Valtiojohto nosti demokratian uhkat esiin
Valtiojohdon esiintymisissä vuodenvaihteessa oli tällä kertaa poikkeuksellisen vakava sävy.
Huoli demokratian tilasta nousi vahvasti esiin sekä presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessa että pääministeri Juha Sipilän uudenvuoden tervehdyksessä.
Sekä presidentti että pääministeri viittasivat varoittavana esimerkkinä viime vuosisadan diktatuureihin, jotka polkivat demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Presidentti Niinistö lähti liikkeelle Ranskan keltaliivien mielenosoituksista. Mielenosoitukset muuttuivat mellakoiksi, joissa poltettiin autoja.
Niinistön mukaan Eurooppa on ajautunut repiviin riitoihin omista arvoistaan.
Muualla maailmassa kasvaa houkutus valita toinen tie, jos demokratian, tasa-arvon ja vapauden nimiin vannova Eurooppa alkaa näyttää sekasortoiselta.
Ranskan mellakoiden lisäksi presidentti viittasi Suomen itsenäisyyspäivän aikaiseen mielenosoitukseen, jossa heiluteltiin natsilippuja.
”Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa ei niille ole sijaa”, Niinistö korosti.
Niinistön mukaan edustuksellisen demokratian rinnalle on kaivattu suoraa demokratiaa. Hän ymmärsi tältä pohjalta syntyviä liikkeitä, marsseja ja vastamarsseja.
Vaarana on, että samalla menetetään edustukselliselle demokratialle olennainen kyky sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.
Sekä presidentti että pääministeri viittasivat varoittavana esimerkkinä viime vuosisadan diktatuureihin, jotka polkivat demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Myös pääministeri Juha Sipilä kantoi huolta yhteistyökyvyn heikkenemisestä perinteisessä uudenvuoden tervehdyksessään.
”Viime aikoina olemme nähneet esimerkkejä siitä, miten yhteistyökyvyn puute voi horjuttaa jopa vakaita demokratioita”, Sipilä totesi.
Sipilän mukaan demokratia edellyttää vahvoja kansanliikkeitä, jotka järjestäytyvät puolueiksi.
Niiden pitää vain kyetä säilyttämään elävä yhteys kansalaisten tuntoihin ja toiveisiin. Jos tämä yhteys katkeaa, puolueiden paikat ottavat muut voimat.
”Pahimmillaan voimme joutua kohtaamaan kumpujen yöstä nousevia ääriliikkeitä, jotka halveksivat avoimesti demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteita. Historian opetukset tällaisten voimien tuhoisasta vaikutuksesta eivät saa unohtua”, Sipilä varoitti.
Presidentti Sauli Niinistö pysyi valtiosäännön määräämässä roolissaan puolueiden yläpuolella ja varoi tekemästä käytännön johtopäätöksiä siitä, miten demokratiaa pitäisi käytännössä puolustaa ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Pääministeri Sipilä oli vapaampi antamaan kansalaisille ja puolueille selkeitä neuvoja:
”Toivon rehtiä vaalitaistelua, jossa keskitytään ratkaisujen etsimiseen pelkojen lietsomisen ja keskinäisen syyttelyn sijasta. Uskon, että äänestäjätkin yhtyvät tähän toiveeseen.”
Sipilä määritteli näin keskustan vaalikampanjan sävyn. Nähtäväksi jää, seuraavatko muut esimerkkiä.