Verottajan suositusta verkkopalvelusta kannattaa ottaa oppia

Pääkirjoitus

Julkisen sektorin toimija voi olla myös edelläkävijä. Verohallinto on tästä hyvä esimerkki.

Suurin osa muistaa vielä ajan, jolloin veroilmoitusten täyttäminen aiheutti suurta tuskaa. Palkka-, velka- ja kulutositteiden kirjaaminen veroilmoitukseen vei verovelvolliselta helposti useita tunteja. Jos kuitit olivat hukassa, niin aikaa saattoi tuhraantua moninkertaisesti.

Esitäytetty veroilmoitus tuli käyttöön keväällä 2006. Sen jälkeen verovelvolliset ovat voineet tarkistaa, onko esitäytetyssä veroilmoituksessa korjattavaa.

Useimmiten korjattavaa on ollut vähän tai ei ollenkaan, sillä valtaosa tarvittavista tiedoista on verottajalla tiedossa jo etukäteen.

VEROHALLINNON asiakkaat ovat ottaneet myös verkkopalvelut nopeasti omakseen. Viime vuonna vain prosentti veroasioista hoidettiin verotoimistoissa. Yli 90 prosenttia veroasioista tehtiin Verohallinnon OmaVero-palvelussa.

Vielä viisi vuotta sitten verotoimistossa kävi asioimassa 675 000 ihmistä. Viime vuonna vastaava luku oli 200 000.

Viime vuonna OmaVero-palvelua käytti 3,1 miljoonaa henkilöasiakasta. Määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta.

Vaikka muutos on ollut nopea, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Neljä viidestä OmaVeron käyttäjästä antaakin palvelulle kiitosta.

Hyvin toteutettu verkkopalvelu säästää käyttäjän aikaa ja parhaimmillaan myös veronmaksajan kukkaroa.

VEROTTAJAN esimerkki kannustaa julkista sektoria laajentamaan verkkopalvelujaan. Hyvin toteutetuille palveluille, jotka säästävät kansalaisten aikaa ja vaivaa, on kysyntää.

Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään digitaalisia palveluja. Asiakaslähtöisesti suunnitellut palvelut löytävät helposti käyttäjänsä ja ne ovat myös palvelun tuottajalle taloudellisesti kannattavia.

Kiitosten jakaminen julkiselle sektorille on suomalaisille vierasta. Verohallinnon tapauksessa kiitokset ovat kuitenkin aiheellisia.

DIGITAALISTEN palveluiden kehittäminen on ollut esillä myös aluevaalien yhteydessä. Terveys- ja sosiaalialan tietoteknisiä ratkaisuja on viime vuosina moitittu raskaasti.

Järjestelmien toimimattomuutta ja kalleutta on hämmästelty mediassa useampaan otteeseen – yleensä aiheesta.

Hyvinvointialueilla on tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja asiakaslähtöisyyden parantamisessa iso työ. Tätä työtä varten hyvinvointialueiden päättäjien kannattaa perehtyä tarkasti Verohallinnon kokemuksiin.

Verottajan esimerkki osoittaa, että kuluttajat eivät vierasta julkisen sektorin digitaalisia palveluja, jos ne toimivat toivotulla tavalla. Hyvin toteutettu verkkopalvelu säästää käyttäjän aikaa ja parhaimmillaan myös veronmaksajan kukkaroa.