Uusi puheenjohtaja ja hyvä ote asioihin – siinä keskustan nousun lähtötelineet

Pääkirjoitus

Puolueiden kannatusmittaus (Yle/Taloustutkimus) näytti torstaina keskustalle selkeää nousua ensi kertaa pitkään aikaan. Lisää oli tullut 1,2 prosenttiyksikköä.

Tärkeimmät syyt taitavat olla selvät. Kuukausi sitten keskusta sai uuden puheenjohtajan, ja puolueen politiikka on näyttäytynyt ryhdikkäänä ja asiallisena.

Puheenjohtaja Katri Kulmunista ei ole näkynyt julkisuudessa moitteen sanaa.

Päinvastoin, hänen kykyjään kiitellään. Jopa muiden puolueiden edustajat ovat intoutuneet kehumaan Kulmunin kansainvälistä osaamista ja kielitaitoa.

Sellaisia kehuja kilpailijoilta saa Suomessa yleensä vain hohtimilla nyhtäen, jos silloinkaan.

Mutta myös keskustan politiikalla on ollut nyt vaikutusta kansalaisiin. Tästä kertoo se, että hallituspuolueista vain keskustan kannatus koheni.

Pääministeripuolue SDP menetti kuukaudessa peräti 1,3 prosenttiyksikköä. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP pysyivät suunnilleen kuukauden takaisissa lukemissa.

Mutta voiko paljon muuten ollakaan? Hallitusohjelma on rakennettu kovien tavoitteiden varaan. Se on kuin Siperia, joka opettaa.

Niinpä suurista vaalilupauksista ja ylettömistä haihatteluista on tullut nopeasti vain painolastia. Monen puolueen äänestäjät alkavat vähitellen tajuta tämän.

Hallitusohjelma on kuin Siperia, joka opettaa. Niinpä suurista vaalilupauksista ja ylettömistä haihatteluista on tullut nopeasti vain painolastia.

Keskusta edustaa vakautta ja ratkaisukykyä. Siitä saatiin näyttöjä viime vaalikaudella. Ehkä tämäkin todellisuus huomataan yhä selvemmin.

Hallituksen ja opposition väliset voimasuhteet eivät muuttuneet, mutta perussuomalaisten ja kokoomuksen välinen ero kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä.

SDP:n ja keskustan kannatusmuutokset olivatkin kuukauden varsinaiset kannatustapahtumat.

SDP kärsii selkeästi pääministeripuolueen asemasta, eikä tilanne demaripuolueessa ole varmastikaan helppo.

Suomessa jo tavaksi tullut pääministerin julkinen teloitus alkaa näköjään aina vain aikaisemmin, ja siinä on kestämistä.

Toivottavasti Rinne pysyy vaikeuksissaankin hallitusohjelmansa takana – ja koko SDP johtajansa puolella. Hallituspuolueilla on kuitenkin eduskunnassa selkeä enemmistö ja gallupissakin yhä kansalaisten enemmistön tuki.

Oppositiopuolueetkaan eivät siis ole vielä löytäneet varsinaisia aseitaan.

Kokoomus ei pääse faktojen avulla työllisyyskehitykseen kimppuun, ja perussuomalaisia vaivaa puolueen suuri ongelma: puolueen äänestäjien kirjo on laaja.

Joukossa on niin monen sortin suomalaista, että kohtalaisen yhtenäinen linja löytyy vain maahanmuutosta ja ehkä myös suhtautumisesta ilmastonmuutokseen.

Politiikan asialista on kuitenkin monin verroin värikkäämpi.

Keskustaväelle galluplukemat olivat hyvä uutinen. Siitä vain täytyy ottaa koppi.

Kannatus ei kohene pelkästään puheenjohtajan, hallitusryhmän ja muiden kellokkaiden työn voimin. Siinä tarvitaan kaikkia, joille tasa-arvoisen Suomen tulevaisuus on tärkeä.

Nyt on toiminnan aika.