Välikysymys pakotti hallituksen sopimaan hoitajamitoituksen lykkäämisestä
Eduskunta keskusteli keskiviikkona vanhustenhoidon ongelmia käsittelevästä opposition välikysymyksestä. Suuren salin puheet noudattivat enimmäkseen tuttuja latua yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
Tuttua, parlamentaariseen menoon kuuluvaa oli se, että oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset maalasivat vanhustenhoidon tilanteen synkin värein.
Hallituksen puolesta vastannut perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden (sd.) vastasi luettelemalla hallituksen miljardisatsaukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon koronakriisistä alkaen.
Poikkeuksellista oli se, että välikysymys pakotti hallituksen sopimaan vaativan, ympärivuorokautisen vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta koskevan lain voimaantulon lykkäämisestä.
Hallitus ei voinut mennä eduskuntaan ilman selvää vastausta siihen, mitä hoitajamitoituksen aikataululle tehdään. Näin välikysymys saavutti yhden tavoitteensa, minkä oppositio voi merkitä voitokseen.
Ministeri Linden kertoi eduskunnalle, että ensi vuoden huhtikuusta lähtien hoitajamitoitus nostetaan 0,65:en alkuperäisen 0,7 sijasta. Toisin sanoen kriteerit täyttäviä hoitajia pitää olla 6,5 kymmentä vanhusta kohti ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Pari vuotta sitten säädetyn lain mukaan hoitajia olisi pitänyt olla seitsemän kymmentä vanhusta kohti.
Hoitajamitoituksen aikataulun lykkäys johtaa myös vastuun siirtämiseen seuraavalle hallitukselle, joka muodostetaan vaalien jälkeen. Se joutuu arvioimaan, kyetäänkö edes tästä lykätystä aikataulusta pitämään kiinni.
Aikataulua siirretään nyt reilulla puolella vuodella ensi vuoden joulukuun alkuun saakka.
Lykkäys johtuu kroonisesta hoitajapulasta. Vanhusten hoitopaikkoja olisi jouduttu sulkemaan ensi keväänä, jos 0,7 mitoitus olisi toteutettu alkuperäisen aikataulun mukaan. Yhä useampi sellainenkin vanhus olisi joutunut sinnittelemään kotona, joille koti ei ole enää oikeasti turvallinen paikka voimien vähenemisen takia.
Hoitajamitoituksen aikataulun lykkäys johtaa myös vastuun siirtämiseen seuraavalle hallitukselle, joka muodostetaan vaalien jälkeen. Se joutuu arvioimaan, kyetäänkö edes tästä lykätystä aikataulusta pitämään kiinni.
Eduskuntakeskustelun perusteella kaikki puolueet ovat kohtalaisen yksimielisiä vanhustenhoidon ongelmista. Hoitajia kuormittaa kiire niin avopalveluissa kuin laitoksissakin.
Avopalveluissa voidaan käyttää vain rajattu minuuttimäärä yhdessä kodissa käymiseen. Kiireettömälle rupattelulle vanhuksen kanssa ei jää aikaa.
Vähintään yhtä paha kiire on myös monissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Hoitajat kokevat, että eivät ajanpuutteen takia pysty palvelemaan asukkaita niin hyvin kuin ammattietiikka ja -osaaminen vaatisivat.
Vanhustenhoidon suurin ongelma on hoitajapula, josta kärsivät kaikki asumispalveluiden tuottajat, niin julkiset, yksityiset kuin kolmannenkin sektorinkin toimijat. Koulutusmäärien lisäys ei ole riittänyt paikkaamaan vajetta, koska samaan hoitajia siirtyy muille aloille.
Tilannetta pahentaa vielä hoitajien pitkittynyt palkkataistelu, joka on ylittänyt normaalin työmarkkinatoiminnan mittasuhteet ja pelisäännöt jo aikoja sitten.
Mitään ratkaisua hoitajapulaan ei ole näkyvissä niin kauan kuin palkkariita jatkuu. Uravalintaa pohtiville nuorille lähtee nyt joka päivä viesti, että ainakaan hoitoalalle ei kannata hakeutua.