Venäjä näytti voimaansa Kertshin salmella
Tapahtumat Krimin ja Venäjän välisellä Kertshin salmella ovat hallinneet maailman uutisvirtaa muutaman päivän ajan. Samalla Venäjän ja lännen suhteet ottivat jälleen takapakkia.
Uutisista on välittynyt kohtalaisen selkeä kuva sunnuntaina sattuneesta välikohtauksesta.
Kolme Ukrainan laivaston pientä alusta pyrki Kertshin salmen kautta Asovanmerelle. Venäjän laivasto pysäytti niiden kulun ajamalla yhden laivan kylkeen ja avaamalla tulen laivoja kohti. Tulituksessa loukkaantui ukrainalaisia sotilaita.
Kuten arvata saattaa, tapahtumien tulkinnoista ei sitten ollakaan enää yksimielisiä.
Länsi tukee kiistassa Ukrainaa ja syyttää Venäjää kansainvälisen merenkulun sääntöjen rikkomisesta. EU-johtajat ovat monella suulla vaatineet Venäjää vapauttamaan välittömästi sekä kaapatut laivat että niiden miehistön.
Ukraina on pitänyt Venäjän toimia sotilaallisena hyökkäyksenä. Maan edustaja vertasi YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjän toimia Mainilan laukauksiin, joita Neuvostoliitto käytti verukkeena talvisodan aloittamiseen 1939.
Ukrainaan julistettiin maanantaina 30 päivän poikkeustila presidentti Petro Poroshenkon aloitteesta.
Venäjän tulkinnan mukaan sunnuntain välikohtaus johtui Ukrainan provokaatiosta. Omien sotilaidensa toimia Venäjä ei ole kiistänyt.
Venäjän mielestä Ukraina ärsytti siis tahallaan venäläisiä sotalaivoja käymään kolmen pienen, kevyesti aseistetun ukrainalaisaluksen kimppuun. Tavoitteena oli häiritä Venäjän ja lännen suhteita, joissa oli havaittavissa jo pientä liennytystä.
Venäjä voi laskea sen varaan, että sen paremmin Ukraina kuin sen läntiset ystävätkään eivät mahda mitään sen sotilaalliselle voimankäytölle.
Venäjän selityksestä tulee mieleen presidentti Mauno Koiviston poliittinen ohje: ei pidä provosoitua kun provosoidaan. Venäjältä ei ole toistaiseksi kuultu selitystä siihen, miksi maa päätti provosoitua jos sitä provosoitiin.
Uskottavammalta kuulostaa selitys, että kyse on Venäjän voimannäytöstä. Se pitää Krimin niemimaata omana alueenaan ja tulkitsee myös aluevesirajojen sijainnin sen mukaan. Muu maailma ei tunnusta Krimin omistusta.
Venäjä haluaa kaikesta päätellen varmistella omistuksiaan myös Venäjän ja Krimin välille rakennetun Kertshin salmen sillan turvaamiseksi.
Ukrainan ulkomaankaupasta suuri osa kulkee nykyään Kertshin salmen sillan ali, koska maan tärkeät satamat sijaitsevat Asovanmeren rannalla. Kauppa-alusten kulkua on jo häiritty mielivaltaisilla tarkastuksilla, ja nyt pantiin kuriin myös ukrainalaiset sotalaivat.
Venäjä voi laskea sen varaan, että sen paremmin Ukraina kuin sen läntiset ystävätkään eivät mahda mitään sen sotilaalliselle voimankäytölle. Operaation hyödyt on siis laskettu suuremmaksi kuin sen diplomaattiset haitat.
Onko Venäjä laskenut oikein, se nähdään lähikuukausien aikana.
Yksi asia on varma. Paineet Krimin valtauksen vuoksi asetettujen pakotteiden kiristämiseen kasvavat. Ainakaan niiden purkamisesta ei kannata haaveilla pitkiin aikoihin.