Vaalikoneiden merkitys kasvaa korona-ajan vaaleissa
Kuntavaalien ehdokasnumerot on päätetty, ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla ja varsinaiseen vaalipäiväänkin on aikaa enää vajaat neljä viikkoa.
Ehdokkaiden ja puolueiden vaalikampanjoiden loppusuora aukeaa hyvin poikkeuksellisissa oloissa koronapandemian vuoksi. Äänestäjiä ei voi kutsua sanomalehti-ilmoituksilla suuriin vaalitilaisuuksiin kokoontumisrajoitusten vuoksi. Samasta syystä myös perinteisiä vaalitelttoja nähdään entistä vähemmän jos lainkaan kaupunkien toreilla.
Koronarajoitusten keskelle saatiin kuitenkin yksi hyvä uutinen, kun ehdokasasettelu päättyi viime viikolla. Ehdokasmäärä kasvoi koko maassa viime kuntavaaleihin verrattuna noin 2000 hengellä. Tämä on ensimmäinen kerta vuoden 2004 jälkeen, kun ehdokkaita asetetaan enemmän kuin edellisellä kerralla.
Kiitos tästä kuuluu perussuomalaisille, kokoomukselle, RKP:lle ja sitoutumattomille valitsijayhdistyksille, jotka kasvattivat ehdokasmääräänsä viime vaaleihin verrattuna. Kokonaan uutena yrittäjänä mukaan tullut Liike Nyt asetti sekin lähes 500 ehdokasta.
PERINTEISISTÄ puolueista SDP:n ja keskustan ehdokasmäärä laski. Keskustalla on tosin edelleen eniten ehdokkaita, 6871. Muista puolueista vain kokoomus ylsi nipin napin samalle tuhatluvulle.
Aluehallintovirastojen ja muiden viranomaisten tulkinnoista riippuu, voidaanko ja missä laajuudessa vaalitapahtumia järjestää viimeisillä viikoilla.
Se voidaan kuitenkin sanoa varmaksi jo nyt, että tiedotusvälineiden ja erilaisten etutahojen vaalikoneiden merkitys kasvaa näissä vaaleissa. Todennäköisesti entistä useampi äänestäjä valitsee ehdokkaansa vaalikoneiden perusteella.
Tätä kunnan toimialan muutosta eivät kaikkien vaalikoneiden kysymysten laatijat ole sisäistäneet. Ehdokkailta kysellään mielipidettä sellaisistakin asioista, joihin valtuutetut eivät tule törmäämään kertaakaan valtuustokauden aikana.
VAALIKONEIDEN kysymysten laatijoille lankeaakin samalla entistä suurempi vastuu. Pääosin he ovatkin selvinneet urakastaan hyvin, mutta myös kritiikkiin on aihetta.
Jos ja kun sote-uudistus toteutuu, kuntien tehtävät muuttuvat oleellisesti alkaneella vaalikaudella. Kaavoitus, koulutus, päivähoito, kulttuuri, liikunta ja kunnan elinvoimasta huolehtiminen nousevat kunnan toiminnan keskiöön.
Tätä kunnan toimialan muutosta eivät kaikkien vaalikoneiden kysymysten laatijat ole sisäistäneet. Ehdokkailta kysellään mielipidettä sellaisistakin asioista, joihin valtuutetut eivät tule törmäämään kertaakaan valtuustokauden aikana. Varsin suosittuja ovat erilaiset arvokysymykset, joilla etsitään eroja ehdokkaiden välillä.
VAALIKONEIDEN toimintalogiikkaan kuuluu edelleen myös mustavalkoinen, kahden vaihtoehdon ajattelu. Niinpä useissa koneissa kysytään, mitä ehdokas tekisi talouden tasapainottamiseksi. Vaihtoehdoiksi annetaan vain menojen karsiminen tai verotuksen kiristäminen.
Kysymys on sinänsä hyvä, ja monissa kunnissa valtuutetut joutuvat sen eteen alkavallakin vaalikaudella. Se ei anna kuitenkaan mahdollisuutta kolmannen ja kaikkein parhaan vaihtoehdon kannattamiseen.
Taloutta voidaan pyrkiä tasapainottamaan myös kasvattamalla verotuloja parantamalla työllisyyttä ja/tai houkuttelemalla kuntaan lisää hyviä veronmaksajia. Tällöin ei ole tarpeen sen paremmin leikata menoja kuin kiristää veroja.
Vaalikoneissa on onneksi mahdollisuus esittää myös sanallisia perusteluja vastauksille. Siksi äänestäjien kannattaakin lukea myös ehdokkaiden selitykset.