Varjonyrkkeily työllisyyspäätösten aikataulusta voi kätkeä todelliset erimielisyydet

Pääkirjoitus

Hallituksessa on syntynyt erikoinen väittely työllisyyspäätösten aikataulusta.

Keskusta pitää kiinni hallitusohjelmasta. Sen mukaan syksyn budjettiriihessä pitäisi tehdä päätöksiä, joilla luodaan 30 000 uutta työpaikkaa.

Muut hallituspuolueet katsovat, että koronakriisin vuoksi aikataulua voidaan venyttää. Niiden mielestä riittää, että tarvittavat päätökset syntyvät tämän vuoden puolella.

Keskustelua hämmentää vielä hallituksen kirjaus lisäbudjettineuvotteluissa ennen valtiovarainministerin vaihtumista. Koukeroinen kirjaus voidaan tulkita niin, että se sallii aikataulun venyttämisen.

Sekä entinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) että hänen seuraajansa Matti Vanhanen (kesk.) ovat kuitenkin pitäneet kiinni hallitusohjelman aikataulusta.

Budjettiriihessä voidaankin joutua perimmäisten kysymysten äärelle, jos ja kun työllisyystoimia valmistelevista kolmikantaryhmistä ei tule ratkaisevaa vetoapua hallitukselle.

Väittelyn voi hyvällä tahdolla tulkita myrskyksi vesilasissa. Tätä tulkintaa tukee se, että toistaiseksi kaikki hallituspuolueet ovat pitäneet kuitenkin kiinni hallitusohjelman tavoitteesta.

Kyse saattaa kuitenkin olla vakavammasta ongelmasta. Aikataulukiista voi kätkeä erimielisyyden siitä, millaisia toimenpiteitä 30 000 uuden työpaikan luominen vaatii.

Tämän todellisen ongelman olemassaoloon viittaavat uutiset siitä, että työllisyystoimia pohtivien kolmikantatyöryhmien työ on edennyt takkuisesti.

Kuten tunnettua, hallituksen vasemmistopuolueilla on tiiviit kytkökset ay-liikkeeseen. Sekä SDP että vasemmistoliitto saattavatkin joutua hankalaan tilanteeseen. Niiden on vaikea päättää sellaisista toimenpiteistä, joita suurin keskusjärjestö SAK ja toimihenkilöiden STTK eivät hyväksy.

Budjettiriihessä voidaankin joutua perimmäisten kysymysten äärelle, jos ja kun työllisyystoimia valmistelevista kolmikantaryhmistä ei tule ratkaisevaa vetoapua hallitukselle.

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin vaalikauden aikana. Siihen laskettiin päästävän, mikäli vaalikauden aikana saataisiin 60 000 uutta työpaikkaa.

Koronakriisin vuoksi hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää vielä enemmän uusia työpaikkoja.

Kaikki hallituspuolueet kuitenkin ymmärtävät, että koko hallitusohjelma on laskettu paremman työllisyyden varaan. Jos hallitus nostaa nyt kädet pystyyn etujärjestöjen nihkeyden vuoksi, sen olemassaololta putoaa pohja.

Keskustan tiukkuutta aikatauluasiassa pitää arvioida tätä taustaa vasten.