Vaalituloksen todellinen merkitys näkyy vasta ajan kanssa, mutta on siinä paljon ajattelemista
Euroopan parlamentin vaalissa näkyivät taas sekä äänestysaktiivisuuden että ehdokasasettelun merkitykset.
Ne selittävät kokoomuksen ja vihreiden vaalitulosta. Ei näiden puolueiden politiikka ole voinut kuukaudessa niin paljon parantua, että numeroita voisi sillä selittää.
On siis turha intoilla ja pullistella.
Mutta kokoomus ja vihreät ovat koulutettujen ja hyväosaisten puolueita, ja niiden kannattajat ymmärtävät äänestämisen merkityksen.
Tämä näkyi siinäkin, että viiden suomalaismepin kotipaikka on Helsinki. Jos brexit toteutuu, Suomi saa lisäpaikan – ja sekin menee helsinkiläiselle vihreälle.
Valitut tunnetaan valtakunnallisesti. Yhtään yllätystä listalla ei ole. Vain brexitin myötä meppipaikan saava Alviina Alametsä on suurelle yleisölle uusi.
Tunnettujen nimien marssi johti sitten siihenkin, että Suomen EU-parlamentaarikot ovat etupäässä Etelä-Suomen väkeä.
Pohjoisimmat ovat keskustan Elsi Katainen Pielavedeltä, perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen Viitasaarelta ja demarien Miapetra Kumpula-Natri Vaasasta. Muut ovat Jyväskylästä tai sen eteläpuolelta.
Ei ihme, että Yle uutiset kirjoitti vaalianalyysissaan, että ”maaseutu luopui päätösvallastaan ruuhka-Suomen hyväksi”. Mutta niin kävi, kun Pohjois-Suomessakin äänestettiin helsinkiläisiä ja muita eteläsuomalaisia ehdokkaita.
Eurovaalit olivatkin entistä enemmän kaupunkilaisten ja Etelä-Suomen juttu.
Tämän todistavat äänestysprosentit. Koko maassa äänestysinto oli 42,7 prosenttia, mutta Helsingissä 55,7, Uudellamaalla 45,9, Oulun vaalipiirissä 37,9 – ja Hyrynsalmella vain 29,2 prosenttia.
Jokainen saa tietenkin äänestää, miten tahtoo. Unionin ratkaisut vaikuttavat kuitenkin monen maalaisen elämään enemmän kuin kaupunkilaisten asioihin. Tämä johtuu yhteisestä maatalouspolitiikasta ja aluepoliittisista rahoista.
Vaalitulosten todellinen merkitys selviää vasta ajan kanssa. Ensin on nähtävä, minkälaisia lopullisia muutoksia vaalit tuovat parlamentin puolueryhmittymiin.
Suurimmat eurooppalaiset häviäjät näyttäisivät olevan kokoomuksen Euroopan kansanpuolue (saanee 180 paikkaa, miinusta 36) sekä sosiaalidemokraatit (145, miinusta 40). Niillä oli ennen yhdessä enemmistö, mutta ei ole enää.
Voittajia olivat ennen muuta keskustan puolue liberaalidemokraatit (109 paikkaa, lisäystä 40) sekä kaksi EU-kriittistä ryhmää (yhteensä 112, lisäystä 34).
Myös vihreät voitti selvästi (lisäystä 17), mutta se on 69 paikallaan yhä pieni tekijä 751 edustajan EU-parlamentissa. Konservatiivit saanevat 59 (vähennystä 18) sekä vasemmisto 39 paikkaa (vähennystä 13).
Voi sanoa, että EU-vaalin tulos kannustaa keskustaa pyrkimään Suomen hallitukseen.
Aikamoinen tilkkutäkki siis. Puolueryhmittymien sisälläkin on isoja mielipide-eroja.
Parlamentin työ ei siis ainakaan helpotu. Tätä ennakoi sekin, että ääripäät vahvistuivat.
Voikin sanoa, että EU-vaalin tulos kannustaa keskustaa pyrkimään Suomen hallitukseen.
Parlamentin ohella unionin neuvosto, jotka kutsutaan myös ministerineuvostoksi, on nimittäin toinen EU:n lainsäädäntöelimistä. Sen asema voi nyt korostua.
Se antaa komission esityksestä asetuksia ja direktiivejä yhdessä parlamentin kanssa sekä tekee omia päätöksiä. Se hyväksyy EU:n budjetin yhdessä parlamentin kanssa.
Neuvosto edustaa jäsenmaita. Sen kokouksiin osallistuu yksi ministeri joka jäsenmaasta asioiden aihepiirin mukaan.
Tärkeä on erityisesti yleisten asioiden neuvosto, johon kuuluvat ulkoministerit. Mutta yhä tärkeämmässä osassa on valtiovarainministerien talous- ja rahoitusasioiden neuvosto eli Ecofin-neuvosto.
Siinä tähtäintä keskustallekin.