa.
Vuoden jatkuneen gallupalamäen jälkeen puolueelle pitäisi löytää veturi, joka vie vihreät vaaleihin ja hallitusneuvotteluihin ilman päivänkään harjoitteluaikaa.
Vain runsaan vuoden puheenjohtajan nuijaa heiluttanut Touko Aalto jäi syyskuussa sairaslomalle uupumuksen vuoksi.
Puolueessa osattiin jo varautua puheenjohtajan vaihtumiseen sairasloman pitkittymisen vuoksi. Lopullinen varmuus asiasta saatiin vasta viikko sitten, kun Aalto ilmoitti eroavansa.
Kun eduskuntavaaleihin on aikaa enää vajaat puoli vuotta, vihreät eivät ehdi pitää ylimääräistä puoluekokousta. Niinpä vaaliveturin valinta tehdään puoluevaltuustossa, joka kokoontuu ensi viikonvaihteessa.
Vihreille jäi vain puolitoista viikkoa aikaa etsiä puolueelle uusi puheenjohtaja. Tilanne olisi erittäin haastava mille puolueelle tahansa.
Vihreiden pitää ensinnäkin päättää, kuinka pitkäaikaista johtajaa nyt haetaan.
Viime päivien keskustelun perusteella näyttää siltä, että valinta tehdään vain eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen ajaksi.
Ensi kesän puoluekokouksessa valitaan sitten varsinainen puheenjohtaja tulevaisuutta silmälläpitäen.
Jos vihreät päätyvät pätkäpuheenjohtajan valintaan, tehtävään sopii parhaiten joku puolueen kokeneimmistä poliitikoista.
Puheenjohtajan valintaan saattaa riittää kahden hengen palaveri, jossa Niinistö ja Haavisto päättävät, kumpi lähtee vaaliveturiksi.
Monien kieltäytymisten jälkeen jäljelle on jäämässä vain kaksi nimeä: edellinen puheenjohtaja Ville Niinistö tai kaksinkertainen presidenttiehdokas Pekka Haavisto.
Puolueen kokeneimmista kansanedustajista Outi Alanko-Kahiluoto on myös ilmoittautunut ehdolle. Hänen valintansa ei kuitenkaan ole todennäköinen, jos Niinistö tai Haavisto lähtee kisaan.
Vihreiden puoluevaltuuskunnassa on runsaat 40 jäsentä. Puheenjohtajan valintaan saattaa riittää kahden hengen palaveri, jossa Niinistö ja Haavisto päättävät, kumpi lähtee vaaliveturiksi.
Vihreiden vaikeaa tilannetta kuvastaa se, että puoluevaltuuskunta aikoo tehdä valinnan suljettujen ovien takana ensi lauantaina.
Se antaa mahdollisuuden puhua suut puhtaaksi mutta sopii muutoin erittäin huonosti avoimuuden nimiin vannovan puolueen imagoon.
Niinistöllä ja Haavistolla on kummallakin vahvuutensa.
Haavisto keräsi taakseen punavihreän rintaman vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella. Hän voisi houkutella niitä äänestäjiä, jotka ovat gallupeissa siirtyneet vihreistä SDP:n tai vasemmistoliiton kannattajiksi.
Niinistö ehti puolestaan nousta jopa opposition kärkipoliitikoksi tämän vaalikauden alkupuolella, kun Antti Rinteen SDP nuoleskeli vielä haavojaan rajun vaalitappion jälkeen. Vihreiden gallupit nousuun ja puolueessa alettiin elätellä jopa pääministerihaaveita.
Niinistön ansioita kannatuksen kasvattamisessa on ehkä liioiteltu. Vihreät nousivat SDP:n heikkouden vuoksi. Kun SDP alkoi saada itseluottamustaan takaisin, sen kannatus alkoi nousta niin kuin suurimman oppositiopuolueen kohdalla tapaa käydä.
Niin tai näin, vihreiden valinta vaikuttaa joka tapauksessa kevään eduskuntavaaleihin.
Jos puolue onnistuu saamaan kannatuksensa nousuun, taistelu ykköspuolueen paikasta vaaleissa käy entistä tasaisemmaksi.