Väistyvien kansanedustajien viestiä kannattaa kuunnella
Useat kokeneet kansanedustajat jättävät eduskunnan vapaaehtoisesti ensi kevään vaaleissa. Monia lähtijöitä näyttää yhdistävän kriittisyys politiikan ilmapiiriä kohtaan.
Kokoomuksen Lenita Toivakka (57) valitti Ylen haastattelussa (21.8.) politiikan muuttumista lyhytnäköisemmäksi ja aggressiivisemmaksi. ”Pitäisi huutaa kovaa ja klikata paljon saadakseen äänensä kuuluviin”, Toivakka harmitteli.
Keskustan Seppo Kääriäinen (70) ei esittänyt suoraan yhtä kriittisiä arvioita politiikan ilmapiiristä, mutta rivien välitkin ovat Kääriäisen tapauksessa puhuvia.
”Nikamakohdassa on siistiä antaa tilaa politiikan nykymeininkiin ja -tyyliin paremmin sopiville voimille”, Kääriäinen perusteli luopumista blogissaan 13. elokuuta.
Viimeisimpänä kriitikkojen joukkoon ilmoittautui keskustan Tapani Tölli (67). Hän harmitteli Helsingin Sanomien haastattelussa (26.8.) politiikan kielenkäytön kovenemista.
Eduskunnan keskustelut muistuttavat Töllin mukaan usein sosiaalisen median Twitter-väittelyä, jonka osallistujat kisaavat siitä, kuka keksii kärjekkäimmän tavan loukata toista.
”Välillä täysistunnon keskustelut ovat sellaisia, että tekee mieli lähteä salista pois”, Tölli totesi.
Some-kieli on vähitellen alkanut levitä myös julkiseen keskusteluun eduskuntaa myöten.
Varttuneemmilla kansalaisilla saattaa olla joskus taipumusta ajatella, että asiat olivat ennen paremmin. Politiikan konkareiden yhtä pitävät arviot kertovat siitä, että kyse on jostakin muustakin kuin menneiden hyvien aikojen haikailusta.
Poliittinen ilmapiiri on kiristynyt viime vuosina, ei vain meillä vaan muuallakin. Yhtenä syynä siihen voi pitää sosiaalisen median nousua. Somessa voi huudella nimettömänä näkemättä vastapuolen kasvoja.
Some-kieli on vähitellen alkanut levitä myös julkiseen keskusteluun eduskuntaa myöten.
Yhtenä käännekohtana voidaan pitää perussuomalaisten suurvoittoa vuoden 2011 vaaleissa. Se muutti eduskunnan keskustelukulttuuria raaempaan suuntaan.
Osansa on myös eduskunnan peruskorjauksella 2015–2017. Sibelius-Akatemian väistötiloista puuttui eduskuntatalon arvokkuus, mikä heijastui myös edustajien käyttäytymiseen.
Viimeksi ilmapiiriä on kärjistänyt perussuomalaisten hajoaminen kesäkuussa 2017. Puolueriidat luovat kaikkein jyrkimpiä vastakkainasetteluja politiikassa, mikä näkyy myös kielenkäytössä.
Miten keskustelukulttuuria voitaisiin sitten parantaa?
Tapani Tölli esitti HS:n haastattelussa, että eduskunta kävisi seuraavan vaalikauden alkaessa perustavanlaatuisen pelisääntökeskustelun siitä, millä tavalla täysistunnossa puhutaan. Erimielisyydet kuuluvat politiikkaan, mutta toisten tarkoituksellisesta loukkaamisesta ei hyödy kukaan.
Kuka tahansa onkin seuraavan eduskunnan puhemies, hänen kannattaisi toteuttaa Töllin ehdotus.