Vähemmistöhallitus olisi radikaali vaihtoehto
Ajatuspajan e2:n johtaja YTT Karina Jutila esittää radikaalia uudistusta Suomen politiikkaan. Hän ottaisi mallia Tanskasta, jota on viime vuodet hallittu vähemmistöhallitusten voimin.
Karina Jutilan pamfletti ”Pilaako eliitti Suomen” julkaistiin maanantaina Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n Polemia-sarjassa.
Jutila tuulettaa pamfletissaan railakkaasti Suomen poliittista järjestelmää ja suomalaista eliittiä. Erityisen mielenkiintoinen on hänen esityksensä vuosikymmeniä kestäneiden toimintatapojen muuttamisesta hallituspolitiikassa.
Suomea on hallittu sotien jälkeen pääsääntöisesti enemmistöhallituksilla. Vuoden 1991 jälkeen käytännöksi on muodostunut, että enemmistöhallituksen muodostaa suurimman puolueen puheenjohtaja. Tämä menettelytapa kirjoitettiin vähintäänkin rivien väliin myös vuoden 2000 perustuslakiin.
Jutila on huolissaan siitä. että enemmistöhallitukset eivät ole kyenneet viime vuosina välttämättömiin päätöksiin Suomen uudistamiseksi. Kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet vuorollaan hallituksessa ja oppositiossa. Vuorosanat vain vaihtuvat eduskunnassa sen mukaan, kummalla puolen puolue sattuu kulloinkin istumaan.
Jutilan mukaan pääministeri Juha Sipilä on yrittänyt uudistaa poliittista kulttuuria, mutta se on osoittautunut hyvin vaikeaksi tehtäväksi.
”Jos tällä vaalikaudella Suomen tilanne ei muutu olennaisesti paremmaksi, on aika harkita radikaalia muutosta demokratian toteutustapaan. Vuosia jatkunut isojen ongelmien kärjistyminen velvoittaa siihen kaikkia eduskuntapuolueita”, Jutila kirjoittaa.
Eduskunnan rooli korostuisi, jos politiikan valmistelussa ja ratkaisuissa ylitettäisiin hallituksen ja opposition rajalinja.
Jutila esittää vaihtoehdoksi vähemmistöhallitusta, jolla olisi vain typistetty ohjelma. Vaalikauden tärkeimpien uudistusten lista neuvoteltaisiin yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Eduskunnan rooli korostuisi, jos politiikan valmistelussa ja ratkaisuissa ylitettäisiin hallituksen ja opposition rajalinja.
Vähemmistöhallitukset valmistelisivat kyllä lait, mutta se tapahtuisi parlamentaarisesti sovittujen päälinjojen pohjalta. Avainroolissa olisivat eduskuntaryhmien ja eduskunnan valiokuntien puheenjohtajat.
Jutilan mukaan vähemmistöhallitus olisi poikkeusaikojen ratkaisu, joka pakottaisi kaikki puolueet ottamaan vastuuta Suomen ongelmien ratkaisusta. Tätä vaihtoehtoa on hänen mukaansa syytä harkita, jos tämäkään vaalikausi ei tuo parannusta maan tilanteeseen.
Jutilalle on syytä antaa tunnustus rohkeasta avauksesta. Totta on sekin, että olisimme perimmäisten kysymysten äärellä, jos Sipilänkin hallitus epäonnistuisi Suomen suunnan kääntämisessä. Tässä suhteessa on kuitenkin syytä suurempaan toiveikkuuteen kuin mihin Jutila on päätynyt.