Vaikea vuosi osoitti suomalaisen yhteiskunnan vahvuuden ja antoi opetusta koko ihmiskunnalle
Vaikea vuosi 2020 jätti jälkeensä asioita, josta niin meidän suomalaisten kuin koko ihmiskunnankin kannattaisi ottaa oppia.
Heti ensin on sanottava, että suomalainen yhteiskunta on osoittanut voimansa. Kaikki ei Suomessakaan ole tietenkään täydellisesti, mutta suomalainen tapa hoitaa asioita on taas menestynyt.
Arvostamme tietoa ja sivistystä. Luotamme hallintoon ja viranomaisiin. Pidämme kiinni kansanvallasta ja tasa-arvosta.
Nämä ovat olleet suomalaisen menestystarinan peruspilarit. Ne eivät ole horjuneet pandemian keskelläkään.
ASIANTUNTEMUS ja koulutukseen perustuva osaaminen antavatkin paljon paremman pohjan päätöksille kuin hatusta vedetyt populistien keksinnöt.
Hyvät tulokset ylläpitävät luottamusta ja ymmärrystä siitä, että hallinto ja kansalaiset ovat samalla puolella.
Samaa kansanvallan ja tasa-arvon tunnetta luovat myös pienet, arkiset asiat. Esimerkiksi se, että eliitti ei etuile rokotusjonossa tai että myös päättäjät ministereitä myöten noudattavat kaikille annettuja suosituksia.
Tuntuukin hyvin suomalaiselta, että meillä koronarokotteen saavat ensin hoitotyön etulinjassa olevat eivätkä presidentit tai pääministerit, kuten muutamissa maissa.
Tai että myös yhteiskunnan tärkeiden tehtävien hoitajat noudattavat yhteisiä sääntöjä. Huonoa esimerkkiä kansalaisilleen ovat tässä suhteessa tarjonneet jotkut ruotsalaisministeritkin. Itseään saavat syyttää, kun lehdissä kirjoitetaan:
”Kenen niitä ohjeita pitää noudattaa, kun ei edes Löfven (pääministeri) tee niin?” (Dagens Nyheter 29.12.).
Olemme pystyneet yhteisen uhan edessä kehittämään nopeasti rokotteen ja tarjoamaan sen niin rikkaille kuin köyhillekin. Siinä meillä on esimerkki siitä, mihin ihmiskunta yhteistyössä kykenee.
YKSI tärkeimmistä vaikean vuoden opetuksista on, että itsekkyys ei maailmaa pelasta. Yhteistyö sen voi tehdä.
Voimakkaimmatkin valtiot ovat joutuneet huomaamaan, että niidenkään viisaus ja valta eivät riitä hallitsemaan koko luomakuntaa. Tuli yllättäen näkymätön virus, joka pani kaikki maailman maat polvilleen.
Korona onkin jonkinlainen koeponnistus. Olemme pystyneet yhteisen uhan edessä kehittämään nopeasti rokotteen ja tarjoamaan sen niin rikkaille kuin köyhillekin. Siinä meillä on esimerkki siitä, mihin ihmiskunta yhteistyössä kykenee.
Samanlaista, koko maailman huomioivaa yhteistyötä, tarvitaan niin maailmanrauhan turvaamisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, siirtolaiskriisien ratkaisemisessa kuin monissa muissakin kehityshankkeissa.
Yhteisten maailmanjärjestöjen vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia on sen takia kohennettava. Niitä tarvitaan tulevaisuudessa aina vain enemmän.
Onkin hyvä panna merkille USA:n vaalien tuoma vallanvaihto. Se lupaa maailman mahtavimmalta valtiolta yhteistyökykyisempää otetta.
VAIKEA vuosi antaa neuvoja myös politiikalle, Suomessakin.
Kansalaisten asioiden hoito on paljon enemmän arkista työtä kuin poliittisten lippujen liehuttelua. Sekin tarvitsee yhteistyötä yli puoluerajojen.
Siinä se keskustan mahdollisuuskin on. Siltojen rakentaminen on keskustan syvintä olemusta. Siksi yhteistyön politiikalla saisikin olla keskustaväen yksimielinen tuki.